Asetus työministeriöstä
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Työministerin esittelystä säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) nojalla:
Ministeriön tehtävät
1 §
Sen lisäksi, mitä valtioneuvostosta annetun lain (78/22) 3 §:n 1 momentin 12 kohdassa ja valtioneuvoston ohjesäännön 24 a §:ssä säädetään, työministeriön tehtävistä määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.
Työjärjestys
2 §
Ministeriön työjärjestyksessä määrätään ministeriön johtamisesta, ministeriön sisäisestä organisaatiosta ja tehtävistä, virkamiesten asemasta ja tehtävistä sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.
Ministeriön työjärjestyksen vahvistaa ministeri.
Valtakunnansovittelijain toimisto
3 §
Ministeriön yhteydessä on valtakunnansovittelijain toimisto.
Ministeriön alaiset virastot ja laitokset
4 §
Ministeriön alaisia ovat työsuojelun piirihallinto, työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto, työvoimaopisto, merimiespalvelutoimisto sekä työneuvosto.
Ministeriötä avustavat toimielimet
5 §
Työministeriön apuna toimii työasiainneuvosto sekä muita toimielimiä siten kuin erikseen säädetään tai määrätään.
6 §
Työasiainneuvosto tekee esityksiä ja antaa lausuntoja ministeriölle työpolitiikkaan kuuluvista periaatteellisesti tärkeistä ja laajakantoisista kysymyksistä.
Neuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet ja varajäsenet nimeää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäseninä ja heidän varajäseninään tulee olla tasapuolisesti eri työmarkkinaosapuolien nimeämiä henkilöitä.
Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, määrää työministeriö saman viranomaisen tai järjestön ehdotuksesta hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen tai varajäsenen.
Neuvostolla on oikeus asettaa jaostoja ja käyttää apunaan pysyviä asiantuntijoita. Jaostoon voidaan ottaa jäseniksi myös neuvostoon kuulumattomia henkilöitä. Neuvostolla on pääsihteeri, jonka lisäksi neuvoston sihteeristönä toimivat ministeriön määräämät ministeriön virkamiehet.
Neuvostosta on muutoin voimassa, mitä komiteoista määrätään.
Virkojen kelpoisuusvaatimukset
7 §
Kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä ja kansliapäällikön sijaisena toimivalla neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys työpolitiikan kysymyksiin;
osastopäälliköllä ja apulaisosastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys asianomaisen osaston toimialaan; sekä
neuvottelevalla virkamiehellä, toimisto päälliköllä, hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 29 §:ssä säädetään.
Valtakunnansovittelijan ja valtakunnansovittelijain toimiston muun henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
Muilta kuin tässä pykälässä mainituilta virkamiehiltä vaaditaan sellainen koulutus, taito ja kyky sekä sellaiset kansainväliset valmiudet, joita viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Tilapäisen virkamiehen kelpoisuusvaatimuksista on voimassa, mitä vastaavanlaisesta vakinaisesta virkamiehestä säädetään.
Virkojen täyttäminen
8 §
Kansliapäällikön, neuvottelevan virkamiehen, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Lainsäädäntöneuvoksen nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.
Kansliapäällikön, kansliapäällikön sijaisena toimivan neuvottelevan virkamiehen ja osastopäällikön virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen samoin kuin työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.
Nimitysasiat, jotka tasavallan presidentti ratkaisee, esittelee valtioneuvostolle kansliapäällikkö, kansliapäällikön sijaisena toimiva neuvotteleva virkamies tai muu henkilöstöasioita hoitava ministeriön virkamies.
Päätösvallan pidättäminen
9 §
Kanslipäällikkö, kansliapäällikön sijaisena toimiva neuvotteleva virkamies, osastopäällikkö ja toimintayksikön päällikkö voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.
Erinäiset säännökset
10 §
Työsuojeluasioita hoitava organisaatioyksikkö on riippumaton hoitaessaan työsuojeluviranomaiselle kuuluvia tehtäviä.
11 §
Yhteistoiminnassa ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa sovitaan.
12 §
Jollei toisin säädetä, ministeriöstä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
13 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1994.
Tällä asetuksella kumotaan työministeriöstä 12 päivänä toukokuuta 1989 annettu asetus (437/89) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämän asetuksen voimaan tullessa kulumassa olevaa toimikautta varten asetetun työasiainneuvoston toimikausi jatkuu 15 päivään syyskuuta 1995.
Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1994
Tasavallan Presidentti Martti AhtisaariTyöministeri Ilkka Kanerva