Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

440/1994

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus taideteollisen alan yliopistollisista tutkinnoista

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Opetusministerin esittelystä säädetään:

1 lukuYleisiä säännöksiä

1 §Koulutusvastuu

Taideteollisen alan alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä jatkotutkinto voidaan suorittaa taideteollisessa korkeakoulussa ja Lapin yliopistossa, joita jäljempänä kutsutaan korkeakouluiksi.

2 §Tutkinnot

Taideteollisen alan tutkintoja ovat:

1)

kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto;

2)

maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto; ja

3)

tohtorin tutkinto, joka on jatkotutkinto.

Tutkintonimikkeet ovat taiteen kandidaatin tutkinto, taiteen maisterin tutkinto ja taiteen tohtorin tutkinto.

3 §Opinnot

Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:

1)

perus-, aine- ja syventäviä opintoja;

2)

kieli- ja viestintäopintoja;

3)

taideteollisen alan jatkokoulutuksen opintoja ja väitöskirja; sekä

4)

harjoittelua.

4 §Kandidaatin ja maisterin tutkintojen rakenne ja laajuus

Tutkintoihin johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelma suuntautuu johonkin taiteellista ja taideteollista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen.

Korkeakoulu järjestää kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon kolmessa lukuvuodessa.

Korkeakoulu järjestää maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon viidessä lukuvuodessa. Tutkinnon syventäviin opintoihin kuuluu vaativa opinnäyte.

5 §Taideteollisen korkeakoulun koulutusohjelmat

Taideteollisessa korkeakoulussa kandidaatin tutkintoon johtavat, kolmivuotiset koulutusohjelmat ovat:

1)

elokuvataiteen koulutusohjelma;

2)

graafisen suunnittelun koulutusohjelma;

3)

keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelma;

4)

lavastustaiteen koulutusohjelma;

5)

sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun koulutusohjelma;

6)

tekstiilitaiteen koulutusohjelma;

7)

teollisen muotoilun koulutusohjelma;

8)

vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma; sekä

9)

valokuvataiteen koulutusohjelma.

Taideteollisessa korkeakoulussa on viisivuotinen kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelma, joka johtaa maisterin tutkintoon lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon pohjalta.

Taideteollinen korkeakoulu päättää kaksivuotisista koulutusohjelmistaan, jotka johtavat maisterin tutkintoon kandidaatin tutkinnon tai sitä vastaavien opintojen pohjalta.

6 §Lapin yliopiston koulutusohjelmat

Lapin yliopistossa kandidaatin tutkintoon johtavat, kolmivuotiset koulutusohjelmat sekä maisterin tutkintoon kandidaatin tutkinnon pohjalta johtavat, kaksivuotiset koulutusohjelmat ovat:

1)

audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma; ja

2)

teollisen muotoilun koulutusohjelma.

Lapin yliopistossa on viisivuotinen kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelma, joka johtaa maisterin tutkintoon lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon pohjalta.

7 §Kielitaito

Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1)

yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2)

suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää korkeakoulu.

Korkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

2 lukuKandidaatin tutkinto

8 §Kandidaatin tutkinnon tavoitteet

Kandidaatin tutkintoon johtavien koulutusohjelmien pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1)

taideteollisen alan ammattitehtävien edellyttämä teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito;

2)

valmius itsenäisesti hoitaa taideteollisen alan asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä;

3)

taideteollisen alan tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmius alan kehityksen seuraamiseen;

4)

valmius taiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin; sekä

5)

riittävät viestintätaidot.

9 §Kandidaatin tutkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava koulutusohjelmaan kuuluvat perus- ja aineopinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle ja opinnoille asetetut tavoitteet sekä 7 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava koulutusohjelmansa alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Korkeakoulu määrää kypsyysnäytteestä, kun opiskelijalta ei vaadita 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

Kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelman opiskelija voi suorittaa tässä luvussa tarkoitetun kandidaatin tutkinnon suoritettuaan korkeakoulun määräämän, kolmivuotisen osan koulutusohjelman opinnoista.

3 lukuMaisterin tutkinto

10 §Maisterin tutkinnon tavoitteet

Maisterin tutkintoon johtavien koulutusohjelmien pohjana on kandidaatin tutkinnon tai sitä vastaavien opintojen taso. Kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelman pohjana on kuitenkin lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1)

taideteollisen alan ammattitehtävien edellyttämä vaativa teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito;

2)

valmius itsenäisesti hoitaa vaativia taideteollisen alan asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä;

3)

taideteollisen alan tutkimusmenetelmien hallinta;

4)

edellytykset itsenäiseen taiteelliseen työhön ja taideteollisen alan jatkokoulutukseen; sekä

5)

riittävät viestintätaidot.

Koulutuksessa opiskelu kytketään taideteollisen alan kehittämiseen ja tutkimukseen.

11 §Maisterin tutkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 7 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijalta, joka on kirjoittanut kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten, ei vaadita uutta kypsyysnäytettä samalla kielellä suoritettavaa tutkintoa varten.

Korkeakoulu määrää kypsyysnäytteestä, kun opiskelijalta ei vaadita 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

4 lukuTaiteen tohtorin tutkinto

12 §Tohtorin tutkinnon tavoitteet

Taideteollisen alan jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija:

1)

perehtyy syvällisesti omaan alaansa;

2)

osoittaa alallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä

3)

saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti uutta tutkimustietoa, uusia taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita.

13 §Tohtorin tutkinnon suorittaminen

Taiteen tohtorin tutkinnon suorittamiseksi taideteollisen alan jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

1)

suorittaa taideteollisen alan jatkokoulutuksen opinnot; sekä

2)

laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä taideteolliseen alaan kuuluva tutkimus.

5 lukuErinäiset säännökset

14 §Opettajankoulutus

Sen lisäksi, mitä 3 luvussa säädetään, kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelmassa opiskelijalle annetaan valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana.

Kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelmaan sisältyvät kuvaamataidon opetettavan aineen opinnot. Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetustyön edellyttämää aineenhallintaa edistäviä opintoja.

Opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot sisältyvät kuvaamataidon opetuksen koulutusohjelmaan. Näistä opinnoista säädetään lisäksi erikseen.

Taideteollinen korkeakoulu voi järjestää opettajankoulutuksen pedagogisina opintoina myös taiteilijan pedagogiset opinnot. Näiden opintojen tavoitteena on antaa pedagogiset valmiudet taidealan tehtäviin eri oppilaitoksissa.

15 §Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan korkeakoulun päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.

16 §Todistukset

Korkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Korkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Korkeakoulu antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut korkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot korkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

17 §Koulutuksen kehittäminen

Korkeakoulun tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti kiinnitetään huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, tutkintojen ja opintojen kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.

18 §Tarkemmat määräykset

Korkeakoulu antaa tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöistä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.

6 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset

19 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994.

Tällä asetuksella kumotaan taideteollisen alan korkeakoulututkinnoista 1 päivänä joulukuuta 1978 annettu asetus (948/78) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

20 §Korkeakoulujen koulutusohjelmat

Tämän asetuksen voimaantultua taideteollisessa korkeakoulussa ja Lapin yliopistossa on edelleen taideteollisen alan korkeakoulututkinnoista annetun asetuksen mukaiseen kandidaatin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat 31 päivään joulukuuta 1996.

21 §Opiskelijoiden asema

Tämän asetuksen tullessa voimaan taideteollisen alan korkeakoulututkintoa varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan tai jatkaa opintojaan taideteollisen alan korkeakoulututkinnoista annetun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun asetuksen mukaista taiteen kandidaatin tutkintoa vuoden 1996 loppuun mennessä tai kumotun asetuksen mukaista taiteen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa vuoden 1999 loppuun mennessä. Korkeakoulu määrää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Opiskelija voi lukea hyväkseen taideteollisen alan korkeakoulututkinnoista annetun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaiseen tutkintoon.

Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan kumotun asetuksen mukaista taiteen kandidaatin, taiteen lisensiaatin tai taiteen tohtorin tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin taideteollisen alan korkeakoulututkinnoista annetun asetuksen säännöksiä.

Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1994

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOpetusministeri Olli-Pekka Heinonen

Sivun alkuun