Sosiaali- ja terveysministeriön päätös hakemukseen, joka koskee Koulutus- ja erorahaston uusien sääntöjen vahvistamista
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1312/1994
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Hakemukseen liitetyistä asiakirjoista ilmenee, että Koulutus- ja erorahaston hallintoneuvosto on 20 päivänä syyskuuta 1994 pitämässään kokouksessa yksimielisesti hyväksynyt Koulutus- ja erorahastolle uudet säännöt, jotka kuuluvat seuraavasti:
1 §Tarkoitus ja kotipaikka
Koulutus- ja erorahasto on 15. päivänä kesäkuuta 1990 koulutus- ja erorahastosta annetun lain ja näiden sääntöjen perusteella sosiaali- ja terveysministeriön valvonnassa toimiva rahasto, jonka koripaikka on Helsingin kaupunki.
Rahaston tarkoituksena on koulutus- ja erorahastosta annetun lain ja näiden sääntöjen vaatimien edellytysten vallitessa tukea työ- tai virkasuhteessa olevien omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta seka makaa työ- tai virkasuhteen päättymisen johdosta erorahaa toimihenkilöille, työntekijöille ja viranhaltijoille, joita jäljempänä kutsutaan hakijoiksi.
2 §Päätäntävalta
Rahaston päätäntävaltaa käyttävät hallintoneuvosto ja hallitus.
3 §Hallintoneuvoston toimikausi ja kokoonpano
Sosiaali- ja terveysministeriö nimittää rahastolle kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan 1 8-jäsenisen hallintoneuvoston työnantajain, toimihenkilöiden ja viranhaltijain sekä työntekijäin edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.
Hallintoneuvoston jäsenistä on kuuden edustettava työnantajia, kuuden toimihenkilöitä ja viranhaltijoita seka kuuden työntekijöitä.
Kullekin jäsenelle nimitetään henkilökohtainen varajäsen.
Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan kalenterivuosittain puheenjohtajan ja tarpeelliseksi katsomansa määrän varapuheenjohtajia siten, että kullakin hallintoneuvostossa edustettuna olevalla 2 momentissa tarkoitetulla ryhmällä on ainakin yksi edustaja puheenjohtajistossa. Puheenjohtajaksi valitaan vuorovuosina eri ryhmää edustava henkilö.
Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat muodostavat puheenjohtajiston, joka valmistelee ne asiat, jotka hallintoneuvosto määrää sen tehtäväksi.
4 §Hallintoneuvoston kokoukset
Hallintoneuvosto kokoontuu vuosittain ennen toukokuun loppua käsittelemään 6 §:n 1, 2 ja 3 kohdissa mainitut asiat ja viimeistään marraskuussa käsittelemään sanotun pykälän 4, 5, 6, 7 ja 8 kohdissa mainitut asiat.
Hallintoneuvosto kutsutaan kokoon myös silloin, kun hallintoneuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai hallitus pitää sitä tarpeellisena.
Kokouskutsu on toimitettava hallintoneuvoston jäsenille kirjallisesti viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Hallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on oikeus olla läsnä hallintoneuvoston kokouksissa.
5 §Päätöksenteko hallintoneuvoston kokouksissa
Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään yhdeksän jäsentä, joista ainakin yksi edustaa kutakin 3 § : n 2 momentissa tarkoitettua ryhmää.
Hallintoneuvoston päätökseksi tulee se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu. Äänten mennessä tasan asia siirretään seuraavaan kokoukseen. Vaaleissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
6 §Hallintoneuvoston tehtävät
Hallintoneuvoston tehtävänä on
käsitellä edellisen kalenterivuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto,
päättää edellisen kalenterivuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta,
päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille ja muista toimenpiteistä, joihin hallinto ja tilit saattavat antaa aihetta,
vahvistaa rahaston talousarvio,
tehdä sosiaali- ja terveysministeriölle esitys koulutus- ja erorahastosta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetuiksi työnantajan suorittamiksi maksuiksi,
vahvistaa hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkiot ja matkakustannustenkorvausperusteet seka tilintarkastajien palkkiot,
nimittää hallituksen työnantajajäsenet työnantajain ja palkansaajajäsenet toimihenkilöiden ja viranhaltijain seka työntekijäin edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta,
valita kolme tilintarkastajaa ja kullekin heistä henkilökohtainen varamies siten, että vähintään yksi varsinainen tilintarkastaja ja tämän varamies on Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja,
valita ja vapauttaa rahaston toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja seka määrätä heidän työehtonsa,
tehdä päätökset näiden sääntöjen muuttamisesta 39 §:ssä esitetyllä tavalla,
päättää tasausrahastoon siirrettyjen varojen sijoittamisen periaatteista,
kantaa ja vastata rahaston puolesta ja
käsitellä ne asiat, joita ei ole uskottu rahaston muiden elinten käsiteltäviksi.
7 §Hallituksen toimikausi ja kokoonpano
Rahastolle nimitetään kalenterivuodeksi kerrallaan kahdeksanjäseninen hallitus, jonka jäsenistä neljä edustaa työnantajia ja neljä palkansaajia.
Jokaiselle jäsenelle nimitetään henkilökohtainen varamies.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajaksi valitaan vuorovuosina työnantajia ja palkansaajia edustava henkilö.
8 §Hallituksen kokoukset
Hallitus kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta.
Kokouskutsu on toimitettava hallituksen jäsenille viimeistään kolme päivää ennen kokousta.
9 §Päätöksenteko hallituksen kokouksissa
Hallitus on päätösvaltainen, kuri puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanlukien vähintään kaksi kumpaakin 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua ryhmää edustavaa jäsentä on läsnä.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu. Äänten mennessä tasan asia siirretään seuraavaan kokoukseen.
Periaatteellisesti tärkeät asiat, kuten
- erorahan, erorahan aikuiskoulutuslisän ja ammattikoulutusrahan suuruuden määrääminen,
- erorahan, erorahan aikuiskoulutuslisän ja ammattikoulutusrahan myöntämisessä noudatettavat yleiset periaatteet ja
- tasausrahastoon siirrettyjen varojen sijoitus tulee päättää yksimielisesti.
10 §Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on
käsitellä ja ratkaista eroraha-, erorahan aikuiskoulutuslisä- ja ammattikoulutusrahahakemukset,
laatia kalenterivuosittain talousarvio, tilinpäätös seka toimintakertomus,
vahvistaa erorahan, erorahan aikuiskoulutuslisän ja ammattikoulutusrahan myöntämisessä noudatettavat yleiset periaatteet,
päättää tasausrahastoon siirrettyjen varojen sijoittamisesta ja käyttämisestä ottaen huomioon hallintoneuvoston 6 §:n 1 1-kohdan mukaisesti vahvistamat periaatteet ja 36 §:n määräykset,
valita ja vapauttaa rahaston muut toimihenkilöt kuin 6 §:n 9-kohdassa mainitut ja määrätä heidän työehtonsa,
antaa rahaston puolesta lausuntoja ratkaisemistaan tai muuten toimialaansa kuuluvista asioista,
vahvistaa erorahan, erorahan aikuiskoulutuslisän ja ammattikoulutusrahan hakemisessa tarvittavat lomakkeet.
11 §Muut elimet
Hallintoneuvosto ja hallitus voivat perustaa asioiden valmistelevaa käsittelyä varten asiantuntijaelimiä ja toimikuntia.
12 §Nimen kirjoitus
Rahaston nimen kirjoittavat hallintoneuvoston määraamat henkilöt kaksi yhdessä.
13 §Rahaston toimihenkilöt
Toimitusjohtajan tehtävänä on rahaston toiminnan yleinen johto lain, rahaston sääntöjen ja hallintoelinten antamien ohjeiden mukaan.
Varatoimitusjohtaja hoitaa toimitusjohtajan tehtävää tämän ollessa estyneenä ja suorittaa muut hallintoelinten hänelle määräämät asiat.
14 §Ero rahan myöntämisen yleiset edellytykset
Erorahan myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että hakija on menettänyt työpaikkansa sen vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai tuotannollisista syistä joutunut supistamaan työvoimaa tai lopettanut toimintansa.
Julkisen sektorin osalta taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä tarkoitetaan näitä vastaavia hallinnollisia syitä.
Hakijan ei katsota menettäneen työpaikkaansa, jos konkurssin tehneen tai toiminnan lopettaneen työnantajan toimintaa ryhtyy jatkamaan uusi työnantaja ja hakija jatkaa tämän työnantajan palveluksessa.
Jos irtisanomisperuste on riitautettu, erorahapäätös voidaan antaa vasta, kun irtisanomisperuste on ratkaistu sopimuksella tai lainvoimaisella päätöksellä.
14 a §Lomauttaminen ja eroraha
Erorahajärjestelmässä työ- tai virkasuhde päättyy viimeisenä palkallisena työssäolopäivänä, jos lomauttaminen johtaa työ- tai virkasuhteen irtisanomiseen taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai hakija irtisanoutuu vähintään 150 päivää yhtäjaksoisesti kestäneen ja toistaiseksi jatkumaan tarkoitetun taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan lomautuksen jälkeen.
15 §Ero rahan myöntämisen erityiset edellytykset TEL-, VEL-, KVTEL- ja KiEL- työ- tai virkasuhteissa olleille
Erityiset edellytykset muilla paitsi 16 §:ssä tarkoitetuilla aloilla ovat, jollei 16 §:n 6 momentista muuta johdu, ne mitä jäljempänä sanotaan.
Hakija on
työpaikan menettäessään täyttänyt 50, mutta ei 65 vuotta, taikka, jollei ollut saavuttanut 50 vuodenikää täyttänyt 45 vuotta ja ollut niin kauan työ- tai virkasuhteessa samaan työnantajaan, että hänen täysien ikävuosiensa ja viimeisen työ- tai virkasuhteensa täysien työssäolovuosien summa on vähintään 50 ja
ollut työ- tai virkasuhteessa samaan suomalaiseen työnantajaan yhtäjaksoisesti työpaikan menettämistä välittömästi edeltäneet viisi vuotta ja saanut siitä pääasiallisen toimeentulonsa tai ollut kahdessa välittömästi toisiaan seuraavassa työ- tai virkasuhteessa yhteensä vähintään kahdeksan vuotta ja saanut niistä pääasiallisen toimeentulonsa. Lisäksi edellytetään, että molemmat viimeksi mainitut työ- tai virkasuhteet ovat päättyneet sääntöjen 14 §:ssä mainitusta syystä ja ettei niiden perusteella ole aikaisemmin syntynyt oikeutta erorahaan. Jos hakija on ollut äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla taikka hoitovapaalla, viiden vuoden määräaikaa pidennetään vastaavasti ja
välittömästi, viimeistään kuitenkin kuuden viikon kuluessa irtisanomisilmoituksen saamisesta ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimatoimistoon eikä hakijalle viimeistään työ- tai virkasuhteen päättymistä seuraavan kuukauden aikana ole voitu osoittaa uutta työtä tai koulutuspaikkaa. Työnhakuajaksi ei katsota aikaa, jonka hakija on ollut työkyvyttömänä.
Hakijan katsotaan saaneen 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun pääasiallisen toimeentulonsa työ- tai virkasuhteesta, jos hän on työ- tai virkasuhteen päättymistä edeltäneen viiden vuoden aikana ollut työssä vähintään 16 tuntia viikossa ja hakijan tulot ovat vähintään yhtä suuret kuin hallituksen vuosittain vahvistamat rajatulot. Hakijaa, jolla on voimassa vähintään 16 viikkotuntia käsittävä sivutyö, ei pidetä työttömänä työnhakijana.
Jos hakija saa irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta taikka muuta työnantajan maksamaa työ- tai virkasuhteen päättymiseen liittyvää korvausta, työ- tai virkasuhde katsotaan päättyneeksi vasta sen ajan kuluttua, jolle etuuden katsotaan hakijan vakiintuneena pidettävän palkan perusteella kohdistuvan.
Hakijalla ei ole oikeutta erorahaan, mikäli hän työnhakijaksi ilmoittauduttuaan on ilman pätevää syytä kieltäytynyt
vastaanottamasta saatavissa ollutta lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta, hänen ammattitaitoaan ja työkykyään vastannutta ja hänelle muutoin soveltunutta työssäkäyntialueella olevaa työtä, josta olisi maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen palkka, tai jollei tällaista sopimusta ollut, sellaisessa työssä käypä palkka,tai
osallistumasta hänelle sopivaan työvoimaviranomaisen osoittamaan koulutukseen.
Ensimmäisen kieltäytymisen johdosta erorahaa alennetaan kuitenkin 1/3:lla, ellei sen kokonaan epäämiseen ole erityisiä syitä.
Hakijalla, jolla työ- tai virkasuhteensa perusteella on syntynyt oikeusvanhuuseläkkeeseen, täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai yksilölliseen varhaiseläkkeeseen taikka jolle on myönnetty ylimääräinen, ennenaikainen tai niihin verrattava eläke, ei ole oikeutta erorahaan. Jos hakijalla on vireillä eläkehakemus tai -valitus, erorahapäätös voidaan antaa vasta, kun eläkehakemus tai -valitus on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.
Eroraha voidaan myöntää hakijalle, joka olisi muutoin ollut oikeutettu erorahaan, mutta on palvelussuhteen päätyttyä ennen 2 momentin 3kohdan tarkoittaman työnhakuehdon täyttymistä sijoittunut uudelleen työhön tai koulutukseen, jos hän viiden vuoden kuluessa erorahaan muutoin oikeuttavan työ- tai virkasuhteensa päättymisestä on menettänyt työpaikkansa 14 §:n tarkoittamasta syystä ja täyttää tämän pykälän 2 momentin 3 kohdan ja 5 momentin tarkoittamat edellytykset tai on koulutuksen päätyttyä ollut vähintään kuukauden työttömänä työnhakijana.
Milloin erorahan epääminen hakijan työ- tai virkasuhteessa palveltua kokonaisaikaa ja multa hakemuksen perustana olevia seikkoja tarkastellen johtaisi ilmeiseen kohtuuttomuuteen, hallitus voi yksimielisellä päätöksellään myöntää erorahan poiketen edellä tässä pykälässä mainituista säännönmukaisista erityisistä edellytyksistä, mikäli poikkeamista on pidettävä vähäisenä ja asiakokonaisuutta ajatellen perusteltuna.
16 §Erorahan myöntämisen erityiset edellytykset MEL- ja LEL- aloilla työskennelleille
Merenkulkualalla sekä, mikäli tämän pykälän 6 momentista ei muuta johdu, niillä aloilla, joihin sovelletaan lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelakia, määräytyvät erityiset edellytykset erorahan myöntämiselle sen mukaan, mitä jäljempänä 2 momentissa sanotaan.
Hakija on
työttömäksi joutuessaan täyttänyt 50, mutta ei 65 vuotta, taikka, jollei ollut saavuttanut 50 vuoden ikää täyttänyt 45 vuotta ja yhdenjaksoisesti ansainnut pääasiallisen toimeentulonsa yhdellä tai useammalla tässä pykälässä tarkoitetuista aloista niin kauan, että hänen täysien ikävuosiensa ja täysien alallaolovuosiensa summa on vähintään 50 ja
työttömäksi joutumistaan välittömästi edeltäneen kahdeksan vuoden aikana yhdenjaksoisesti työskennellyt tässä pykälässä tarkoitetuissa töissä ja ansainnut niistä pääasiallisen toimeentulonsa tai ollut tämän momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla työmarkkinoiden käytettävissä. Pääasiallisen toimeentulon vaatimus ei täyty, jos hakijan työansiot ovat olleet kahdeksan viimeisen vuoden aikana neljänä tai useampana vuonna alle hallituksen vahvistaman rajatulon. Jos hakija on ollut äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla taikka hoitovapaalla, kahdeksan vuoden määräaikaa pidennetään vastaavasti. Yhdenjaksoista alallaoloaikaa ei katkaise enintään kaksi vuotta kestänyt poissaolo MEL- tai LEL-alojen töistä ja
välittömästi, viimeistään kuitenkin kuuden viikon kuluessa irtisanomisilmoituksen saatuaan tai, mikäli työ päättyi ilman irtisanomista, välittömästi työttömäksi jouduttuaan ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimatoimistoon ja ollut työkykyisenä työttömänä työnhakijana työsuhteen päättymistä seuranneen 60 viikon aikana vähintään 120 työpäivää eikä työttömyyden enää voida katsoa, johtuneen yksinomaan kausiluonteisista syistä.
Hakijalla ei ole oikeutta erorahaan, mikäli hän työnhakijaksi ilmoittauduttuaan on ilman pätevää syytä kieltäytynyt
vastaanottamasta saatavissa ollutta lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta, hänen ammattitaitoaan ja työkykyään vastannutta ja hänelle muutoin soveltunutta työssäkäyntialueella olevaa työtä, josta olisi maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen palkka, tai jollei tällaista sopimusta ollut, sellaisessa työssä käypä palkka, tai
osallistumasta työvoimaviranomaisen osoittamaan hänelle sopivaan koulutukseen.
Ensimmäisen kieltäytymisen johdosta erorahaa alennetaan 1/3:lla, ellei sen kokonaan epäämiseen ole erityisiä syitä.
Hakijalla, jolla työ- tai virkasuhteensa perusteella on syntynyt oikeus vanhuuseläkkeeseen, täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen, yksilölliseen varhaiseläkkeeseen tai jolle on myönnetty ylimääräinen, ennenaikainen tai niihin verrattava eläke, ei ole oikeutta erorahaan. Jos hakijalla on vireillä eläkehakemus tai -valitus, erorahapäätös voidaan antaa vasta, kun eläkehakemus tai -valitus on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.
Milloin hakija on putki- tai sähköasennusalan työntekijä, johon sovelletaan työntekijäin eläkelakia, valtion eläkelakia, kunnallista eläkelakia tai evankelisluterilaisen kirkon eläkelakia, noudatetaan häneen tämän pykälän määräyksiä, kuitenkin niin, että 2 momentin 2 kohdan tarkoittamaksi alallaoloajaksi luetaan vain se aika, jonka hän on ollut putki- tai sähköasennusalalla.
Milloin erorahan epääminen hakijan työ- tai virkasuhteessa palveltua kokonaisaikaa ja muita hakemuksen perustana olevia seikkoja tarkastellen johtaisi ilmeiseen kohtuuttomuuteen, johtokunta voi yksimielisellä päätöksellään myöntää erorahan poiketen edellä tässä pykäiässä mainituista säännönmukaisista erityisistä edellytyksistä, mikäli poikkeamista on pidettävä vähäisenä ja asiakokonaisuutta ajatellen perusteltuna.
17 §Erorahan suuruus
Koulutus- ja erorahaston hallitus vahvistaa erorahan suuruuden ja laskentaperusteet.
18 §Erorahan hakeminen
Eroraha myönnetään hakemuksesta, joka on tullut rahastolle viimeistään kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin työ- tai virkasuhde on päättynyt. Hakemuksen on oltava hakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen allekirjoittama.
Erorahaa haetaan vahvistetulla lomakkeella.
19 §Erorahan maksaminen uudelleen
Eroraha voidaan myöntää uudelleen, jos hakija erorahan saamisen jälkeen on toistamiseen menettänyt työpaikkansa sääntöjen 14 §:ssä sanotuilla perusteilla ja ollut erorahan saamisen jälkeen työ- tai virkasuhteessa sääntöjen 15 §:n 2 momentin 2 kohdassa tai 16 §:n 2 momentin 2 kohdassa vaaditun ajan ja muutoinkin täyttää säännöissä sanotut ero rahan myöntämisen edellytykset. Aikaisemman erorahan perusteena olleita työ- tai virkasuhteita ei oteta uudelleen huomioon erorahan määrässä.
20 §Erorahan aikuiskoulutus lisän myöntämisen yleiset edellytykset
Erorahan aikuiskoulutuslisän myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että hakija on menettänyt työpaikkansa sen vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai tuotannollisista syistä joutunut supistamaan työvoimaa tai lopettanut toimintansa. LEL- ja MEL-aloilla työskenneeltä edellytetään lisäksi, ettei työttömäksi joutumisen voida katsoa johtuvan yksinomaan kausiluonteisista syistä.
Julkisen sektorin osalta taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä tarkoitetaan näitä vastaavia hallinnollisia syitä.
Erorahan aikuiskoulutuslisäjärjestelmässä työ- tai virkasuhde päättyy viimeisenä palkallisena työssäolopäivänä, jos lomauttaminen johtaa työ- tai virkasuhteen irtisanomiseen taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai hakija irtisanoutuu vähintään 150 päivää yhtäjaksoisesti kestäneen ja toistaiseksi jatkumaan tarkoitetun taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan lomautuksen jälkeen.
Jos irtisanomisperuste on riitautettu, aikuiskoulutuslisäpäätös voidaan antaa vasta, kun irtisanomisperuste on ratkaistu sopimuksella tai lainvoimaisella päätöksellä.
Hakija ei menetä oikeuttaan erorahan aikuiskoulutuslisään, jos hän on työskennellyt aikuiskoulutuslisään oikeuttavan työ- tai virkasuhteen päättymisen jälkeen ennen koulutuksen aloittamista määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa taikka työ- tai virkasuhteessa, joka on päättynyt tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetuilla perusteilla.
21 §Erorahan aikuiskoulutuslisän myöntämisen erityiset edellytykset
Erorahan aikuiskoulutuslisän myöntämisen erityisenä edellytyksenä on, että hakija työpaikan menettäessään on täyttänyt 30, mutta ei 65 vuotta ja ollut työ- tai virkasuhteessa samaan työnantajaan yhdenjaksoisesti vähintään työpaikan menettämistä välittömästi edeltäneen vuoden ajan ja saanut siitä pääasiallisen toimeentulonsa. Jos hakija on ollut äityi-, syys- tai vanhempainlomalla taikka hoitovapaalla, vuoden määräaikaa pidennetään vastaavasti. Lisäksi edellytetään, että koulutus alkaa viimeistään kahden vuoden kuluessa työ- tai virkasuhteen päättymisestä.
Erorahan aikuiskoulutuslisää ei myönnetä työ- tai virkasuhteen perusteella, jonka keskimääräinen työaika on ollut alle 16 tuntia viikossa.
Hakijan katsotaan ansainneen pääasiallisen toimeentulonsa LEL- tai MEL-alojen töissä, jos hänellä on päätoimista työskentelyä näiden alojen töissä vähintään 70 työpäivää vuodessa työ- tai virkasuhteen päättymistä välittömästi edeltäneiden kahden vuoden aikana. Jos hakija on ollut äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla taikka hoitovapaalla, kahden vuoden määräaikaa pidennetään vastaavasti.
Erorahan aikuiskoulutuslisän myöntämiseksi edellytetään lisäksi, että koulutus on tarpeen hakijan työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi.
22 §Koulutusta koskevat edellytykset
Erorahan aikuiskoulutuslisä myönnetään henkilökohtaisena koulutustukena kokopäiväiseen, vähintään kuukauden kestävään työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen koulutukseen, julkisen viranomaisen valvomaan ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa tapahtuvaan koulutukseen tai opetusministeriön hyväksymään kansanopistossa tapahtuvaan ammatilliseen koulutukseen.
Kokopäiväinen koulutus edellyttää, että koulutusohjelmaan sisältyy hallituksen vahvistama määrä opetusta ja koulutusta voidaan muutoinkin pitää päätoimista opiskelua edellyttävänä.
Aikuiskoulutuslisää voidaan hallituksen erillisellä päätöksellä myöntää myös suomalaisten korkeakoulujen järjestämään ammatilliseen koulutukseen sekä hallituksen yksimielisellä päätöksellä muuhun ammatilliseen koulutukseen.
Aikuiskoulutuslisän edellytyksenä on lisäksi, että koulutus ylläpitää tai lisää hakijan ammattipätevyyttä sekä parantaa olennaisesti hänen työllistymismahdollisuuksiaan ottaen huomioon eri alojen työvoimatarpeen ja kehityksen.
Koulutussuunnitelmaan voi sisältyä useita koulutusjaksoja.
23 §Erorahan aikuiskoulutuslisän suuruus
Aikuiskoulutuslisää maksetaan rahaston hallituksen vahvistama summa kalenteri kuukautta kohti. Kalenterikuukauteen tulee sisältyä hallituksen vahvistama määrä koulutuspäiviä. Aikuiskoulutuslisää voidaan myöntää yhteensä enintään 18 kuukaudelta 24 kuukauden aikana.
24 §Lomautetun hakijan oikeus erorahan aikuiskoulutuslisään
Mikäli 21 §:ssä sanotut edellytykset täyttävä hakija on lomautettu toistaiseksi taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja hän aloittaa lomautuksen kestäessä 22 §: ssä tarkoitetun koulutuksen, hakijalla on oikeus erorahan aikuiskoulutuslisään. Erorahan aikuiskoulutuslisä voidaan kuitenkin maksaa vasta, kun hakijan työsuhde on päättynyt 20 §:ssä sanotuilla perusteilla.
Aikuiskoulutuslisää ei voida kuitenkaan maksaa lomautusaikana suoritettuun koulutukseen, jos hakija koulutuksen jälkeen palaa työhön samaan työpaikkaan muuksi kuin irtisanomisajaksi.
25 §Muiden etuuksien vaikutus erorahan aikuiskoulutuslisän maksamiseen
Erorahan aikuiskoulutuslisän myöntämisen esteenä ei ole, että hakija saa koulutusaikana työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista koulutustukea tai opintotukilain mukaista opintotukea.
Aikuiskoulutuslisää ei makseta hakijalle, joka saa sivu- tai satunnaistuloa, apurahaa tai muuta kuin edellä tarkoitettua koulutuksen johdosta suoritettavaa etuutta yli rahaston hallituksen vahvistaman tulorajan, sairausvakuutuksen päivärahaa, ammattikoulutusrahaa tai eläkettä oman työ- tai virkasuhteensa perusteella.
26 §Erorahan aikuiskoulutuslisän maksaminen uudelleen
Hakija voi saada erorahan aikuiskoulutuslisää aikaisintaan kahden vuoden kuluttua edellisen maksatuksen päättymisestä edellyttäen, että hakija täyttää 21 §:n 1 ja 2 tai 3 momentissa sanotut edellytykset.
26 a §
Erorahan aikuiskoulutuslisän hakeminen
Erorahan aikuiskoulutuslisää haetaan hallituksen vahvistamalla lomakkeella. Hakemuksen on oltava hakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen allekirjoittama.
27 §Ammattikoututusrahan myöntämisen yleiset edellytykset
Ammattikoulutusrahan myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että hakijan työ- tai virkasuhde jatkuu tuettavan koulutuksen aikana.
Hakija ei menetä oikeuttaan ammattikoulutusrahaan, jos hänen työsuhteensa irtisanotaan koulutuksen alkamisen jälkeen hänestä itsestään riippumattomista syistä.
28 §Ammattikoututusrahan myöntämisen erityiset edellytykset
Ammattikoulutusrahan myöntämisen erityisinä edellytyksinä ovat, että
hakija on täyttänyt 30, mutta ei 61 vuotta ennen koulutuksen alkamista ja
hakijan nykyinen päätoiminen työ- tai virkasuhde on kestänyt vähintään vuoden ja hän on ollut yhteensä vähintään viisi vuotta päätoimisissa työ- tai virkasuhteissa tai hakija on ansainnut pääasiallisen toimeentulonsa LEL- tai MEL-aloilla koulutuksen alkua välittömästi edeltäneinä kahtena vuotena ja näillä aloilla yhteensä vähintään kahdeksan vuoden ajan. Työ- tai virkasuhdetta ei pidetä päätoimisena, jos keskimääräinen työaika on alle 16 tuntia viikossa. Hakijan katsotaan ansainneen pääasiallisen toimeentulonsa LEL- tai MEL-alojen töissä, jos hänellä on päätoimista työskentelyä näiden alojen töissä vähintään 70 työpäivää vuodessa koulutusta välittömästi edeltäneen kahden vuoden aikana. Jos hakija on ollut äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla taikka hoitovapaalla, kahden vuoden määräaikaa pidennetään vastaavasti ja
työnantaja ei maksa hakijalle palkkaa eikä palkan sijaan tulevaa etuutta koulutuksen ajalta. Palkkana ei kuitenkaan pidetä niitä kohtuullisia luontoisetuja, joita hakija on saanut rahapalkkansa lisäksi ja
hakija ei saa koulutuksen ajalta työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaista koulutustukea.
29 §Koulutusta koskevat edellytykset
Ammattikoulutusrahaa myönnetään omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen, joka on päätoimista ja kokoaikaista ja kestää vähintään kuukauden. Omaehtoisella koulutuksella ei tarkoiteta työnantajan järjestämää henkilökoulutusta tai työvoimaviranomaisen järjestämää tai ostamaa työvoimapoliittista aikuiskoulutusta tai muun lain perusteella annettavaa koulutusta.
Päätoiminen opiskelu edellyttää palkattomalla opinto- tai virkavapaalla oloa koko tuettavan koulutuksen ajan.
Kokoaikainen koulutus edellyttää, että koulutusohjelmaan sisältyy hallituksen vahvistama määrä opetusta ja koulutusta voidaan muutoinkin pitää päätoimista opiskelua edellyttävänä.
Jos koulutus muodostuu useista samaan koulutukseen kuuluvista jaksoista, hakijan on ammattikoulutusrahaa haettaessa esitettävä yksilöity koulutussuunnitelma.
Ammattikoulutusrahaan oikeuttavan ammatillisen koulutuksen antajan tulee olla julkisen viranomaisen valvoma ammatillinen oppilaitos, ammatillinen aikuiskoulutuskeskus tai opetusministeriön hyväksymän ammatillisen koulutuksen osalta kansanopisto.
Ammattikoulutusraha voidaan hallituksen erillisellä päätöksellä myöntää myös suomalaisten korkeakoulujen järjestämään sekä hallituksen yksimielisellä päätöksellä muuhun ammatilliseen koulutukseen.
30 §Ammattikoulutusrahan suuruus
Ammattikoulutusrahana maksetaan rahaston hallituksen vahvistama summa kalenterikuukautta kohti. Kalenterikuukauteen tulee sisältyä hallituksen vahvistama määrä koulutuspäiviä. Ammattikoulutusrahaa voidaan myöntää yhteensä enintään 18 kuukaudelta 24 kuukauden aikana.
31 §Muiden etuuksien vaikutus ammattikoulutusrahan maksamiseen
Ammattikoulutusrahan myöntämisen esteenä ei ole, että hakija koulutusaikana saa opintotukilain mukaista opintotukea. Hakijalle, joka on oikeutettu ammattikoulutusrahaan, ei voida myöntää erorahan aikuiskoulutuslisää.
Ammattikoulutusrahaa ei makseta hakijalle, joka saa sivu- tai satunnaistuloa, apurahaa tai muuta kuin edellä tarkoitettua koulutuksen johdosta suoritettavaa etuutta yli rahaston hallituksen vahvistaman tulorajan, tai sairausvakuutuksen päivärahaa taikka eläkettä oman työ- tai virkasuhteensa perusteella.
32 §Ammattikoulutusrahan hakeminen
Ammattikoulutusraha myönnetään hakemuksesta, joka on tehtävä hallituksen määräämällä tavalla ennen koulutuksen aloittamista.
Ammattikoulutusrahaa haetaan hallituksen vahvistamalla lomakkeella. Hakemuksen on oltava hakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen allekirjoittama.
33 §Ammattikoulutusrahan maksaminen uudelleen
Ammattikoulutusrahaa maksetaan saman koulutuksen perusteella vain kerran. Uuden koulutuksen perusteella ammattikoulutusrahaa voidaan maksaa, kun henkilö on edellisen maksatuksen päättymisen jälkeen uudelleen täyttänyt 28 §:n 1 momentin 2 kohdan edellytykset.
34 §Etuuksien maksaminen
Hakemukset ratkaistaan ja myönnetyt etuudet maksetaan ilman aiheetonta viivytystä. Etuus maksetaan hakijan valitsemaan Suomessa toimivaan rahalaitokseen hänen ilmoittamalleen tilille.
35 §Varat
Rahaston varat koostuvat koulutus- ja erorahastosta annetun lain 4 §: ssä tarkoitetuista työnantajan suorittamista maksuista sekä näiden maksujen sijoittamisesta saaduista tuotoista.
36 §Tasausrahasto
Rahaston varoista myönnetään erorahoja ja ammattikoulutusrahoja mikäli mahdollista niin paljon, että rahastoon kalenterivuosittain kertyvät varat tulevat käytetyiksi lukuunottamatta erää, jonka säilyttämistä tasausrahastona pidetään tarpeellisena.
Tasausrahastossa olevat varat on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla, jolloin on otettava huomioon rahaston maksuvalmius.
Tasausrahaston varoja voidaan johtokunnan tekemällä ja hallintoneuvoston vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä hyväksymällä päätöksellä käyttää rahaston maksukyvyn säilyttämiseksi, jos 35 §:ssä mainitut varat eivät riitä erorahojen ja ammattikoulutusrahojen maksamiseen.
37 §Tilikausi ja tilien tarkastus
Rahaston tilikautena on kalenterivuosi. Tilinpäätös on jätettävä viimeistään tilivuotta seuraavan maaliskuun kuluessa tilintarkastajille, joiden tulee antaa lausuntonsa huhtikuun kuluessa.
38 §Sosiaali- ja terveysministeriön valvonta
Rahaston tulee viimeistään kesäkuussa lähettää sosiaali- ja terveysministeriölle toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä tilikaudelta.
Rahaston tulee sosiaali- ja terveysministeriön määräämässä kohtuullisessa ajassa antaa sille toiminnastaan muitakin valvontaa varten tarpeellisia tietoja.
39 §Sääntöjen muuttaminen
Ehdotus sääntöjen muuttamisesta on hyväksytty, jos vähintään kaksi kolmasosaa hallintoneuvoston jäsenistä on ehdotusta kannattanut. Muutos tulee voimaan sitten, kun sosiaali- ja terveysministeriö on sen vahvistanut.
40 §Koulutus- ja erorahaston purkaminen
Jos rahasto puretaan tai lakkautetaan, sen varat käytetään Työttömyyskassojen tukisäätiön toiminnan rahoittamiseen tai mikäli se ei ole mahdollista, sosiaali- ja terveysministeriön määräämällä tavalla johonkin muuhun hallintoneuvoston ehdottamaan vastaavaan yleishyödylliseen tarkoitukseen.
41 §Erorahan aikuiskoulutuslisän ja ammattikoulutusrahan voimassaolo
Nämä säännöt ovat voimassa erorahan aikuiskoulutuslisää ja ammattikoulutusrahaa koskevin osin 31.12.1995 asti.
42 §Sääntöjen voimaantulo
Nämä säännöt tulevat voimaan 1. päivänä tammikuuta 1995. Sääntöjä sovelletaan 15 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 16 §:n 2 momentin 1 kohdan osalta hakijaan, jonka työ- tai virkasuhde on irtisanottu 1. päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen.
Säännöksiä sovelletaan ammattikoulutusrahan osalta hakijaan, joka aloittaa koulutuksen
1.1.1991 tai sen jälkeen kuitenkin niin, että jos koulutus alkaa 1.8.1990 tai sen jälkeen ja jatkuu yhdenjaksoisena voidaan ammattikoulutusrahaa suorittaa 1.1.1991 jälkeiseltä koulutuksen ajalta muutoin säännöissä sanotuin edellytyksin.
Sosiaali- ja terveysministeriö harkitsee oikeaksi koulutus- ja erorahastosta 15 päivänä kesäkuuta 1990 annetun lain 2 §:n 2 momentin nojalla vahvistaa Koulutus- ja erorahaston uudet säännöt.
Sosiaali- ja terveysministeri Jorma HuuhtanenVanhempi hallitussihteeri Hannu Hakkola