Laki valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan valtion eläkerahastosta 29 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain ( 1372/89 ) 1-6 §, sekä
lisätään lain 7 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 7 a ja 7 b § seuraavasti:
1 §
Valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvaan palvelukseen perustuvien tulevien eläkkeiden, perhe-eläkkeiden ja niihin verrattavien muiden etujen maksamiseen varautumiseksi ja näistä eduista valtiolle aiheutuvien menojen tasaamiseksi on valtion eläkerahasto.
2 §
Valtion eläkerahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jota hoitaa valtiokonttori.
Rahastolla on johtokunta, joka päättää rahaston sijoitusperiaatteista ja vastaa rahastosta. Johtokunnan määrää valtiovarainministeriö kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on puheenjohtaja ja enintään kuusi jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kolme jäsentä sekä näiden henkilökohtaiset varajäsenet on määrättävä valtion virkamiesten ja työntekijäin edustavimpien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Valtiovarainministeriö voi vapauttaa johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenen tehtävästään. Valtiovarainministeriö vahvistaa johtokunnan esityksestä rahaston työjärjestyksen.
3 §
Valtion eläkerahaston tuloja ovat rahastolle tuloutettavat valtion virastojen ja laitosten, liikelaitosten ja muiden yhteisöjen eläkemaksut, työntekijäin eläkemaksut sekä rahaston varoille saatavat tuotot. Lisäksi tuloja ovat siirtymämaksusta muutettaessa valtion virastoja, laitoksia tai liikelaitoksia osakeyhtiöiksi annetussa laissa (1341/92) tarkoitettujen yhtiöiden siitymämaksut ja muut maksut, jotka erikseen rahaston tuloksi säädetään.
Valtion eläkejärjestelmän piirissä oleville henkilöille voidaan järjestää lakisääteisestä eläketurvasta poikkeavaa eläketurvaa sen mukaan kuin valtiovarainministeriö määrää. Liikelaitoksen palveluksessa oleville henkilöille poikkeava eläketurva voidaan järjestää liikelaitoksen esityksestä. Poikkeavan eläketurvan järjestämisestä aiheutuvat maksut ovat myös rahaston tuloja.
Rahaston purkamisesta säädetään erikseen.
4 §
Valtion virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset sekä yhteisöt tai laitokset, joiden henkilöstö kuuluu valtion eläkejärjestelmän piiriin, suorittavat valtion eläkerahastolle työnantajan eläkemaksun, jonka perusteet valtioneuvosto määrää. Eläkemaksun suuruudesta ja suorittamisesta päättää valtiokonttori.
Valtion palveluksessa olevat henkilöt, sekä henkilöt, joiden oikeudesta eläkkeeseen valtion varoista on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion palveluksessa olevan henkilön oikeudesta eläkkeeseen on säädetty, suorittavat valtion eläkerahastolle työntekijäin eläkemaksun, joka on työntekijäin eläkelain (395/61) 12 b §:n 1 momentissa säädetyn eläkemaksuprosentin suuruinen osa 3 momentissa säädettävästä työntekijäin palkasta. Työntekijäin eläkemaksua suorittavat myös kansanedustajat ja valtioneuvoston jäsenet.
Työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä työntekijäin eläkemaksun virka- tai työsuhteeseen perustuvasta ennakkoperintälain (418/59) 4 §:ssä ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/78) 4 §:ssä tarkoitetusta palkasta ja tilittää sen valtion eläkerahastolle valtiokonttorin määräämällä tavalla.
Eläkemaksua koskevan muutoksenhaun osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä valtion eläkelain (280/66) 23 §:ssä säädetään.
5 §
Valtion eläkerahastosta voidaan vuosittain valtion talousarviossa siirtää valtiovarastoon määrä, joka vastaa enintään kolmea neljättäosaa 1 §:ssä tarkoitettuun palvelukseen perustuvista eläkkeistä aiheutuvasta vuotuisesta menosta.
Työntekijäin eläkemaksusta koostuvia varoja on rahaston kirjanpidossa käsiteltävä siten, että ne voidaan erottaa työnantajan eläkemaksusta koostuvista varoista ja rahaston muista varoista. Työntekijäin eläkemaksusta koostuvia varoja saadaan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla siirtää valtiovarastoon enintään yhtä suuri osuus kuin työntekijäin eläkelain mukaisessa eläkejärjestelmässä käytetään keskimääräisen eläkkeistä aiheutuvan vastuun tasaamiseen.
Valtion eläkerahaston varoja voidaan lainata valtion liikelaitoksille siten kuin valtiovarainministeriö määrää.
Se osuus rahaston varoista, jota ei siirretä valtiovarastoon, voidaan sijoittaa. Rahaston varat on sijoitettava turvaavalla ja tuottavalla tavalla.
6 §
Se osuus rahaston valtion keskuskirjanpidossa olevan yhdystilin varoista, jota ei käytetä 5 §:ssä säädetyillä tavoilla, lainataan valtiolle talousarviossa olevien menojen suorittamiseen sen mukaan kuin valtiovarainministeriö eduskunnan hyväksymien lainanottovaltuuksien puitteissa päättää.
Rahaston valtion keskuskirjanpidossa olevan yhdystilin varoille ja valtiolle lainatuille varoille valtio maksaa korkoa, joka on yhtä suuri kuin työntekijäin eläkelain mukaisessa eläkejärjestelmässä vakuutusmaksulainasta perittävä korko. Yhdystilillä oleville varoille maksettava korko tuloutetaan rahastolle vuosittain jälkikäteen helmikuun loppuun mennessä.
7 §
Rahaston tilinpäätöksen hyväksyy johtokunta ja vahvistaa valtiovarainministeriö.
7 a §
Jos eläkemaksuja ei suoriteta määräajassa, peritään rahastolle vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia. Eläkemaksut ja viivästyskorot saadaan periä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.
7 b §
Työnantajat, joita tarkoitetaan 4 §:ssä, ovat velvollisia antamaan valtiokonttorille kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen tämän lain toimeenpanoa varten. Valtiokonttorilla on oikeus tarkistaa työnantajien kirjoista tietojen oikeellisuus. Jos työnantaja jättää tiedot toimittamatta tai toimittaa ne myöhemmin kuin valtiokonttori määrää, voidaan eläkemaksu määrätä suoritettavaksi enintään kaksinkertaisena.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994. Lakia sovelletaan palkkaan, joka on maksettu lain voimassa ollessa.
Tällä lailla kumotaan valtioneuvoston 13 päivänä lokakuuta 1988 tekemä päätös valtion liikelaitosten eläkemaksujen perusteista (867/88) ja valtioneuvoston 14 päivänä kesäkuuta 1990 tekemä päätös valtion virastojen ja laitosten eläkemaksujen perusteista (532/90).
Siitä, mistä ajankohdasta ja millä tavoin kunnat ovat velvollisia maksamaan 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua työnantajan eläkemaksua, säädetään erikseen asetuksella.
Jos muualla on erikseen säädetty työnantajan eläkemaksun suuruudesta ja suorittamisesta valtiokonttorille, suoritetaan maksu kuitenkin 4 §:n 1 momentissa säädetyin tavoin valtion eläkerahastolle.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
StVM 25/93
Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOValtiovarainministeri Iiro Viinanen