Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

260/1994

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Opintotukiasetus

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/94) nojalla:

1 lukuOpintotuen saamisen yleiset edellytykset

1 §Muiden kuin Suomen kansalaisten oikeus opintotukeen

Muulle kuin Suomen kansalaiselle voidaan myöntää opintotukea kahta vuotta lyhyemmän Suomessa asumisen perusteella, jos hän on:

1)

pakolainen, jota tarkoitetaan pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa ja pöytäkirjassa (SopS 77 ja 78/68);

2)

turvapaikan hakija, jolle Suomessa on myönnetty oleskelulupa suojelutarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä;

3)

edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön perheenjäsen;

4)

henkilö, jolla voidaan syntyperänsä vuoksi katsoa olevan erityisiä siteitä Suomeen; tai

5)

alle 18-vuotiaana Suomeen muuttanut henkilö, jonka vanhemmat tai ottovanhemmat asuvat Suomessa pysyvästi.

2 §Oppilaitokset, joissa opiskeleville voidaan myöntää opintotukea

Opintotukilain (65/94) 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettuna julkisen valvonnan alaisena oppilaitoksena pidetään oppilaitosta, joka on opetusviranomaisten tai oman alansa viranomaisten valvoma taikka jonka toimintaa valtio tukee.

Kansaneläkelaitos voi oppilaitoksen hakemuksesta rinnastaa oppilaitoksen julkisen valvonnan alaiseen oppilaitokseen, jos sen antama koulutus tasoltaan vastaa 1 momentissa tarkoitettujen oppilaitosten antamaa koulutusta.

3 §Päätoimiset opinnot

Päätoimisena pidetään lukion, ammatillisen oppilaitoksen tai kansanopiston päiväopetuksena järjestettyjä opintoja sekä korkeakoulututkinnon suorittamiseen tähtäävää opiskelua.

Muu koulutus katsotaan päätoimiseksi, jos kansaneläkelaitos oppilaitosta kuultuaan arvioi opiskelun edellyttämän työmäärän olevan vähintään 25 viikkotuntia tai keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa tukikuukautta kohti.

Opetusministeriö voi antaa tarkempia ohjeita siitä, milloin opinnot katsotaan päätoimisiksi.

4 §Opintojen riittävä edistyminen

Opintojen edistymistä ei pidetä riittävänä, jos opiskelija laiminlyö opintojaan tai hänen edistymisensä opinnoissa on viivästynyt siten, että hänen opiskeluaikansa tulee olennaisesti ylittämään opintotukilain 7 §:ssä tarkoitetun ajan. Kansaneläkelaitos voi antaa asiasta tarkempia ohjeita.

5 §Ulkomailla suoritetta vaan korkeakoulututkintoon myönnettävän opintotuen enimmäiskesto

Jos ulkomaisen korkeakoulututkinnon opetusohjelman mukainen keskimääräinen suorittamisaika on alle 55 kuukautta, opintotukea myönnetään opintojen opetusohjelman mukaisen keston ajaksi. Kansaneläkelaitos voi erityisestä syystä pidentää tukiaikaa enintään viidellä kuu kaudella. Jos keskimääräinen suorittamisaika ylittää 55 kuukautta, tuen enimmäisaika on 70 kuukautta.

6 §Opintotukeen oikeuttava aika muussa oppilaitoksessa

Lukion suorittamisen säännönmukaisena kestona pidetään kolmea lukuvuotta. Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen säännönmukaisena kestona pidetään opetusministeriön päätöksellä vahvistettua koulutuspituutta tai, jos sitä ei ole erikseen vahvistettu, päätoimista opiskelua edellyttävää koulutusaikaa.

7 §Lukuvuoden tukikuukausien määrä

Korkeakoulussa opintotuki myönnetään yleensä enintään yhdeksäksi kuukaudeksi. Tuki voidaan myöntää kymmeneksi kuukaudeksi, jos lukuvuosi on vähintään 16 päivää yli yhdeksän kuukautta. Opintotuki voidaan myöntää yli yhdeksäksi kuukaudeksi myös silloin, kun opiskelija harjoittaa päätoimisia opintoja opintotukilautakunnan määräämällä tavalla.

Lukiossa opiskelevalle opintotuki voidaan myöntää lukuvuoden aikana enintään yhdeksäksi kuukaudeksi.

Muussa oppilaitoksessa opiskelevalle opintotuki voidaan myöntää yleensä enintään yhdeksäksi kuukaudeksi täysien opiskelukuukausien mukaan. Opiskelun alkamis- ja päättymiskuukausista lasketaan kuitenkin yksi täysi tukikuukausi, jos näinä kuukausina on lukukauteen sisältyviä päiviä yhteensä vähintään 16. Sen estämättä mitä tässä momentissa säädetään, voidaan teknillisessä oppilaitoksessa opiskelevalle myöntää opintotuki yhdeksäksi kuukaudeksi.

Edellä 3 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa opiskelevalle tuki voidaan myöntää yhdeksää kuukautta pitemmäksi ajaksi seuraavasti:

1)

yhdeksäksi ja puoleksi kuukaudeksi, jos lukuvuoden työpäivien lukumäärä on vähintään 190;

2)

10 kuukaudeksi, jos työpäivien lukumäärä on vähintään 200;

3)

11 kuukaudeksi, jos työpäivien lukumäärä on vähintään 220; sekä

4)

12 kuukaudeksi, jos työpäivien lukumäärä on vähintään 240.

2 lukuOpintotukilautakunnat

8 §Opintotukilautakunnan asettaminen ja kokoonpano

Korkeakoulu asettaa opintotukilautakunnan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Opintotukilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään kolme ja enintään seitsemän muuta jäsentä, joille kullekin nimetään henkilökohtainen varajäsen. Puolet jäsenistä puheenjohtaja mukaan lukien ja heidän varajäsenensä nimetään asianomaisen korkeakoulun opettajista tai muista virkamiehistä sekä puolet jäsenistä ja heidän varajäsenensä korkeakoulun opiskelijoista. Korkeakoulu määrää yhden jäsenistä varapuheenjohtajaksi.

Esittelijänä opintotukilautakunnassa toimii korkeakoulun määräämä virkamies.

9 §Opintotukilautakunnan toiminta

Opintotukilautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.

Opintotukilautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä. Asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.

Opintotukilautakunnalla on ohjesääntö, jonka korkeakoulu vahvistaa. Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta. Ohjesäännössä määrättävät asiat voidaan siirtää opintotukilautakunnan puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan ratkaistavaksi.

10 §Sopimus tehtävien hoitamisesta

Opintotukilain 9 §:n 3 momentissa tarkoitetussa kansaneläkelaitoksen ja oppilaitoksen välisessä sopimuksessa tulee sopia ainakin seuraavista asioista:

1)

osapuolten tehtävät ja tehtävien hoidon toiminnalliset edellytykset;

2)

tehtävien hoitamiseen osallistuvien henkilöiden koulutus, ohjaus ja valvonta;

3)

oppilaitoksen kustannusten korvaaminen;

4)

tietojen käyttö sopimuspuolten kesken; sekä

5)

sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen.

Sopimuksen nojalla opintotukitehtäviä hoitavilla henkilöillä on oikeus saada opintotukilain 41 ja 42 §:ssä tarkoitetut tiedot, jotka ovat tarpeen opintotuen myöntämiseksi.

11 §Opintotukilautakunnan jäsenten palkkiot

Korkeakoulu päättää opintotukilautakunnan jäsenelle, sihteerille ja asiantuntijalle suoritettavasta kokouspalkkiosta. Päivärahan ja matkakustannusten korvausten osalta noudatetaan valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehtyjä virkaehtosopimuksia.

12 §Yhteinen opintotukilautakunta

Helsingin yliopistolla ja Eläinlääketieteellisellä korkeakoululla on yhteinen opintotukilautakunta, jonka nimi on Helsingin yliopiston opintotukilautakunta.

Eläinlääketieteellinen korkeakoulu nimeää Helsingin yliopiston opintotukilautakuntaan kaksi jäsentä, joista toinen on opettaja tai muu virkamies ja toinen opiskelija.

Helsingin yliopiston tulee ennen ohjesäännön vahvistamista kuulla Eläinlääketieteellistä korkeakoulua.

Helsingin yliopiston opintotukilautakunnassa kumpikin korkeakoulu päättää korkeakoulua edustavien jäsenten kokouspalkkioista.

3 lukuOpintotukietuudet

13 §Opintorahan korottaminen samaksi kuin korkeakouluissa

Opintorahan määrä on seuraavissa oppilaitoksissa tai opinnoissa sama kuin korkeakouluissa:

1)

ulkomaiset ammatilliset oppilaitokset;

2)

kotimaassa suoritettavaan ammatilliseen koulutukseen liittyvä vähintään kaksi kuukautta kestävä vaihto-opiskelu ulkomailla; sekä

3)

Hämeenlinnan ammatillinen opettajakorkeakoulu, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu ja ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutus.

14 §Oikeus aikuisopintorahaan

Jos aikuisopiskelijan opintovapaa ei kestä täyttä lukuvuotta tai lukukautta, aikuisopintoraha myönnetään täysien opintovapaakuukausien mukaan. Tällöin täysi tukikuukausi voi muodostua myös yhtäjaksoisen opintovapaan alkamis- ja päättymiskuukaudesta, jos lukukauteen sisältyviä päiviä on näinä kuukausina yhteensä vähintään 16 päivää.

Opintotukilain 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena pidetään vähintään lukuvuoden kestänyttä ammatillisen oppilaitoksen koulutusta, vastaavaa kansanopiston ammatillisen linjan koulutusta ja oppisopimuksella hankittua koulutusta sekä korkeakoulututkintoa.

15 §Asumislisän saamisen rajoittaminen

Jos opiskelija on vuokrannut vanhemmiltaan asunnon, joka on samassa kiinteistössä kuin vanhempien vakinainen asunto, hän ei ole oikeutettu asumislisään, ellei kansaneläkelaitos erityisestä syystä toisin päätä. Kansaneläkelaitos voi antaa asiasta tarkempia määräyksiä.

16 §Ulkomailla opiskelevan oikeus asumislisään

Ulkomailla opiskelevalla on oikeus opintotuen asumislisään, jos hän ei opiskeluaikana asu vanhempiensa luona, omistamassaan tai puolisonsa omistamassa asunnossa tai ensisijaisesti puolisonsa työn vuoksi vuokratussa asunnossa. Puolisoon rinnastetaan myös opiskelijan kanssa avioliittoa solmimatta jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävä henkilö.

Ulkomailla opiskelevan asumislisän määrä on 950 markkaa kuukaudessa. Kansaneläkelaitos voi määrätä, että asumislisä on tätä pienempi, jos opiskelumaan vuokrataso on alhainen.

17 §Ulkomaisiin opintoihin myönnettävän valtiontakauksen määrä

Valtiontakauksen kuukausikohtainen enimmäismäärä ulkomailla harjoitettavia opintoja varten on 2 000 markkaa.

4 lukuOpintotuen hakeminen, myöntäminen ja maksaminen

18 §Opintotukipäätöksen koneellinen allekirjoittaminen

Opintotukipäätökseen, joka annetaan automaattisessa tietojenkäsittelyssä aikaansaatuna asiakirjana, voidaan allekirjoitus merkitä koneellisesti.

19 §Opintorahan maksupäivä

Opintoraha, aikuisopintoraha ja asumislisä maksetaan kunkin kalenterikuukauden neljäntenä päivänä tai sitä seuraavana pankkipäiväna.

20 §Opintotuen tarkistaminen

Vanhempien taloudellisen tilanteen katsotaan olennaisesti muuttuneen, jos vanhempien tulot ovat verotuksen toimittamisen jälkeen muuttuneet vähintään 20 prosenttia. Kansaneläkelaitos antaa menettelystä tarkemmat ohjeet.

Myönnetyn asumislisän määrä tarkistetaan, jos kuukausivuokran muutos on vähintään 50 markkaa.

21 §Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä kansaneläkelaitoksen päätökseen on toimitettava kansaneläkelaitokseen, opintotukilautakunnan päätökseen asianomaiselle opintotukilautakunnalle ja opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätökseen vakuutusoikeuteen tai muutoksenhakulautakuntaan.

22 §Opiskelija-asuntolat, joilta saadaan tiedot asukkaista

Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada opiskelija-asuntolan ylläpitäjän kanssa sovittavalla tavalla opintotukilain 41 §:n 2 momentin 7 kohdassa tarkoitetut tiedot seuraavien kunnan, valtion, säätiöiden tai yleishyödyllisten yhteisöjen ylläpitämien opiskelija-asuntoloiden asukkaista:

1)

Domus Arctica-säätiö;

2)

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö;

3)

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta;

4)

Kainuun opiskelija-asunnot Oy;

5)

Kemin opiskelija-asuntosäätiö;

6)

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö;

7)

Kuopion opiskelija-asunnot Oy;

8)

Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö;

9)

Mikkelin seudun opiskelija-asunnot Oy;

10)

Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli;

11)

Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö;

12)

Savonlinnan opiskelija-asunnot Oy;

13)

Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö;

14)

Turun ylioppilaskyläsäätiö; sekä

15)

Vaasan opiskelija-asuntosäätiö.

5 lukuErinäisiä säännöksiä

23 §Opintolainan nostaminen

Opintolainan valtiontakaus myönnetään enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Päätökseen voi kuitenkin liittyä edeltävää kesä- ja heinäkuuta koskeva valtiontakaus.

Opintolaina annetaan kansaneläkelaitoksen vahvistaman kaavan mukaista velkakirjaa vastaan. Opintoja varten voidaan myöntää yksi opintolaina, jonka määrää lisätään myönnetyllä uudella opintolainaerällä.

Opintolaina on nostettava sen lukuvuoden aikana, jota varten valtiontakaus on myönnetty. Jos takauspäätöksen antamisesta lukuvuoden päättymiseen on aikaa vähemmän kuin kaksi kuukautta tai takauspäätös annetaan lukuvuoden päätyttyä, opintolaina on nostettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua takauspäätöksen antamisesta. Kun päätös sisältää valtiontakauksen lukuvuotta edeltävää kesä- tai heinäkuuta varten, lainaa saa nostaa jo niiden kuukausien aikana.

24 §Kuukausierän pyöristäminen

Opintorahan ja asumislisän kuukausierän määrä pyöristetään kumpikin erikseen täysiksi markoiksi siten, että jos täyden markkaluvun ylittävä osa on pienempi kuin 50 penniä, määrä alennetaan lähimpään täyteen markkalukuun ja jos se on 50 penniä tai suurempi, määrä korotetaan lähimpään täyteen markkalukuun.

25 §Opiskelijan vanhemmat ja sisarukset

Opintotukilain 11 §:ssä tarkoitettuna hakijan vanhempana pidetään hakijan omia tai ottovanhempia. Jos vanhemmat ovat eronneet, hakijan vanhempana pidetään sitä, jonka luona hakija asuu tai on viimeksi asunut.

Jos hakija on alle 18-vuotias ja hän on vanhempansa ja tämän uuden aviopuolison yhteisessä kodissa huollettavana, myös uutta aviopuolisoa pidetään hakijan vanhempana.

Sisaruksena pidetään niitä 1 tai 2 momentissa tarkoitetun hakijan vanhemmaksi katsottavan henkilön opintotukilain 11 §:n 3 momentissa ja 19 §:n 3 momentissa säädetyt edellytykset täyttäviä lapsia, jotka asuvat samassa taloudessa vanhemman kanssa tai joiden opintotukea myönnettäessä vanhemman tai vanhempien taloudellinen asema otetaan huomioon vähintään kahden kuukauden ajan sen lukuvuoden aikana, jolle opintotukea on haettu.

26 §Takaussaatavasta perittävä korko

Valtion takaussaatavasta perittävä vuotuinen korko on 12 prosenttia.

6 lukuOpintotukiasiain neuvottelukunta

27 §Opintotukiasiain neuvottelukunnan tehtävät

Opintotukiasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:

1)

seurata opintotukilain täytäntöönpanoa ja opintotuen yleistä kehitystä;

2)

tehdä esityksiä ja aloitteita opintotuen kehittämiseksi;

3)

edistää ja kehittää opintotuen toteuttamiseen osallistuvien keskinäistä yhteistyötä;

4)

antaa lausuntoja opetusministeriölle ja kansaneläkelaitokselle;

5)

seurata opintotukilain mukaista päätöksentekoa ja maksamista;

6)

seurata opintotukilautakuntien toimintaa; sekä

7)

suorittaa muut opetusministeriön sille antamat opintotukeen liittyvät tehtävät.

28 §Neuvottelukunnan kokoonpano

Valtioneuvosto asettaa opintotukiasiain neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukuntaan kuuluu 12 jäsentä, joille kullekin nimetään henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä kaksi edustaa opetusministeriötä, yksi valtiovarainministeriötä, yksi sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi työministeriötä, yksi rahalaitoksia, kaksi kansaneläkelaitosta, kaksi opiskelijoita sekä kaksi oppilaitoksia. Opiskelijoita ja oppilaitoksia edustavista jäsenistä toisen tulee edustaa korkeakouluja ja toisen muita oppilaitoksia.

29 §Neuvottelukunnan päätösvaltaisuus

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä.

30 §Neuvottelukunnan kustannukset ja palkkiot

Neuvottelukunnan kustannukset maksetaan valtion varoista. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten, asiantuntijoiden ja sihteerin palkkioista ja matkakustannuksista on voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään.

7 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset

31 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.

Asetusta sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran myönnettäessä opintotukea korkeakouluopiskelijoille 1 päivän kesäkuuta 1994 jälkeiselle ajalle ja muille opiskelijoille 1 päivän heinäkuuta 1994 jälkeiselle ajalle.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

32 §Siirtymäsäännökset

Opintotukilain 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulle henkilölle voidaan myöntää aikuisopintorahaa vain 1 päivän heinäkuuta 1990 jälkeen aloitettuihin opintoihin.

Kumotun opintotukilain (28/72) mukaisen opintolainan korkomenojen perusteella myönnettävän opintolainan valtiontakauksen korotuksen kuukausierän enimmäismäärä pyöristetään lähimpään täyteen kymmeneen markkaan.

Tämän asetuksen 26 §:ssä tarkoitettua korkoa sovelletaan 1 päivänä heinäkuuta 1994 tai sen jälkeen perittäviin korkosaataviin.

Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1994

Tasavallan Presidentti Martti AhtisaariMinisteri Tytti Isohookana-Asunmaa

Sivun alkuun