Valtioneuvoston päätös toimeentulotuen yleisistä perusteista
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 988/1993
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvosto on 17 päivänä syyskuuta 1982 annetun sosiaalihuoltolain (710/82) 32 §:n nojalla sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä päättänyt:
1 §
Toimeentulotuen suuruus määrätään tässä päätöksessä määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen perusteella.
Toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin kuuluvat perusosalla katettavat menot sekä tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat muut menot.
2 §
Perusosalla katettavia menoja ovat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
3 §
Perusosan suuruus on seuraava:
yksinäisellä henkilöllä ja yksinhuoltajalla 80 prosenttia kansaneläkelain (347/56) mukaan yksinäiselle henkilölle maksettavasta asianomaisen kuntaryhmän mukaisesta kansaneläkkeen pohjaosan ja täyden lisäosan yhteismäärästä;
muulla 17 vuotta täyttäneellä henkilöllä 85 prosenttia yksinäisen henkilön perusosasta, jollei 3 kohdasta muuta johdu;
vanhempansa tai vanhempiensa luona asuvalla, 17 vuotta täyttäneellä henkilöllä 73 prosenttia yksinäisen henkilön perusosasta;
10–16-vuotiaalla lapsella 70 prosenttia yksinäisen henkilön perusosasta; sekä
alle 10-vuotiaalla lapsella 66 prosenttia yksinäisen henkilön perusosasta.
4 §
Perusosalla katettavien menojen lisäksi otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon:
asumismenot;
vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot;
paikallisliikenteen maksua tai muuta vastaavaa määrää suuremmat työmatkamenot sekä muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot;
lasten päivähoitomenot; sekä
henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat tarpeellisiksi harkitut menot.
5 §
Menoja ei oteta huomioon toimeentulotukeen oikeuttavina siltä osin kuin ne korvataan tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella.
6 §
Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheeseen kuuluvien käytettävissä olevat tosiasialliset tulot.
Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon:
vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansiotuloja eikä kunnan harkitsemaa osaa ansiotai yrittäjätuloista, joiden hankkimisen voidaan katsoa edistävän tuen saajan omatoimista selviytymistä;
äitiysavustusta;
kansaneläkelain mukaista hoitotukea, vammaistukilain (124/88) mukaista vammaistukea eikä lapsen hoitotuesta annetun lain (444/69) mukaista lapsen hoitotukea;
perheeseen kuuluvan alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 2 ja 4 §:n nojalla huomioon otettavat menot; eikä
edellä 5 §:ssä tarkoitettuja korvauksia ja tuloja.
7 §
Toimeentulotuen saamiseen ja määrään eivät vaikuta sellaiset varat, jotka eivät ole käytettävissä tukea myönnettäessä, eivätkä sosiaalihuoltolain (710/82) 36 §:n 2 momentissa tarkoitetut tai muut niihin rinnastettavat varat, joiden katsotaan olevan tarpeen henkilön jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.
8 §
Toimeentulotuki määrätään kuukaudelta. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja suorittaa kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta.
9 §
Toimeentulotuki tarkistetaan, jos henkilön olosuhteissa tai tuen tarpeessa tapahtuu muutoksia.
Toimeentulotuki perusosalla katettaviin menoihin tarkisletaan samasta ajankohdasta ja samassa suhteessa kuin kansaneläkkeen pohjaosaa ja lisäosaa tarkistetaan.
10 §
Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää takautuvasti toteennäylettyjen maksamatta olevien toimeentulotukeen oikeultavien menojen maksamiseen.
11 §
Toimeentulotukea määrättäessä perheeseen kuuluvina henkilöinä pidetään yhteistaloudessa asuvia vanhempia ja heidän alaikäisiä lapsiaan, aviopuolisoila sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa.
12 §
Tarkempia ohjeita tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.
13 §
Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1993
Sosiaali- ja terveysministeri Jorma HuuhtanenHallitusneuvos Eija Koivuranta