Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

314/1994

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtiovarainministeriön päätös eräiden verojen maksupaikoista ja tiedonsiirtokorvauksista

Säädöksen tyyppi
Päätös
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
314/1994

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtiovarainministeriö on 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain (611/78) 1 ja 29 §:n sekä lakiin 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetulla lailla (586/87) lisätyn 4 a §:n, 1 päivänä joulukuuta 1978 annetun veronkantoasetuksen 3 §:n, sellaisena kuin se on 22 päivänä lokakuuta 1993 annetussa asetuksessa (880/93), 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 70 §:n 1 momentin, sellaisena kuin se on 3 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1080/93) sekä 3 päivänä heinäkuuta 1974 annetun valmisteverotuslain (558/74) 17 §:n 3 momentin, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1287/88), nojalla päättänyt:

1 §Maksupaikat

Veronkantolaissa tarkoitetut ja sen nojalla kannettavat verot, maksut ja muut suoritukset maksetaan kantoaikana pankkiin, postisiirtoliikettä välittävään postitoimipaikkaan, lääninhallitukseen tai valtiokonttoriin.

2 §Maksupaikat säännönmukaisen kantoajan jälkeen

Maksuunpantujen verojen, maksujen ja muiden suoritusten maksupaikoista jälkikantoaikana on määrätty erikseen.

Oma-aloitteisesti maksettavat verot, maksut ja muut suoritukset, joita ei ole maksuunpantu, saadaan maksaa edellä 1 §:ssä tarkoitettuihin maksupaikkoihin myös säännönmukaisen kantoajan jälkeen.

3 §Valmisteverojen maksupaikat

Valmisteverotuslaissa tarkoitetut verot ja maksut maksetaan pankkiin tai postisiirtoliikettä välittävään postitoimipaikkaan.

4 §Tiedonsiirtokorvaus

Rahalaitokselle maksetaan tiedonsiirtokorvauksena 80 penniä kultakin kannetulta veroerältä, jota koskeva maksutieto toimitetaan tai välitetään lääninverovirastolle konekielisessä muodossa. Jos rahalaitos konekielisen maksutiedon lisäksi toimittaa lääninverovirastolle kannettua erää koskevan tositteen, korvaus on kuitenkin 1 markka 80 penniä.

Jos rahalaitos konekielisen maksutiedon lisäksi välittää lääninverovirastolle maksutositteelta tallennetun tai asiakkaansa pankille välittämän enintään 70 merkin pituisen viestitiedon, korvaus on 2 markkaa 15 penniä. Korvaus tässä momentissa tarkoitetun konekielisesti välitettävän tiedon sijaan lähetettävästä tositteesta on 2 markkaa 50 penniä.

5 §Rahalaitoksen viivästyskorko

Jos rahalaitos laiminlyö pankin konttoreiden ja pankin asiamiesten vastaanottamien tässä päätöksessä tarkoitettujen verovarojen siirtämisen tai tilittämisen valtion postisiirtotilille määräajassa, sen on suoritettava 12 prosentin vuotuinen korko viivästysajalta.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös valmisteverotuslaissa tarkoitettujen verojen ja maksujen siirtämiseen tai tilittämiseen tullilaitoksen postisiirtotulotilille.

6 §Rahana maksettava leimavero

Asiakirjasta suoritettava leimavero voidaan maksaa rahana edellä 1 §:ssä tarkoitettuihin maksupaikkoihin.

Pankki tai muu sellainen yhteisö, joka yksinomaan tai muun toiminnan ohella säännöllisesti harjoittaa arvopaperien myyntiä tai vaihtoa omaan lukuunsa tai komissiotoimin, saa suorittaa arvopaperipörssin ulkopuolella tapahtuvista arvopapereiden myynneistä tai vaihdoista maksettavan leimaveron yhtenä eränä.

Tosite leimaveron suorittamisesta sekä leimaverolaskelmat ja niistä tehty yhteenveto tai leimaverolaskelmia vastaava luettelo on esitettävä asianomaiselle verotoimistolle kahden kuukauden kuluessa myynnin tai vaihdon tapahtumisesta. Luettelon tietojen on vastattava leimaverolaskelmassa vaadittuja tietoja.

7 §Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.

Tällä päätöksellä kumotaan eräiden verojen maksupaikoista ja tiedonsiirtokorvauksista 29 päivänä kesäkuuta 1987 annettu valtiovarainministeriön päätös (622/87) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1994

Ministeri Ilkka KanervaTp. ylitarkastaja Jukka Havula

Sivun alkuun