353/1994

Tätä asetusta sovelletaan kalastukseen, jota harjoittavat:

Ruotsin lipun alla purjehtivat kalastusalukset saavat harjoittaa Suomen kalastusvyöhykkeellä perinteellistä kalastusta olennaisesti samassa laajuudessa kuin aikaisemmin siten kuin maa- ja metsätalousministeriö sopijapuolten välillä tehtävän pöytäkirjan mukaisesti vuosittain tarkemmin päättää.

Viron, Venäjän ja Liettuan lipun alla purjehtivat kalastusalukset saavat harjoittaa kalastusta Suomen kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvalla vesialueella Itämerellä siten kuin maa- ja metsätalousministeriö sopijapuolten välillä tehtävien pöytäkirjojen mukaisesti vuosittain tarkemmin päättää.

Kalastusalusrekisteriin merkityt Suomen lipun alla purjehtivat kalastusalukset saavat harjoittaa kalastusta Viron, Venäjän ja Liettuan kalastusta koskevaan lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla Itämerellä sekä perinteellistä kalastusta olennaisesti samassa laajuudessa kuin aikaisemmin Ruotsin talousvyöhykkeellä ja aluevesillä siten kuin maa- ja metsätalousministeriö sopijapuolten välillä tehtävien pöytäkirjojen mukaisesti vuosittain tarkemmin päättää.

Tässä asetuksessa tarkoitettua kalastusta saavat harjoittaa vain ne kalastusalukset, jotka on sopijapuolten välisten pöytäkirjojen mukaisesti merkitty asianomaisen maan viranomaisen pitämään alusluetteloon.

Edellä 4 §:ssä tarkoitetun kalastuksen harjoittamista varten maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä 1 momentissa tarkoitettuun alusluetteloon otettavien ja pyynnissä samanaikaisesti olevien kalastusalusten määrästä, alueellisesta jakautumisesta ja vuorottelusta kalastuksessa. Maa- ja metsätalousministeriö merkitsee kalastusalukset alusluetteloon asianomaisen maaseutuelinkeinopiirin tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen esityksestä. Ennen esityksen tekemistä maaseutuelinkeinopiirin on tiedotettava alusluetteloon ottamisesta alueensa ammattikalastajille ja kuultava asianomaisia kalastajien järjestöjä. Maa- ja metsätalousministeriö voi poistaa pitämästään alusluettelosta joko kokonaan tai määräajaksi kalastusaluksen, joka ei noudata 7 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyä ilmoitusvelvollisuutta tai joka muutoin rikkoo tätä asetusta tai sen nojalla annettuja määräyksiä.

Harjoitettaessa tässä asetuksessa tarkoitettua kalastusta Suomen kalastusvyöhykkeellä tai Ruotsin talousvyöhykkeellä tulee kunkin ruotsalaisen ja suomalaisen kalastusaluksen miehistön jäsenistä vähintään kolmeneljäsosan olla jonkin Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisia.

Tässä asetuksessa tarkoitettua kalastusta harjoittavien alusten tulee tehdä asianomaisen maan viranomaiselle kalastusilmoitus siten kuin maa- ja metsätalousministeriö sopijapuolten välillä tehtävien pöytäkirjojen mukaisesti vuosittain tarkemmin päättää.

Suomen lipun alla purjehtivien kalastusalusten tulee lisäksi ilmoittaa toisen maan lainkäyttövaltaan kuuluvalta vesialueelta tai talousvyöhykkeeltä ja aluevesiltä saamansa kiintiöityjä kalalajeja sisältävän saaliin määrä siten kuin maa- ja metsätalousministeriö tarkemmin määrää. Ilmoitus tulee tehdä Maarianhaminan tai Helsingin rannikkoradion kautta ennen asianomaisen kalastusmatkan päättymistä.

Jos Suomen tai Ruotsin lipun alla purjehtivien lohenkalastusalusten oman maan kalastusvyöhykkeelle laskemat pyydykset ajautuvat toisen maan kalastusvyöhykkeelle, alukset saavat leveysasteiden 59° 30'N ja 60° 30'N välisellä alueella ilman erityistä lupaa hakea pyydykset ja ottaa saaliin talteen. Pyydykset on nostettava välittömästi ja saatu saalis kokonaisuudessaan ilmoitettava pyydetyksi siltä vesialueelta, jonne pyydykset ovat ajautuneet.

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä toukokuuta 1994.

Tällä asetuksella kumotaan Ruotsin ja Neuvostoliiton kanssa kalastuksesta tehtyjen sopimusten täytäntöönpanosta ja soveltamisesta 29 päivänä joulukuuta 1988 annettu asetus (1330/88) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Kumotun asetuksen 1, 3-5 ja 7 §:n nojalla Ruotsin kanssa vastavuoroisista kalastusoikeuksista Itämerellä tehtyjen sopimusten täytäntöönpanosta vuonna 1994 9 päivänä joulukuuta 1993 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (1151/93) jää kuitenkin edelleen voimaan.