439/1994

Aikuislukio on tutkintotavoitteista yleissivistävää opetusta antava oppilaitos, jossa erityisesti aikuiset henkilöt voivat saada lukion tai peruskoulun oppiinääriin kuuluvaa eri oppiaineiden opetusta.

Aikuislukio voi järjestää maksullisena palvelutoimintana muuta koulutusta.

Aikuislukiolla tarkoitetaan jäljempänä tässä laissa kunnan tai kuntayhtymän aikuislukiota. Lukion aikuislinjasta on kuitenkin voimassa, mitä 6 luvussa ja yksityisestä aikuislukiosta, mitä 7 luvussa säädetään.

Aikuislukio voi koulutustarpeen vaatiessa erikoistua tiettyjen opetussisältöjen tai tiettyjen aikuiskoulutuksen kohderyhmien opetukseen.

Aikuislukion opetus voidaan osaksi tai kokonaan toteuttaa etäopetuksena tai käyttäen muita erityisiä opetusmuotoja.

Aikuislukion oppimäärät ovat laajuudeltaan kolmivuotisia. Oppimäärät suoritetaan enintään neljässä vuodessa, jollei pidemmän opiskeluajan hyväksymiseen ole erityistä syytä.

Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle luvan aikuislukion perustamiseen.

Perustamisen edellytyksenä on, että aikuislukio on sivistystarpeen vaatima.

Aikuislukion hallinnosta on voimassa, mitä kunnallislaissa (953/76) säädetään tai sen nojalla määrätään, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä. Aikuislukion hallinnosta on lisäksi voimassa, mitä kunnan opetustoimen hallinnosta annetussa laissa (706/92) säädetään.

Aikuislukiossa voi olla johtokunta, jonka kokoonpanossa poiketaan kunnallislain säännöksistä siten kuin tässä momentissa säädetään. Johtokuntaan valitaan jäseniksi yksi opettajakunnan, yksi muun henkilökunnan ja yksi opiskelijoiden keskuudestaan ehdottamista henkilöistä. Opiskelijoista valittava jäsen valitaan lukuvuodeksi kerrallaan.

Toimintaansa aloittavan tai päättävän aikuislukion johtokunnan kokoonpanossa voidaan poiketa siitä, mitä 1 momentissa säädetään.

Opettajista, muusta henkilökunnasta ja opiskelijoista valittavilla jäsenillä voi olla kotipaikka myös muussa kuin koulun sijaintikunnassa.

Johtokunnan jäsenten valinta voidaan johtosäännöllä siirtää kunnanvaltuustolta kunnan muun toimielimen tehtäväksi.

Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen ei enää ole aikuislukion palveluksessa taikka opiskelijoista valittu jäsen aikuislukion opiskelijana, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen. Jos opettajista tai muusta henkilökunnasta valittu jäsen on määräajaksi erotettu tai pidätetty virantoimituksesta tai tehtävän hoidosta taikka opiskelijoista valittu jäsen määräajaksi erotettu koulusta tai pidätetty koulunkäynnistä, on hän tänä aikana estynyt toimimasta johtokunnan jäsenenä.

Edellä 6 §:ssä tarkoitetun aikuislukion johtokunnan tehtävänä on edistää aikuislukion opetuksen ja muun toiminnan kehittämistä, aikuislukion sisäistä samoin kuin aikuislukion ja ympäröivän muun yhteiskunnan välistä yhteistyötä sekä suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät.

Aikuislukion opettajakunnan muodostavat rehtori, opettajanviran haltijat ja tuntiopettajat.

Opettajakunnan tehtävänä on osaltaan edistää koulutyön myönteistä kehitystä ja tuloksellisuutta. Opettajakunnan tulee tehdä ehdotus 6 §:ssä tarkoitettuun johtokuntaan valittavasta opettajasta ja hänen varajäsenestään. Opettajakunnan tulee lisäksi suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät.

Aikuislukiossa on rehtori.

Aikuislukion apulaisrehtorista säädetään asetuksella.

Apulaisrehtori valitaan aikuislukion opettajien keskuudesta. Apulaisrehtori valitaan toistaiseksi ja hänen määräyksensä voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.

Aikuislukiossa voi olla oppilaskunta.

Aikuislukion lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.

Aikuislukion työajasta säädetään asetuksella.

Aikuislukion opetuskieli on suomi tai ruotsi. Saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisten opiskelijoiden opetuskielenä voi olla saame.

Tarvittaessa opetuskielenä voidaan käyttää muutakin kuin aikuislukion opetuskieltä.

Aikuislukion opetussuunnitelmaan tulee sisältyä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, uskontoa, elämänkatsomustietoa, filosofiaa, psykologiaa, historiaa ja yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja maantietoa. Lisäksi opetussuunnitelmaan tulee sisältyä oppilaanohjausta.

Opetussuunnitelmaan voi kuulua sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, vieraskielisille opiskelijoille tarkoitettua kotikielen opetusta ja suomen tai ruotsin kieltä vieraana kielenä sekä muitakin aikuislukion tehtävään kuuluvia yleissivistäviä aineita ja useassa aineessa opetettavia aihekokonaisuuksia.

Osa aikuislukion opetuksesta voidaan järjestää ainevalintaan, erilaisiin oppimääriin sekä vapaaehtoisuuteen perustuvaksi.

Erityisestä syystä voidaan päättää, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, että jonkun opiskelijan opiskelu järjestetään osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetään ja niiden nojalla määrätään.

Opetusministeriö päättää aikuislukiossa annettavan opetuksen tuntijaosta.

Aikuislukiota varten tulee hyväksyä opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä aikuislukioita varten.

Opetushallitus antaa opetussuunnitelman laadintaa varten opetussuunnitelman perusteet, joissa määrätään opetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja sisällöt sekä asetusta täydentävät oppilasarvostelun ja todistusten yleiset perusteet.

Aikuislukion lukuvuosittaisen työn järjestämistä varten tulee hyväksyä työsuunnitelma, joka perustuu opetussuunnitelmaan. Työsuunnitelmaan sisällytettävistä asioista säädetään asetuksella. Työsuunnitelman hyväksymistä koskevaa päätöstä ei saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.

Opetussuunnitelman osaksi voidaan hyväksyä aikuislukiossa lähinnä vieraskielisille opiskelijoille tai yksittäisiä aineita opiskeleville tarkoitettu erillinen koulutusohjelma.

Peruskoulun oppimäärän suorittaminen aikuislukiossa tuottaa virkaan tai toimeen taikka oppilaitokseen pääsemiseen saman kelpoisuuden kuin oppimäärän suorittaminen peruskoulussa ja lukion oppimäärän suorittaminen aikuislukiossa vastaavasti saman kelpoisuuden kuin oppimäärän suorittaminen lukiossa.

Aikuislukiossa on, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, toimeenpantava vuosittain ylioppilastutkinto, jonka tarkoituksena on saada selville, ovatko opiskelijat saavuttaneet riittävän kypsyyden ja lukion oppimäärien edellyttämät tiedot.

Aikuislukion opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään asetuksella. Hakijoita ei saa perusteettomasti asettaa eri asemaan toisiin hakijoihin nähden syntyperän, sukupuolen, iän, uskonnon, asuinpaikan, vakaumuksen tai muun näihin verrattavan syyn vuoksi.

Aikuislukion opiskelijaksi voidaan ottaa myös henkilö, jonka tarkoituksena on opiskella yhden tai useamman aikuislukiossa opetettavan aineen oppimäärän suorittamiseksi tai täydentää muun oppilaitoksen tutkintoa. Muiden oppilaitosten oppilaiden oikeudesta osallistua aikuislukion opetukseen säädetään 32 §:ssä.

Muulla kuin aikuislukion opiskelijalla on oikeus suorittaa erityisessä tutkinnossa lukion tai peruskoulun oppimäärä tai osa niistä.

Opiskelijan, joka ei ole asetuksessa säädetyillä muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi kunnan opetustoimen hallinnosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu monijäseninen toimielin erottaa määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Opetus aikuislukiossa on opiskelijalle maksuton. Edellä 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuilta opiskelijoilta voidaan kuitenkin periä opiskelumaksuja. Maksu voidaan määrätä opiskelijan tai hänen huoltajansa maksukyvyn mukaan. Erityisestä syystä opetushallitus voi antaa luvan maksujen perimiseen muiltakin opiskelijoilta.

Jos tässä laissa tarkoitettua opiskelijalta perittävää maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien enintään 16 prosenttia.

Maksu saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.

Aikuislukiossa on rehtorin virka ja opettajan virkoja. Opettajan virkoja ovat aikuislukion lehtorin virat.

Viranhaltijalla tarkoitetaan tässä laissa 1 momentissa mainitun viran vakinaista haltijaa ja viran väliaikaista hoitajaa. Viran väliaikaisella hoitajalla tarkoitetaan vastaavasti avoimen viran hoitajaa ja viransijaista.

Aikuislukiossa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia.

Aikuislukion viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista on vastaavasti voimassa, mitä lukion viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista säädetään lukiolain 28, 28 a, 29, 30, 30 a, 30 b, 31, 32 a–32 e, 33, 35, 36 a, 36 b, 36 d, 36 g, 42–46 ja 67 §:ssä.

Kunnan lukion aikuislinjasta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa säädetään aikuislukiosta, jollei 23 §:ssä toisin säädetä.

Yksityisen lukion aikuislinjasta on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 §:n 1 ja 2 momentissa, 27 ja 28 §:ssä sekä 24 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään yksityisestä aikuislukiosta, jollei 23 §:ssä toisin säädetä.

Jos lukiolla on johtokunta, se hoitaa myös aikuislinjan vastaavat tehtävät. Opettajajäsenen ja opiskelijajäsenen valinnasta aikuislinjalta lukion johtokuntaan on tällöin soveltuvin osin voimassa, mitä 6 §:ssä säädetään.

Lukion aikuislinjalla on rehtori. Kunnan lukion aikuislinjan rehtorina toimii rehtorinviran haltija. Yksityisen lukion aikuislinjan rehtorina toimii vastaavasti rehtorintoimen haltija.

Lukion aikuislinjalla on rehtorin virka ja opettajan virkoja.

Opettajan virkoja ovat aikuislinjan lehtorin virat.

Kunnan lukion aikuislinjalle voidaan perustaa sellainen opettajan virka, jonka haltija on velvollinen opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan lukiossa. Yksityisen lukion aikuislinjalle voidaan vastaavasti perustaa opettajan toimi.

Yksityisestä aikuislukiosta on sen lisäksi, mitä 30 §:ssä ja 8 luvussa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä 1 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 2, 3, 8–19, 32–34 ja 37–39 §:ssä säädetään.

Yksityisen aikuislukion perustamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 4 §:ssä säädetään. Lupa perustaa yksityinen aikuislukio voidaan myöntää Suomen kansalaiselle taikka rekisteröidylle suomalaiselle yhteisölle tai säätiölle.

Yksityisen aikuislukion toimista, toimenhaltijoista ja tuntiopettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä lukiolain 29, 30, 30 a, 30 b, 32 a–32 e, 33, 36 a, 36 b, 36 d, 36 g, 43, 44 ja 54 §:ssä säädetään lukion viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista. Kurinpidosta ja toimen hoidosta pidättämisestä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamiehen osalta säädetään. Virkamieslautakuntana toimii lääninhallituksen yhteyteen asetettu virkamieslautakunta.

Kunnalle lukiolain 36 a ja 36 b §:ssä säädetyt tehtävät hoitaa yksityisessä aikuislukiossa johtokunta ja 36 d §:ssä säädetyt tehtävät yksityisen aikuislukion ohjesäännössä määrätty toimielin tai toimenhaltija. Toimenhaltija voidaan lukiolain 30 §:n 1 momentin sekä 30 a §:n 1 momentin nojalla siirtää aikuislukion, lukion tai sen aikuislinjan, peruskoulun tai muun oppilaitoksen virkaan vain, jos saman ylläpitäjän yksityisessä aikuislukiossa, lukiossa tai sen aikuislinjalla tai peruskoulua korvaavassa koulussa ei ole soveltuvaa tointa, johon toimenhaltija voidaan siirtää.

Yksityisen aikuislukion ylläpitäjän on asetettava yksityisen aikuislukion hallintoa varten johtokunta. Mitä 6 §:n 1 momentissa säädetään johtokuntaan valittavista jäsenistä, voidaan soveltaa myös yksityiseen aikuislukioon.

Yksityisellä aikuislukiolla tulee olla johtokunnan hyväksymä ohjesääntö. Ohjesäännössä tulee määrätä:

Johtokunta ratkaisee asiat, joita ei voida kunnan aikuislukiossa antaa viranhaltijan tehtäväksi.

Aikuislukion ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta aikuislukion perustamishankkeeseen ja käyttökustannuksiin siten kuin opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (705/92) säädetään.

Jos opiskelija, joka opiskelee aikuislukiossa peruskoulun tai lukion koko oppimäärää, käy aikuislukiota, jota ylläpitää muu kuin se kunta, jossa opiskelijalla on väestötietolain (507/93) mukainen kotipaikka asetuksella säädettävänä ajankohtana, tai yksityistä aikuislukiota, on opiskelijan kotikunta velvollinen suorittamaan aikuislukion ylläpitäjälle aikuislukiossa olevasta opiskelijasta aiheutuvan osuuden aikuislukion käyttökustannuksista siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään.

Jos kunnan ylläpitämän tai yksityisen aikuislukion 1 momentissa tarkoitetulla opiskelijalla ei ole kotikuntaa, ylläpitäjälle suoritetaan valtionosuutta ja kotikunnan maksuosuutta vastaava markkamäärä valtion varoista.

Kunnan viranomaisen päätökseen tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa asiassa haetaan muutosta siten kuin kunnallislaissa säädetään.

Asetuksella säädetyissä opiskelijoita koskevissa asioissa haetaan muutosta 1 momentista poiketen valittamalla lääninhallitukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee työsuunnitelman hyväksymistä. Asetuksella voidaan lisäksi säätää, että kunnan viranomaisen päätöksistä joissakin opiskelijaa koskevissa asioissa ei saa valittaa.

Yksityisen aikuislukion ylläpitäjän, koulun toimielimen ja toimenhaltijan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Rehtorin, opettajan ja tuntiopettajan kurinpitoa ja virantoimituksesta pidättämistä koskevissa asioissa on muutoksenhausta 1 momentista poiketen voimassa, mitä valtion virkamieslaissa (755/86) säädetään.

Asetuksella säädetyissä opiskelijaa koskevissa asioissa haetaan muutosta 1 momentista poiketen valittamalla lääninhallitukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee työsuunnitelman hyväksymistä. Asetuksella voidaan säätää, että koulun ylläpitäjän, toimielimen tai toimenhaltijan päätöksistä joissakin muissakaan asioissa ei saa valittaa.

Opetushallituksen ja lääninhallituksen tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Asetuksella voidaan säätää, että opetushallituksen tai lääninhallituksen päätöksistä joissakin asioissa ei saa valittaa.

Aikuislukion opiskelija voi omassa oppilaitoksessa järjestettävän opetuksen lisäksi osallistua muussa opetusministeriön tai muun ministeriön toimialaan kuuluvassa oppilaitoksessa järjestettävään opetukseen sen mukaan kuin oppilaitosten ylläpitäjät keskenään sopivat, jollei tästä laista ja sen nojalla annetuista säännöksistä ja määräyksistä muuta johdu. Muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot voidaan hyväksyä yhden tai useamman aikuislukiossa järjestettävän kurssin suoritukseksi. Muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot voidaan hyväksyä suoritukseksi myös silloin, kun ylläpitäjät eivät ole tehneet edellä tarkoitettua yhteistoimintasopimusta.

Aikuislukio voi järjestää opetusta 1 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten opiskelijoille sen mukaan kuin oppilaitosten ylläpitäjät keskenään sopivat, jollei tästä laista ja sen nojalla annetuista säännöksistä ja määräyksistä muuta johdu. Tässä momentissa tarkoitettuun opetukseen osallistuvaa opiskelijaa ei lueta aikuislukion opiskelijaksi.

Kokeilutoiminnassa ja aloittavan aikuislukion toiminnassa voidaan poiketa tämän lain säännöksistä sen mukaan kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa opetusministeriö määrää.

Sivistystarpeen vaatiessa aikuislukio voi opetusministeriön luvalla toimia myös sijaintikuntansa ulkopuolella.

Erityisen koulutustehtävän vaatiessa aikuislukio voi opetusministeriön luvalla poiketa tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen hallintoa, työaikaa, opetusta ja oppilaaksiottoa koskevista säännöksistä.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994.

Tällä lailla kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annettu iltalukiolaki (478/83) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän lain voimaan tullessa muuttuvat iltalukiot aikuislukioiksi ja lukion iltalinjat lukion aikuislinjoiksi.

Tämän lain voimaan tullessa iltalukioiden johtokunnat muuttuvat aikuislukioiden johtokunniksi sekä iltalukion tai lukion iltalinjan virat tai toimet vastaaviksi aikuislukion tai lukion aikuislinjan viroiksi tai toimiksi.

Iltalukioiden ja lukion iltalinjojen palveluksessa olevat vakinaiset viranhaltijat ja toimenhaltijat siirtyvät tämän lain voimaantullessa vastaaviin aikuislukioiden ja lukion aikuislinjojen virkoihin ja toimiin ja säilyttävät palvelussuhteeseensa liittyvät kumotun iltalukiolain mukaiset oikeudet ja etuudet.

Iltalukiolain 20 §:ssä tarkoitettu opettajanviran haltija, joka aikuislukiolain voimaan tullessa toimii lukion iltalinjan rehtorina, siirtyy perustettavaan lukion aikuislinjan rehtorin virkaan tai tämän lain 23 §:n estämättä hoitamaan vastaavaa aikuislinjan rehtorin tehtävää. Määräys opettajanviran haltijalle toimia lukion iltalinjan rehtorina voidaan peruuttaa kun syytä siihen on.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten perusteella laadittu opetussuunnitelma on voimassa, kunnes 14 §:n perusteella laadittu opetussuunnitelma on hyväksytty.

Mitä muualla laissa tai asetuksessa säädetään iltalukiosta tai lukion iltalinjasta, on vastaavasti soveltuvin osin voimassa aikuislukiosta ja lukion aikuislinjasta.

Kunnes toisin sovitaan, on tässä laissa tarkoitettuja virkoja, toimia tai tuntiopettajan tehtäviä koskevista sopimuksenvaraisista palvelussuhteen ehdoista soveltuvin osin voimassa, mitä iltalukion ja lukion iltalinjan osalta on sovittu tai määrätty.