Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nettosähköenergian määrittelystä
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1536/1994
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kauppa- ja teollisuusministeriö on eräiden energialähteiden valmisteverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1473/94) 15 §:n nojalla päättänyt:
1 §
Eräiden energialähteiden valmisteverosta annetun lain (1473/94) 15 §:ssä tarkoitettuna nettosähköenergiana pidetään voimalaitokselta toimitettua sähköenergiaa, jonka määrä saadaan tässä päätöksessä määrätyllä tavalla joko vähentämällä voimalaitoksen mitatusta sähkön kokonaistuotannosta sähkön tuotannossa ja tuotantovalmiuden ylläpitämisessä tarvittava sähköenergia (omakäyttö), tai mittaamalla verkkoon toimitettu sähköenergia taikka arvioimalla.
2 §
Tässä päätöksessä tarkoitetaan omakäyttölaitteilla niitä laitteita ja koneistoja, jotka voimalaitoksessa tarvitaan sähkön tai sähkön ja lämmön tuottamiseen ja tuotantovalmiuden ylläpitämiseen sekä niitä laitteita ja koneistoja, jotka tarvitaan voimalaitoksen aiheuttamien ympäristöhaittojen poistamiseen tai pienentämiseen.
Voimalaitoksessa, jossa mitataan verkkoon toimitettu sähköenergia, todetaan nettosähköenergian määrä lisäämällä verkkoon toimitetun sähköenergian määrään niiden laitteiden ja koneistojen sähköenergian kulutus, joita ei ole luettava omakäyttölaitteiksi sekä vähentämällä mittaukseen kuulumattomien omakäyttölaitteiden sähköenergian kulutus.
Voimalaitoksessa, jossa mitataan generaattorien tuottama sähköenergia, todetaan nettosähköenergian määrä vähentämällä tuotetun sähköenergian määrästä omakäyttölaitteiden sähköenergian kulutus.
3 §
Milloin nettosähköenergian määrää ei kokonaan tai joltakin osin voida laskea 2 §:ssä mainituin tavoin, eikä kohtuudella voida edellyttää energiamäärän toteamiseksi tarvittavien laitteiden asentamista, on tuotetun nettosähköenergian määrä tältä osin ilmoitettava arvion perusteella.
4 §
Edellä 2 §:ssä tarkoitettuja omakäyttölaitteita ovat muun muassa:
vesivoimalaitoksen vesiteiden laitteet;
polttoaineen käsittelyssä tarvittavat laitteet;
ydinreaktoriin liittyvät laitteet;
generaattoriin liittyvät laitteet;
laitteet, jotka tarvitaan sähkön toimittamiseksi verkkoon; sekä
lauhdutuksessa tarvittavat laitteet.
5 §
Omakäyttölaitteisiin luetaan myös voimalaitoksen lämmitys-, valaistus- ja ilmastointilaitteet, voimalaitoksen korjauspajan, varastojen ja valvomon laitteet, voimalaitosta varten olevien laboratorio-, toimisto- ja sosiaalitilojen laitteet sekä voimalaitosalueen ulkovalaistuslaitteet.
Omakäyttöön ei lueta voimalaitosalueella tai sen läheisyydessä olevien voimalaitoksen henkilökunnan asuntojen eikä asuntoalueen sähköenergian kulutusta.
6 §
Omakäyttölaitteisiin luetaan myös kaikki voimalaitosalueella tapahtuvaan polttoaineiden varastointiin, kuljetukseen ja polttokuntoon saattamiseen tarvittavat laitteet ja koneistot sekä ympäristönsuojeluun tarvittavat laitteet ja koneistot.
7 §
Vesivoimalaitosten omakäyttölaitteisiin luetaan myös säännöstelyaltaiden ja rantapatojen pumput, pintavirran kehitin, nippunosturi, uittokouru ja kalahissi.
Omakäyttöön ei lueta voimalaitoksen rakentamisesta aiheutuvia haittoja korvaavaa ilmaista sähköä eikä joutosähköä.
8 §
Sähköenergian verkkoon toimittamiseksi tarvittavien muuntajien ja muiden vastaavien laitteiden energiahäviöt luetaan omakäyttöön.
Sähköverkkoon kuuluvien muuntajien ja muiden vastaavien laitteiden energiahäviöt eivät kuitenkaan ole omakäyttöä.
9 §
Jos omakäyttölaitteita käytetään merkittävästi muuhun kuin voimalaitoksen tarpeisiin, tulee niiden sähköenergian kulutus jakaa omakäytöksi ja muuksi kulutukseksi.
Jollei jakoa voida tehdä mittauksen tai laskelmien perusteella, on se tehtävä arvioimalla.
10 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1994
Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen