Asetus liikuntatieteellisistä tutkinnoista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministerin esittelystä säädetään:
1 lukuYleisiä säännöksiä
1 §Koulutusvastuu
Liikuntatieteellisiä tutkintoja voidaan suorittaa Jyväskylän yliopistossa.
2 §Tutkinnot
Liikuntatieteellisiä tutkintoja ovat:
kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto;
maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto;
lisensiaatin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto; ja
tohtorin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto.
Tutkintonimikkeet ovat liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto, liikuntatieteiden maisterin tutkinto, liikuntatieteiden lisensiaatin tutkinto ja liikuntatieteiden tohtorin tutkinto.
3 §Opinnot ja niiden mitoitusperuste
Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:
eri oppiaineiden perus-, aine- ja syventäviä opintoja;
monitieteisiä opintokokonaisuuksia;
kieli- ja viestintäopintoja;
vapaasti valittavia opintoja;
tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja sekä lisensiaatintutkimus ja väitöskirja; sekä
ammatillisia valmiuksia edistäviä opintoja ja harjoittelua.
Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi.
4 §Kandidaatin ja maisterin tutkintojen laajuus ja rakenne
Kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 120 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon kolmessa lukuvuodessa.
Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 160 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon viidessä lukuvuodessa.
Kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa oppiaineiden opinnot muodostuvat:
perusopinnoista, joiden laajuus on vähintään 15 opintoviikkoa;
aineopinnoista, joiden laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 35 opintoviikkoa ja joihin kandidaatin tutkinnon pääaineessa sisältyy kandidaatintutkielma; sekä
syventävistä opinnoista, joiden laajuus yhdessä perus- ja aineopintojen kanssa on vähintään 55 opintoviikkoa ja joihin maisterin tutkinnon pääaineessa liittyy lisäksi enintään 20 opintoviikon laajuinen pro gradu -tutkielma.
5 §Koulutusohjelma
Yliopisto voi järjestää kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa koulutusta myös koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat liikuntatieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja niiden kehittämiseen.
Koulutusohjelmaan voi 8 tai 10 §:ssä tarkoitettujen pääaineen ja sivuaineen opintojen asemesta sisältyä monitieteisiä opintoja, ammatillisia valmiuksia edistäviä opintoja ja harjoittelua.
Opiskeleminen maisterin tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa ei estä 2 luvussa tarkoitetun kandidaatin tutkinnon suorittamista.
6 §Kielitaito
Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.
Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.
Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.
2 lukuLiikuntatieteiden kandidaatin tutkinto
7 §Kandidaatin tutkinnon tavoitteet
Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai vastaavan koulutuksen taso.
Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
aineyhdistelmään kuuluvien oppiaineiden perusteiden tuntemus;
tieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja edellytykset kehityksen seuraamiseen pääaineen alalla; sekä
tieteellisen viestinnän perusteiden tuntemus ja riittävät viestintätaidot.
Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen.
8 §Kandidaatin tutkinnon suorittaminen
Opiskelijan aineyhdistelmään sisältyvät ainakin pääaineen perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma, sekä kieli- ja viestintäopinnot.
Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava aineyhdistelmäänsä kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja tutkielmalle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava tutkielmansa alalta kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Yliopisto määrää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.
3 lukuLiikuntatieteiden maisterin tutkinto
9 §Maisterin tutkinnon tavoitteet
Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon taikka kandidaatin tutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.
Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
pääaineen hyvä tuntemus sekä sivuaineiden perusteiden tuntemus;
tieteellisten menetelmien tuntemus ja valmius soveltaa tieteellistä tietoa pääaineen alalla;
edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja valmius jatkuvaan opiskeluun; sekä
tieteellisen viestinnän tuntemus ja riittävät viestintätaidot.
Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen.
10 §Maisterin tutkinnon suorittaminen
Opiskelijan aineyhdistelmään sisältyvät ainakin pääaineen perus-, aine- ja syventävät opinnot, joihin liittyy lisäksi pro gradu -tutkielma, sekä kieli- ja viestintäopinnot.
Maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava aineyhdistelmäänsä kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja tutkielmalle asetetut tavoitteet sekä 6 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija on antanut kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten, häneltä ei vaadita uutta kypsyysnäytettä samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten.
Yliopisto määrää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.
11 §Opettajankoulutus
Maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä opettajankoulutus, johon kuuluvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot sekä pedagogiset opinnot. Opettajankoulutuksessa opiskelijalle annetaan valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana.
Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetustyön edellyttämää aineenhallintaa edistäviä opintoja. Opetettavan aineen opintoja ovat pääaineessa perus-, aine- ja syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa, ja pro gradu -tutkielma sekä sivuaineessa perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 opintoviikkoa.
Opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, laajuudeltaan 35 opintoviikkoa, sisältyvät opiskelijan aineyhdistelmään tai koulutusohjelmaan sivuaineen asemassa. Näistä opinnoista säädetään lisäksi erikseen.
4 lukuTieteellinen jatkokoulutus
12 §Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet
Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on liikuntatieteiden maisterin tutkinto tai muu vastaavantasoinen tutkinto. Jatkokoulutus voidaan erityisestä syystä aloittaa alemman korkeakoulututkinnon pohjalta.
Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.
13 §Liikuntatieteiden tohtorin tutkinto
Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:
suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot;
osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä
laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
14 §Liikuntatieteiden lisensiaatin tutkinto
Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus. Tutkintoon voidaan sisällyttää yliopiston hyväksymät ammatilliset erikoistumisopinnot.
Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun.
Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
5 lukuErinäiset säännökset
15 §Opintojen hyväksilukeminen
Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.
16 §Todistukset
Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.
Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.
Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.
17 §Koulutuksen kehittäminen
Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti kiinnitetään huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.
18 §Tarkemmat määräykset
Yliopisto antaa tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.
6 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
19 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994.
Tällä asetuksella kumotaan liikuntatieteellisistä tutkinnoista 21 päivänä huhtikuuta 1978 annettu asetus (299/78) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
20 §Yliopiston koulutusohjelmat
Tämän asetuksen voimaantultua yliopistossa on edelleen samat ylempään liikuntatieteelliseen korkeakoulututkintoon johtavat koulutusohjelmat kuin ennen voimaantuloa, jollei yliopisto toisin päätä.
21 §Opiskelijoiden asema
Tämän asetuksen tullessa voimaan liikuntatieteellistä tutkintoa varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan liikuntatieteellisistä tutkinnoista annetun, kumotun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun asetuksen mukaista liikuntatieteiden kandidaatin tutkintoa vuoden 1996 heinäkuun loppuun mennessä tai kumotun asetuksen mukaista liikuntatieteiden lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa vuoden 1999 heinäkuun loppuun mennessä. Yliopisto määrää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.
Opiskelija voi lukea hyväkseen liikuntatieteellisistä tutkinnoista annetun, kumotun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.
Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan kumotun asetuksen mukaista liikuntatieteiden kandidaatin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin liikuntatieteellisistä tutkinnoista annetun, kumotun asetuksen säännöksiä.
Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOpetusministeri Olli-Pekka Heinonen