Asetus kauppa- ja teollisuusministeriöstä
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) 12 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 10 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1120/93):
Ministeriön toiminta-ajatus
1 §
Kauppa- ja teollisuusministeriö osallistuu ja vaikuttaa elinkeinopolitiikan asiantuntijana talouspoliittiseen päätöksentekoon. Ministeriö kehittää ja tukee elinkeinoelämän ja yritystoiminnan yleisiä toimintaedellytyksiä.
Kauppa- ja teollisuusministeriö edistää yritystoiminnassa tarvittavan teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä, yritysten kansainvälistymistä, pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa, tuotannon alueellista tasapainottumista ja energiatalouden varmuutta ja tehokkuutta, kehittää kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa sekä edistää Suomen elinkeinopoliittisia etuja Euroopan unionissa. Toiminnassaan ministeriö ottaa huomioon ympäristönäkökohdat.
Ministeriön organisaatio
2 §
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintayksiköistä ja niiden tehtävistä määrätään ministeriön työjärjestyksessä.
Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimistoista säädetään erikseen.
Ministeriön hallinnonalan virastot ja laitokset
3 §
Ministeriön hallinnonalaan kuuluvat:
kuluttajavirasto,
kuluttajavalituslautakunta,
kilpailuvirasto,
elintarvikevirasto,
kuluttaja-asiamiehen toimisto,
patentti- ja rekisterihallitus,
kuluttajatutkimuskeskus,
mittatekniikan keskus,
teknillinen tarkastuskeskus,
geologian tutkimuskeskus,
valtion teknillinen tutkimuskeskus,
teknologian kehittämiskeskus,
Valtiontakuukeskus,
matkailun edistämiskeskus,
valtion hankintakeskus,
puolustustaloudellinen suunnittelukunta, sekä
Huoltovarmuuskeskus.
Ministeriön virkamiehet
4 §
Ministeriössä on kansliapäällikkö, osastopäälliköitä, ylijohtaja, hallintojohtajana sekä muita virkamiehiä. Lisäksi ministeriössä on työsopimussuhteista henkilöstöä.
Virkojen kelpoisuusvaatimukset
5 §
Kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys talouselämään ja hallintotehtäviin;
osastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin ja hallintotehtäviin;
ylijohtajalla, hallintojohtajana oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;
apulaisosastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin ja hallintotehtäviin;
neuvottelevalla virkamiehellä, teollisuusneuvoksella ja kaupallisella neuvoksella virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;
suunnittelujohtajalla ja talousjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin ja hallintotehtäviin;
tiedotuspäälliköllä, tietopalvelupäälliköllä, ylitarkastajalla, erikoistutkijalla, koulutuspäälliköllä, pääsihteerillä, yritystutkijalla, kaupallisella sihteerillä ja esittelijällä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin;
suunnittelijalla ja tutkijalla korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin;
ylikielenkääntäjällä ja kielenkääntäjällä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä viran hoitamiseen tarvittava kieli- ja käännöstaito; sekä
muilla virkamiehillä sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Lisäksi virkamieheltä voidaan vaatia, jos viran tehtävien hoito sitä edellyttää, vieraan kielen taitoa.
Virkojen täyttäminen
6 §
Tasavallan presidentti nimittää valtioneuvoston esityksestä 5 §:n 1 momentin 1―7 kohdassa mainitut virkamiehet. Momentin 1―3 kohdassa tarkoitetut virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.
Muut virkamiehet samoin kuin työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.
Työjärjestys
7 §
Ministeriön työjärjestyksessä määrätään 2 §:n 1 momentissa säädetyn lisäksi ministeriön johtamisesta ja johtoryhmästä, sisäisestä hallinnosta, hallinnonalan tulosohjauksesta, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta sekä siitä kenen ratkaistavaksi asia kuuluu. Ministeriön työjärjestyksen vahvistaa ministeri.
Toimintayksiköiden johtoryhmistä ja tehtävien järjestämisestä määrätään tarkemmin toimintayksikön päällikön vahvistamassa toimintayksikön työjärjestyksessä.
Asioiden ratkaiseminen
8 §
Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat.
Ministeriön virkamiehet ratkaisevat ministeriössä päätettäviä muita kuin periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä määrätään.
Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä ja toimintayksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.
Erinäiset säännökset
9 §
Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi.
10 §
Jollei toisin säädetä, ministeriöstä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.
Voimaantulo
11 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.
Tällä asetuksella kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriöstä 26 päivänä helmikuuta 1993 annettu asetus (225/93) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1994
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Ole Norrback