780/1993

Työministeriö on 14 päivänä elokuuta 1989 annetun kemikaalilain (744/89) 48 a §:n nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna 18 päivänä joulukuuta 1992 annetulla lailla (1412/92), päättänyt:

ETA-sopimuksen liite 2: neuvoston direktiivi (88/379/ETY)

OHJEET TIETOJEN TOIMITTAMISEKSI

Kemikaalitietojen toimittamisessa käytetään käyttöturvallisuustiedotetta. Liitteessä 2 on malli lomakkeesta, jota suositellaan käytettäväksi tietoja toimitettaessa ja jota voidaan käyttää myös käyttöturvallisuustiedotteen antamisessa.

Tiedot toimitetaan suomenkielellä (ruotsinkielellä).

Joitakin käyttöturvallisuustiedotteen kohtia täsmennetään tietojen ilmoittamista varten jäljempänä kuvatulla tavalla.

Tähän ohjeeseen ja liitteenä 2 olevaan lomakepohjaan on merkitty

- *:llä ne kohdat, joihin on aina merkittävä asianomainen tieto. Pääotsikot (16) on aina merkittävä ilmoitukseen.

- #:lla ne kohdat, johon on aina tehtävä jokin merkintä. Jos tiedolla ei ole valmisteen turvallisen käytön kannalta merkitystä, merkitään ko. kohtaan viiva. Jos tietoa ei ole saatavissa, merkitään ko. kohtaan 'ei tiedossa'. Myös nämä otsikot merkitään aina ilmoitukseen.

- ilman erityismerkintöjä ne kohdat, jotka voidaan jättää pois, jos tiedolla ei ole merkitystä. Nämä otsikot voidaan jättää merkitsemättä, jos ko. tieto ei ole merkityksellinen. Jos joitakin tietoja jätetään pois, suositellaan silti käytettäväksi lomakkeen eri kohtien alkuperäistä numerointia.

Kemikaalilain 47 § ja kemikaaliasetuksen 19 § perusteella tiedot kemikaalien vuosittaisista valmistus- ja maahantuontimääristä toimitetaan työministeriölle jälkikäteen. Työministeriö antaa valmistus- ja maahantuontimääriä koskevien tietojen toimittamisesta erikseen ohjeet.

Työministeriön julkaisumyynnistä (osoite: Työministeriö, Julkaisumyynti, PL 536, 33101 Tampere, puh: 931-608 111) on saatavana liitteen 2 mukaista lomaketta ja liitteen 1 mukaista täyttöohjetta. Lomake ja ohje on saatavana myös ruotsin- ja englanninkielellä.

Lomakemalli on saatavana myös atk-tiedostona ASCII-muodossa ja tekstinkäsittelyasiakirjana WP (Word Perfect)-, Word (Word-Windows) -muodossa työministeriön julkaisumyynnistä.

Tiedot kemikaaleista toimitetaan osoitteella: Työministeriö, Työsuojeluosasto, PL 536, 33101 Tampere.

Seuraavassa annetaan ohjeita tietojen toimittamiseksi.

1. YLEISTÄ

Tiedot toimitetaan kaikista niistä kemikaaleista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle tai ympäristölle taikka palo- ja räjähdysvaaraa.

Kemikaalien vaarallisten ominaisuuksien arvioimisessa käytetään periaatteita, jotka esitetään sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä.

Myös ympäristölle vaarallista ainetta sisältävästä kemikaalista toimitetaan tiedot työministeriölle.

Käyttöturvallisuustiedotetta ja ilmoitusta laadittaessa otetaan kemikaalin vaarallisten ominaisuuksien lisäksi huomioon kemikaalin käytön aiheuttama vaara terveydelle, ympäristölle ja omaisuudelle. Vaara arvioidaan ottaen huomioon kemikaalin ennakoitavissa oleva käyttö. Siten käyttöturvallisuustiedote laaditaan ja ilmoitus tehdään aina silloin, kun kemikaalia pidetään vaarallisena työssä käytettäessä tai jos kemikaali voi aiheuttaa vaaraa ympäristössä. Työssä käytettäville kemikaaleille on useimmiten määritelty raja-arvo työpaikan ilmassa tai pitoisuus biologisissa näytteissä, jonka ylittymistä pidetään osoituksena vaarasta terveydelle.

Myös sellaisista kemikaaleista, joita pidetään sinällään vaarattomina, mutta joista ennakoitavissa olevan käytön yhteydessä voi muodostua vaarallisia aineita tai reaktioita, on toimitettava tiedot työministeriölle.

2. YKSITYISKOHTAISET TÄYTTÖOHJEET

Päiväys (*)

Ilmoitukseen merkitään ilmoituksen laatimispäiväys. Kun kemikaalia koskevissa tiedoissa tapahtuu muutoksia, on ilmoitus uusittava, jolloin päiväys muutetaan uudistamisajankohtaa vastaavaksi. Ilmoituksen jokaiselle sivulle merkitään päiväys.

Edellinen päiväys (*)

Kun ilmoitusta muutetaan, merkitään tähän kohtaan ilmoituksen edellinen päiväys. Ilmoituksen jokaiselle sivulle merkitään ilmoituksen edellinen päiväys.

1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnistustiedot

1.1. Aineen tai valmisteen tunnistustiedot (*)

Merkitään se kauppanimi (*), joka esiintyy kemikaalin päällyksessä, ja jonka avulla kemikaali voidaan yksikäsitteisesti tunnistaa. Ilmoituksen jokaiselle sivulle merkitään valmisteen kauppanimi.

Tapauksissa, joissa tuotesarjan (esimerkiksi valmisteen nimi yhdistettynä numerosarjaan) sisältämät vaaralliset aineet ovat samoja, voidaan tiedot ilmoittaa samalla ilmoituksella. Tällöin 'kauppanimi'-kohtaan merkitään tuotenimen lisäksi sarjanumerot tai muut tuotteen yksilöivät koodit.

Eri kauppanimillä esiintyville valmisteille laaditaan erillinen ilmoitus.

Jos valmisteen pakkauskoko tai pakkaustyyppi on sellainen, että sen johdosta kemikaali merkitään tavallisesta poikkeavalla tavalla, voidaan tästä ilmoittaa kauppanimen jälkeen merkittävällä lisäyksellä, esim. 'aerosoli' tai 'pakkauskoko 50 ml'.

Tarvittaessa voidaan ilmoittaa myös valmisteesta käytetty tunnuskoodi.

1.2. Valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnistustiedot (*)

Ilmoituksen tekee se toiminnanharjoittaja, joka luovuttaa kemikaalin ensimmäisenä markkinoille tai käyttöön Suomessa. Ilmoituksen on velvollinen laatimaan jokainen toiminnanharjoittaja, joka valmistaa tai tuo kemikaalia Suomeen. Jos kemikaalia valmistetaan Suomessa, ilmoituksen tekee suomalainen valmistaja. Jos kemikaali tuodaan Suomeen raaka-aineeksi tai myyntiä varten, ilmoituksen tekee ensisijaisesti suomalainen maahantuoja. Jos kemikaalilla on useita maahantuojia Suomessa, jokaisen velvollisuutena on tehdä ilmoitus maahantuomastaan kemikaalista.

Edustaja (agentti) voi laatia ilmoituksen maahantuojan puolesta omissa nimissään, jos edustaja on tehnyt asiasta sopimuksen maahantuojan kanssa. Kun edustaja laatii ja toimittaa ilmoituksen työministeriölle omalla nimellään, työministeriö kohdistaa mahdolliset ilmoituksesta johtuvat velvoitteet edustajaan. Edustajan tulee ilmoittaa työministeriölle niiden maahantuojien nimet, joiden puolesta toimii.

Ulkomainen valmistaja tai Euroopan talousalueelle (ETA) tuoja voi hoitaa ilmoitusvelvollisuuden maahantuojan puolesta, mutta tällöin on ilmoitettava, kuka vastaa kemikaalin tuonnista Suomeen ja ilmoituksen sisällöstä Suomessa. Ulkomaisen ja suomalaisen yrityksen tulee tällöin sopia keskenään asiasta. Ilmoituksesta johtuvat velvoitteet kohdistetaan suomalaiseen yritykseen.

Kemikaalin pakkaaja rinnastetaan valmistajaan siinä tapauksessa, että pakkaaja myy toiselta ostamaansa kemikaalia omalla kauppanimellään. Tällöin myös päällykseen merkitään pakkaajan nimi ja osoitetiedot valmistajaksi.

Ilmoitus on aina tehtävä suomen kielellä (ruotsin kielellä).

Suomalaisen toiminnanharjoittajan yhteystiedot merkitään kohtaan 1.2.1-1.2.2.

Suomen ulkopuolella toimivan yrityksen tiedot merkitään tarvittaessa kohtaan 1.2.4.

Suomessa toimivan yrityksen tunnistuskoodina käytetään liike- ja yhteisötunnusta (LY-tunnus).

1.2.3. Hätätapauksissa vastaavan tiedonantajan nimi ja osoite sekä hätänumero (§)

Ilmoitetaan yhteystiedot, joiden avulla voidaan hätätapauksissa saada lisätietoja kemikaalista.

Useita yhteystahoja voidaan ilmoittaa siinä tapauksessa, että tietoja on saatavissa useista eri lähteistä.

1.2.4. Ulkomaisen valmistajan tiedot

Jos kemikaalin valmistaja toimii Suomen ulkopuolella, voidaan tarvittaessa ilmoittaa ulkomaisen valmistajan tunnistustiedot. Jos ulkomainen valmistaja, Euroopan talousalueen markkinoille luovuttaja tai muu ulkomainen toiminnanharjoittaja hoitaa ilmoitusvelvollisuuden Suomen markkinoille luovuttajan puolesta, ilmoitetaan tässä ulkomaisen yrityksen tiedot. Tällöin on myös aina ilmoitettava kohdassa 1.2.1 ja 1.2.2 kemikaalin luovuttamisesta käyttöön tai markkinoille Suomessa vastaavan yrityksen tiedot.

2. Koostumus ja tiedot aineosista

Koostumuksesta ja valmisteen sisältämistä aineista (aineosista) annettavien tietojen tulee olla sellaisia, että niiden perusteella voidaan tunnistaa kemikaalin käyttöön liittyvät riskit. Kemikaalin täydellistä koostumusta ei siten yleensä tarvitse ilmoittaa.

Koostumus tulee selvittää seuraavien periaatteiden mukaisesti:

- sellaiset aineet ja niiden pitoisuudet tai pitoisuusalueet, jotka on määrätty ilmoitettavaksi kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 10 § mukaisesti varoitusetiketissä

- ainakin aineet, joille on määrätty altistusraja-arvo työpaikan ilmassa.

Jos joku ilmoitettavista aineosista on sellainen, että sitä tai siihen liittyviä tietoja voidaan ilmoituksen tekijän käsityksen mukaan ja ottaen huomioon, mitä kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 10 §:ssä on määrätty, pitää salassa, merkitään aineosaa tai muuta salassa pidettävää tietoa koskevaan kohtaan selkeästi, että kysymys on salassa pidettävästä tiedosta.

Vaaraa aiheuttavan aineosan nimen pitäminen salaisena tulee erikseen perustella (ks. liite 3). Aineiden nimiä, jotka merkitään kemikaalin päällykseen sen vuoksi, että niihin liittyy R-lauseke R23, R24, R25, R26, R27, R28, R39, R40, R42, R43, R45, R46, R47, R48 tai R49 ei voida pitää salaisina tietoina.

Jos aineosan kemiallista nimeä pidetään salaisena, ilmoitetaan tällöin aineosalle vaihtoehtoinen nimi. Vaihtoehtoinen nimi merkitään tällöin kohtaan 2.2.1. Täydellinen kemiallinen nimi merkitään kohtaan 2.2.5. Vaihtoehtoinen nimi voidaan muodostaa liitteessä 3 esitetyllä tavalla. Kun aineosalle on ilmoitettu vaihtoehtoinen nimi, samaa vaihtoehtoista nimeä on käytettävä myös kemikaalin päällyksessä ja käyttöturvallisuustiedotteessa.

Jos salassa pidettävää vaarallista ainetta ei ole mainittu sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen (690/93) sisältyvässä vaarallisten aineiden luettelossa, mutta ainetta on pidettävä sen ominaisuuksien perusteella vaarallisena, on ilmoituksen kohdassa 16.5 aina ilmoitettava ne tietolähteet, joihin vaarallisuuden arviointi perustuu.

2.1. Kuvaus (#)

Ilmoitukseen merkitään, onko kysymys aineesta vai valmisteesta (seoksesta). Valmisteen kemiallista luonnetta voidaan kuvata yleisnimikkeillä tai muilla kemiallista luonnetta osoittavilla tavoilla.

2.2. Vaaraa aiheuttavat aineosat (#)

Luetellaan ne aineosat (aineet), joita valmisteessa pidetään vaaraa aiheuttavina.

2.2.1. CAS-numero tai muu tunnuskoodi (#)

Merkitään tunnuskoodi, jolla aineosa (aine) voidaan tunnistaa. Ensisijaisesti tulisi käyttää aineelle määriteltyä Chemical Abstracts Service (CAS) -numeroa.

Jos CAS-numeroa ei ole tiedossa tai sitä ei ole määriteltävissä ilmoitettavalle aineelle, ilmoitetaan aineelle määritelty käytössä olevan aineen numero eli EINECS-numero (European Inventory of Existing Commercial Chemical Substances eli EINECS). EINECS-numero on määritelty aineelle luettelossa, johon on koottu tiedot Euroopan Yhteisön alueella kaupallisessa käytössä olleista aineista.

Jos kumpaakaan em. tunnusta ei löydy ja aine on mainittu Euroopan Yhteisöjen vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkitsemistä koskevan direktiivin (67/548/EEC) liitteessä 1, aineelle voidaan merkitä luettelossa annettu EEC-numero (ETY-numero). ETY-numero esiintyy myös vaarallisten aineiden luettelosta annetussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä (690/93).

Jos ns. uusi aine on ilmoitettu johonkin Euroopan Yhteisöjen jäsenmaahan tai EFTA-maahan, joka on hyväksynyt ETA-sopimuksen vaarallisia kemikaaleja koskevan osuuden, voidaan CAS-numeron sijasta käyttää näissä maissa aineelle annettua ELINCS-numeroa (= European List of Notified Chemical Substances).

Väriaineille voidaan käyttää myös Colour Index -numeroa.

Jos aineelle käytetään jotakin muuta koodia kuin CAS-numeroa, merkitään koodin nimi näkyviin kohtaan 2.2.1.

2.2.2. Aineosan nimi (#)

Ilmoitetaan valmisteeseen sisältyvän aineen (aineosan) joko triviaalinimi tai systemaattinen kemiallinen nimi (ks. edellä kohta 2). Nimen perusteella tulisi olla tunnistettavissa aine ja siihen liittyvät ominaisuudet.

Jos kemiallinen nimi voidaan pitää salassa ja nimi ilmoitetaan vain viranomaisille, merkitään tähän kohtaan aineelle vaihtoehtoinen kemiallinen nimi. Aineen täydellinen kemiallinen nimi merkitään tällöin kohtaan 2.2.5. Vaihtoehtoisen aineen nimen tulee olla sama, jota käytetään kemikaalin päällyksessä tai käyttöturvallisuustiedotteessa.

2.2.3. Pitoisuus (#)

Ilmoitetaan aineen pitoisuus tai pitoisuusalue valmisteessa.

2.2.4. Varoitusmerkki, R-lausekkeet ja muut tiedot aineosasta (#)

Ilmoitetaan aineosalle määrätty vaarallisten aineiden varoitusmerkki. Jos ainetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi, merkitään tähän kohtaan viiva. Aineen vaarallisiin ominaisuuksiin liittyvät tiedot eivät voi olla salaisia.

Ilmoitetaan aineosalle määrätyt R-lausekkeet. Jos ainetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi, merkitään tähän kohtaan viiva.

Varoitusmerkki ja R-lausekkeet saadaan sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen sisältyvästä aineluettelosta (690/93). Jos ainetta ei ole mainittu ko. päätöksen aineluettelossa, mutta sillä on vaarallisia ominaisuuksia, määrätään luokitus ja R-lausekkeet sen mukaisesti, mitä on määrätty sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä.

Jos ainetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi, mutta sillä on sellaisia vaarallisia ominaisuuksia, joiden vuoksi se aiheuttaa riskiä käyttäjille, kuvataan näitä vaarallisia ominaisuuksia lyhyesti. Myös aineen raja-arvo työpaikan ilmassa suositellaan merkittäväksi tähän kohtaan mieluummin kuin kohtaan 8.2.1, koska kysymyksessä on aineosaan liittyvä tieto.

2.2.5. Aineosan täydellinen kemiallinen nimi

Ilmoitetaan salaisena tietona pidettävän aineen (aineosan) täydellinen kemiallinen nimi. Täydellinen aineen nimi merkitään siten, että se on yhdistettävissä kohdassa 2.2.2 esitettyyn aineen (aineosan) vaihtoehtoiseen nimeen (esim. viitataan kirjain- tai numeromerkinnällä 2.2.2-kohdassa esitettyihin aineisiin).

2.2.6. Muut tiedot

Voidaan ilmoittaa muita aineosia tai valmistetta koskevia tietoja. Esimerkiksi aineosat, joita ei pidetä vaarallisina, voidaan tarvittaessa ilmoittaa. Aineosien vaarallisia ominaisuuksia koskevia tarkempia tietoja voidaan merkitä myös tähän siten kuin on kuvattu kohdassa 11. Aineosia koskevat tiedot voidaan tässä tapauksessa jättää merkitsemättä kohtaan 11.

3. Vaarallisten ominaisuuksien kuvaus

Merkitään tärkeimmät valmisteen vaaralliset ominaisuudet.

4. Ensiapuohjeet

Ilmoitetaan ensiapuohjeet. Jos lääkärin apu on välttämätöntä, tästä on mainittava erikseen. Myös lääkäriä ja muita ensiapua antavia ammattihenkilöitä varten voidaan antaa tietoja.

Tietojen tulee olla selkeässä ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Jos ensiavun antamista varten on tarpeellista kuvata myrkytyksestä tai onnettomuudesta johtuvia oireita, ne voidaan ilmoittaa. Jos myrkytyksestä tai onnettomuudesta on odotettavissa viivästyneitä oireita, tulisi tästä mainita ja antaa tätä varten tarpeelliset ensiapuohjeet.

Jos ensiavun antaminen työpaikalla edellyttää erityisvalmiuksia, annetaan ohjeet toimintatavoista ja ensiaputarvikkeista ja -aineista.

Tiedot ilmoitetaan eri altistustapoja (4.2 Hengitys (#), 4.3 Iho (#), 4.4 Roiskeet silmiin (#), 4.5 Nieleminen (#)) varten.

5. Ohjeet tulipalon varalta

5.1. Sopivat sammutusaineet (*)

Ilmoitetaan ne sammutusaineet, joita voidaan käyttää tulipalon sammutuksessa.

5.2. Sammutusaineet, joita ei pidä käyttää turvallisuussyistä

Ilmoitetaan ne sammutusaineet, joita ei saa käyttää niiden aiheuttaman vaaran vuoksi.

5.3 Erityiset altistumisvaarat

Ilmoitetaan ne aineet tai tulipalossa syntyvät hajoamistuotteet, jotka voivat aiheuttaa erityistä vaaraa sammutushenkilöstölle tai muulle ympäristölle.

5.4. Erityiset suojaimet tulipaloa varten

Ilmoitetaan ne erityiset suojaimet tai varustus, jota on käytettävä tulipaloa sammutettaessa.

5.5. Muita ohjeita

Ilmoitetaan muut tarpeelliset ohjeet.

6. Ohjeet päästöjen torjumiseksi

6.1. Ohjeet henkilövahinkojen estämiseksi (#)

Annetaan tarvittaessa ohjeet henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi päästön sattuessa. Tällaisia ovat mm. ohjeet sytytyslähteiden poistamisesta, ilmanvaihdon järjestämisestä ja hengityksen suojainten käyttämisestä, toimenpiteistä pölyn leviämisen sekä iho- ja silmäkosketuksen estämiseksi.

6.2. Ohjeet ympäristövahinkojenestämiseksi (#)

Annetaan ohjeet kemikaalin pääsyn estämiseksi viemäreihin, maaperään ja pinta- ja pohjavesiin sekä tarvittaessa ohjeet lähiseudun asukkaiden varoittamiseksi.

6.3. Puhdistusohjeet (*)

Annetaan ohjeet päästön puhdistamisesta. Ilmoitetaan esimerkiksi materiaalit, joita voidaan käyttää kemikaalin imeyttämiseen, kuten hiekka, happoa sitova aine, yleissidonta-aine, sahajauho. Annetaan ohjeet esimerkiksi veden käyttämisestä kaasujen/huurujen poistamiseksi tai kemikaalin laimentamiseksi. Ohjeita voidaan antaa esimerkiksi muodossa: 'Älä koskaan käytä ...' tai 'Neutraloi (aine)...'.

6.4. Muita ohjeita

Annetaan tarvittaessa muita lisäohjeita.

Tässä yhteydessä voidaan myös viitata kohtiin 8 ja 13.

7. Käsittely ja varastointi

7.1. Käsittely (#)

Kuvataan tarpeelliset toimenpiteet turvallista käsittelyä varten. Näihin kuuluvat mm. teknilliset toimenpiteet kuten paikallis- ja yleisilmanvaihto, toimenpiteet aerosolin ja pölyn muodostumisen sekä tulipalon estämiseksi, ja muut erityiset kemikaalia koskevat vaatimukset tai käyttöohjeet (esim. menettelytavat tai laitteet, joita ei pidä käyttää tai joita suositellaan).

7.2. Varastointi (#)

Kuvataan tarpeelliset toimenpiteet turvallisia varastointiolosuhteita varten ja annetaan tiedot määrällisistä varastointirajoituksista. Tällaisia ovat mm. varastohuoneiden tai astioiden erityiset rakenne- ja muut vaatimukset (mukaan luettuna ainetta pidättävät seinämät ja ilmastointi), sopimattomat materiaalit, varastointiolosuhteet (lämpötila- ja kosteusraja/alue, valo, inertti kaasu ...), erityiset sähkölaitteet ja staattisen sähkön muodostumisen estäminen. Merkitään kaikki erityiset vaatimukset kuten kemikaalin pakkaus- tai astiamateriaalityyppi.

Jos on tarpeellista erottaa kemikaali varastoitaessa muista kemikaaleista, annetaan tästä yksityiskohtaiset ohjeet, joissa mainitaan yhteensopimattomat kemikaalit.

8. Altistumisen ehkäiseminen/henkilökohtaisetsuojaimet

Tässä yhteydessä tarkoitetaan altistumisen ehkäisemisellä kaikkia niitä varotoimenpiteitä, joihin ryhdytään kemikaalin käytön aiheuttaman työntekijän altistuksen minimoimiseksi.

8.1. Tekniset ohjeet altistumisen torjumiseksi (#)

Koska teknillisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä ennen kuin henkilökohtainen suojautuminen on tarpeellista, annetaan tietoja altistuksen torjumiseksi tarpeellisista teknillisistä järjestelyistä, esim. suljetuista järjestelmistä.

Annetaan ohjeita, joiden noudattaminen on tarpeellista palo- ja räjähdysvaaran torjumiseksi kemikaalia käsiteltäessä. Tällaisia ovat esim. käsittelyastioiden maadoitus staattisen kipinän aiheuttaman syttymisvaaran poistamiseksi, pölyämisen estämistä koskevat ohjeet tai huoltotöissä huomioonotettavat erityisolosuhteet, joihin voi liittyä palo- ja räjähdysvaara.

Näiden tietojen tulisi täydentää 7.1 kohdassa annettuja tietoja.

8.2. Raja-arvot työpaikan ilmassa

Annetaan tiedot erityisistä altistumisen estämiseen liittyvistä tekijöistä kuten työpaikan ilman raja-arvoista ja biologisista raja-arvoista valmisteen sisältämille aineosille lähdeviittauksineen. Jos nämä tiedot on merkitty kohtaan 2.2.4, niitä ei tarvitse tässä toistaa.

Suomessa työsuojeluhallitus on julkaissut työpaikan ilman haitalliseksi tunnetut pitoisuusarvot, jotka ilmoitetaan aineosille. Tällöin raja-arvosta käytetään lyhennettä HTP. Sitovia raja-arvoja on Suomessa määritelty eräille aineille valtioneuvoston päätöksissä. Biologisia raja-arvoja on määritelty työsuojeluhallituksen ja Työterveyslaitoksen julkaisussa 'Lääkärintarkastusohjeet erityistä sairastumisenvaaraa aiheuttavissa töissä'. Näistä käytetään lyhennettä BRA (biologinen raja-arvo).

Menettelytapoja altistumisen seuraamiseksi tulisi kuvata ja merkitä lähdeviittaus.

8.3. Henkilönsuojaimet (#)

8.3.1. Erityisiä suojautumis- ja hygieniaohjeita

Kuvataan esim. erityistä työvaatetusta ja peseytymistä koskevat vaatimukset. Tällaisia ovat esimerkiksi erityisvaatimukset työ- ja vapaa-ajan vaatteiden säilytyksestä erillisissä tiloissa ja erityiset vaatimukset puhdistautumisesta ennen vapaa-ajanvaatteiden vaihtoa.

Jos tarvitaan henkilökohtaista suojautumista, ilmoitetaan laitetyyppi, joka tarjoaa riittävän ja sopivan suojauksen:

8.3.2. Hengityksensuojaus

Jos on mahdollisuus altistua vaarallisille kaasuille, höyryille tai pölylle, ilmoitetaan sopiva suojain kuten kannettava hengityksensuojain (raitisilmalaite, painesäiliö tms.), asianmukaiset naamarit ja suodattimet. Hengityksensuojain tulisi yksilöidä ilmoittamalla hengityksensuojaimelta vaadittava luokka ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa, suodatintyyppi ja tarvittaessa naamarityyppi.

8.3.3. Käsiensuojaus

Määritellään kemikaalin käsittelyssä tarvittavien käsineiden tyyppi. Käsinemateriaalin tulisi kestää kemikaalin vaikutusta riittävän pitkään ilman, että materiaali alkaa vuotaa. Jos on tarpeellista, ilmoitetaan muut ihon ja käsien suojaustoimenpiteet.

8.3.4. Silmiensuojaus

Määritellään tarpeellisen silmien suojaimen tyyppi kuten: suojasilmälasit, naamiomalliset suojasilmälasit, levykasvonsuojus.

8.3.5. Ihonsuojaus

Jos on tarpeellista suojata muuta kehon osaa kuin käsiä, määritellään vaaditun suojaimen tyyppi ja laatu kuten: esiliina, saappaat ja täysin suojaava puku.

9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet

Ilmoitetaan seuraavat kemikaaleja koskevat tiedot, jos ne ovat kemikaalin turvallisen käytön kannalta tarpeellisia:

9.1. Olomuoto, väri ja haju (*)

Ilmoitetaan kemikaalin fysikaalinen tila (kiinteä, neste, kaasu) ja väri. Jos haju on selvä, annetaan lyhyt kuvaus siitä.

9.2. pH-arvo (#)

Ilmoitetaan luovutettavan kemikaalin pH-arvo. Myös laimennetun liuoksen pH-arvo voidaan ilmoittaa, kun samalla ilmoitetaan liuoksen väkevyys.

9.3-9.14

Kohtiin merkitään asianomaiset tiedot fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista käyttäen kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä tarkoitettuja testimenetelmiä tai muita vertailukelpoisia menetelmiä. Käytetty menetelmä voidaan yksilöidä viitteellä.

Liukoisuutena ilmoitetaan sekä vesiliukoisuus että rasvaliukoisuus öljyyn ja/tai liuottimeen.

9.15. Muut tiedot

Ilmoitetaan tärkeitä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä kuten höyryn tiheys, sekoittuvuus, höyrystymisnopeus, johtavuus, viskositeetti.

10. Stabiilisuus ja reaktiivisuus

Ilmoitetaan kemikaalin stabiilisuus ja haitalliset reaktiot, joita voi ilmetä tunnetuissa olosuhteissa.

10.1. Vältettävät olosuhteet

Luetellaan sellaiset olosuhteet kuten lämpötila, paine, valo, isku, jne, jotka voivat aiheuttaa vaarallisia reaktioita ja kuvataan olosuhteita lyhyesti.

10.2. Vältettävät materiaalit

Luetellaan materiaalit kuten vesi, ilma, hapot, emäkset, hapettavat aineet tai mikä tahansa muu erityinen aine, joka voi aiheuttaa vaarallisen reaktion ja kuvataan ilmiötä lyhyesti.

10.3. Haitalliset hajoamistuotteet (#)

Luetellaan haitalliset materiaalit, joita muodostuu vaarallisessa määrin hajotessa.

Huom.

Erityisesti tulisi mainita:

- stabilisaattoreiden tarve ja läsnäolo,

- haitallisten eksotermisten reaktioiden mahdollisuus,

- turvallisuuden merkitys, jos tarpeen, aineen tai valmisteen fysikaalisen tilan muuttuessa,

- haitalliset hajoamistuotteet, jos tarpeen, jotka muodostuvat kosketuksessa veden kanssa,

- epästabiilien tuotteiden hajoamismahdollisuus.

11. Terveysvaikutuksiin liittyvät tiedot

Tässä ilmoituksen osassa kuvataan tiiviisti, mutta mahdollisimman täydellisesti ja perusteellisesti erilaisia terveydelle haitallisia vaikutuksia, joita voi ilmetä, jos käyttäjä joutuu kosketukseen aineen tai valmisteen kanssa.

Sekä kokemukseen että tieteellisiin kokeisiin perustuvat altistuksesta johtuvat terveydelle vaaralliset vaikutukset ilmoitetaan. Merkitään tiedot erilaisista altistusteistä (hengittäminen, nieleminen, iho- ja silmäkosketus) ja kuvataan oireita, jotka liittyvät fysikaalisiin, kemiallisiin ja toksikologisiin ominaisuuksiin.

Ilmoitetaan tunnetut viivästyneet ja välittömät vaikutukset ja myös krooniset vaikutukset, jotka johtuvat lyhytaikaisesta ja pitkäaikaisesta altistumisesta: esimerkiksi huumaava vaikutus, herkistyminen, syöpävaarallisuus, perimää vaurioittava ominaisuus, vaarallisuus lisääntymiselle mukaan lukien sikiövauriot.

Eläinkokeet tulisi suorittaa käyttäen kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä tarkoitettuja testimenetelmiä. Testien tuloksia verrataan kysymyksessä olevassa päätöksessä määriteltyihin kriteereihin. Kun tiettyä testimenetelmää on käytetty, siihen voidaan viitata käyttämällä testiohjeen lyhennettä ja numeroa, esim. EC 83 tai OECD 406.

Jos tietoja terveysvaikutuksista on saatavissa muista kuin em. menetelmillä suoritetuista kokeista, tulee kokeiden tuloksia arvioida ottaen huomioon suositellut testimenetelmät ja kriteerit ja suhteuttaa saadut tulokset suositeltuihin testimenetelmiin.

Seuraavassa voidaan ilmoittaa, ellei tietoja ole merkitty kohtaan 2, valmisteen aineosista saatavissa olevia tietoja tietojen puuttuessa itse valmisteesta. Kun tiedot annetaan aineosasta, viitataan kohdassa 2 ilmoitettuun aineosaan.

11.1. Välitön myrkyllisyys (#)

Ilmoitetaan välitöntä myrkyllisyyttä kuvaavat koe-eläintulokset seuraavasti, jos tiedot ovat saatavissa:

Välitön myrkyllisyys

Pysyvät vauriot kerta-altistuksessa

Ilmoitetaan eläinkokeissa havaitut erityiset vaikutukset, joilla voi olla merkitystä ihmisen terveyteen.

11.2. Ärsyttävyys ja syövyttävyys (#)

Ilmoitetaan kokeissa todetut vaikutukset iholla, silmissä ja limakalvoilla, käytetyt eläinlajit, annokset ja testimenetelmät.

11.3. Herkistyminen (#)

Ilmoitetaan kokeissa todetut vaikutukset, käytetyt eläinlajit, annokset ja testimenetelmät.

11.4. Subakuutti, subkrooninen ja pitkäaikaismyrkyllisyys

Subakuuteilla ja subkroonisilla tutkimuksilla tarkoitetaan eläinkokeita, joissa tutkittavaa kemikaalia annetaan koe-eläimille 28-90 vrk ajan. Pitkäaikaiset kokeet kestävät yleensä lähes koe-eläimen eliniän. Kokeiden aikana havainnoidaan koe-eläimiä kemikaalin vaikutusten toteamiseksi. Kokeen päätyttyä koe-eläinten elimistö tutkitaan kemikaalin vaikutusten havaitsemiseksi.

Tutkimuksissa voidaan selvittää kemikaalien vaikutusta esim. verenkuvaan, immuunijärjestelmään, hermostoon, sisäelimiin tai selvittää kemikaalin aiheuttamaa vaaraa jälkeläisille, mutageenisuutta tai syöpävaarallisuutta.

Valmisteen syöpävaarallisuutta, mutageenisuutta tai vaarallisuutta lisääntymiselle ei saa kuitenkaan arvioida valmisteella tehtyjen kokeiden perusteella, vaikka valmiste sisältäisi tällaiseksi todettua ainetta. Valmisteen syöpää aiheuttavat, mutageeniset ja lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset arvioidaan aineosien määrien perusteella.

Kuvataan lyhyesti käytetty koejärjestely: annostus, koe-eläinlaji, altistustapa, kokeen kestoaika ja tulos.

11.5. Kokemusperäinen tieto vaikutuksista ihmisiin (#)

Ilmoitetaan tiedot, jotka on saatu kemikaalien käyttökokemukseen perustuvien tutkimusten johdosta. Tietoja on saatavissa kirjallisuudesta ja niitä on koottu mm. toksikologian käsikirjoihin.

Tällaisia tietoja ovat esim. äkillisen altistuksen aiheuttama ohimenevä huumaava vaikutus, päänsärky tai kuumeilu, tai paikalliset vaikutukset kuten ärsytys silmissä, iholla tai hengityselimissä.

Pitkäaikainen altistus on voinut aiheuttaa altistuneille sairauksia tai ammattitauteja. Tällaisia ovat esimerkiksi pölykeuhkosairaudet, syöpä, hermostovauriot, maksavauriot, munuaisvauriot, hengityselinten allergiset sairaudet, ihottumat, immuunijärjestelmän häiriöt jne.

11.6. Muut terveysvaikutuksiin liittyvät tiedot

Tietoja voi olla saatavissa joko eläinkokeista tai ihmisillä tehtyjen tutkimusten perusteella.

Jos tietoja on käytettävissä valmisteella tehdyistä eläinkokeista edellä kuvatuilla tavoilla, ne ilmoitetaan.

Myrkkyvaikutuksia voidaan kuvata kirjallisuudessa vaikutuksen aiheuttaneilla annoksilla esimerkiksi:

- LD _LO -arvot (mg/kg) tai LCLO-arvot (mg/m ³ ) tai (cm ³ /m ³ )

(LD _LO = lethal dose lowest, alin kuolemaan johtanut annos, joka tunnetaan)

- TD _LO -arvot (mg/kg) tai TC _LO -arvot (mg/m ³ ) tai (cm ³ /m ³ )

(TD _LO = toxic dose lowest, alin myrkkyvaikutuksen aiheuttanut annos, joka tunnetaan)

- muut myrkyllisyysindeksit.

Muilla organismeilla kuin selkärankaisilla saadut tutkimustulokset voidaan myös ilmoittaa. Tällaisia ovat esim. mutageenisuustutkimusten tulokset.

12. Tiedot kemikaalin vaarallisuudesta ympäristölle

Kemikaalin vaarallisuutta ympäristössä voidaan arvioida sen käyttäytymisen (pysyvyys ja muuntuminen, kertyvyys, kulkeutuvuus) sekä sen myrkyllisyyden perusteella. Kemikaalin käyttöön liittyviä mahdollisia haittoja arvioitaessa otetaan lisäksi huomioon erilaiset käyttöolosuhteet, kuten käyttötarkoitus ja käyttömäärät.

Kemikaalien testauksessa tulisi käyttää kansainvälisesti hyväksyttyjä testimenetelmiä (esim. EY ja OECD). Testituloksen yhteydessä viitataan käytettyyn menetelmään aina, kun tieto on olemassa.

Valmisteiden käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja arvioidaan pääasiassa aineosille tehtyjen testien perusteella. Kunkin tuloksen yhteydessä ilmoitetaan, mitä aineosaa tulos koskee.

12.1. Pysyvyys ympäristössä (#)

12.1.1 Biologinen hajoavuus

Ilmoitetaan, onko aine helposti biologisesti hajoava (readily biodegradable). Tulos voidaan testistä riippuen ilmoittaa myös aineen hajoamista kokeen aikana kuvaavana lukuarvona. Tällöin ilmoitetaan hajoamistuloksen lisäksi (%) mitattu suure (esim. CO2 tai BOD ₅ sekä kokeen kesto (esim. 28 vrk).

Jos biologista hajoavuutta ei ole testattu, voidaan ilmoittaa aineen BOD5/COD-suhde.

12.1.2. Kemiallinen hajoavuus

Hydrolyysinopeus ilmoitetaan puoliintumisaikana (T _1/2 ). Ilmoitetaan myös pH ja lämpötila, jossa määritys on tehty.

Tarvittaessa annetaan tiedot aineen hajoamisesta lämmön ja valon vaikutuksesta.

12.2. Kertyvyys eliöihin (#)

Ilmoitetaan aineen n-oktanoli/vesi-jakaantumiskerroin, P _OW tai log P _OW . Kokeellisesti määritetty biokertyvyystekijä, BCF, ilmoitetaan, jos se on käytettävissä.

12.3. Kulkeutuminen ympäristössä (#)

Ilmoitetaan aineen kiinnittymistä maaperään tai sedimenttiin kuvaava adsorptiokerroin, Kd tai Koc. Jos tätä ei ole käytettävissä, voidaan kulkeutumista kuvata sanallisesti.

12.4. Myrkyllisyys eliöille (#)

Ilmoitetaan tulokset valmisteella tai aineella tehdyistä myrkyllisyystesteistä. Testituloksen ja yksikön lisäksi ilmoitetaan määritetty suure, testilaji, kokeen kesto ja käytetty testimenetelmä. Esimerkiksi: EC ₅₀ , Daphnia, 10 mg/l, 24 h, OECD 202.

Yleisimmin käytössä olevia testejä ovat seuraavat:

12.4.1. Myrkyllisyys vesieliöille

Levän kasvun estyminen, EC ₅₀ tai IC ₅₀ (mg/l)

Välitön myrkyllisyys vesikirpulle, EC ₅₀ (mg/l)

Vaikutus vesikirpun lisääntymiseen, EC ₅₀ (mg/l)

Välitön myrkyllisyys kalalle, LC ₅₀ (mg/l)

Subakuutti myrkyllisyys kalalle, NOEC (mg/l)

12.4.2. Myrkyllisyys muille eliöille

Vaikutukset mikrobeihin

Vaikutus aktiivilietteen hengitykseen, EC ₅₀ (mg/l)

Välitön myrkyllisyys lieroille, LC ₅₀ (mg/l)

Myrkyllisyys pölyttäville hyönteisille (esim. LD ₅₀ æg/mehiläinen

Välitön myrkyllisyys linnuille, LD ₅₀ (mg/kg)

Subakuutti myrkyllisyys linnuille, LC ₅₀ (mg/kg)

12.5. Muut tiedot

Ilmoitetaan muut tiedot aineen käyttöön mahdollisesti liittyvistä ympäristöhaitoista.

13. Jätteiden käsittely

Ilmoitetaan valmisteen tai aineen vaarallisista ominaisuuksista johtuvat suositeltavat menetelmät siitä syntyvän jätteen käsittelyssä. Jätteen käsittelystä määräävät paikallisesti jätehuoltoviranomaiset, tässä esitettävän tiedon tulisi olla apuna arvioitaessa turvallista käsittelytapaa.

Ilmoitetaan, onko kemikaalista syntyvä jäte ongelmajätettä, voidaanko kemikaali tehdä vaarattomaksi (esim. neutraloida) ennen kuin se toimitetaan käsiteltäväksi jätteenä, annetaan tiedot mahdollisuuksista kemikaalin hyötykäyttöön tai mahdollisuudesta palauttaa jäte valmistajalle tai maahantuojalle. Tarvittaessa ilmoitetaan suositeltu käsittelytapa tyhjille pakkauksille.

14. Kuljetustiedot

Annetaan kemikaalin käyttäjälle ohjeita, jotka ovat tarpeen kemikaalia kuljetettaessa tai siirrettäessä. Ohjeiden tulee olla sovellettavissa sekä käyttäjän oman alueen sisäpuolella että ulkopuolella.

14.1. YK-numero

Merkitään aineelle tai seokselle kuljetusmääräyksissä määritelty YK-numero.

14.2. Pakkausryhmä

Merkitään aineelle tai valmisteelle kuljetusmääräyksissä määritelty pakkausryhmä.

14.3. Maakuljetukset (#)

14.3.1 Kuljetusluokka

Merkitään kuljetusluokka sekä suomalaisten tie- tai rautatiekuljetusmääräysten mukaisesti, jos on kysymys kansallisesta kuljetuksesta, että kansainvälisten ADR-/RID-kuljetusmääräysten mukaisesti, jos on kysymys kansainvälisestä kuljetuksesta. Tiedon perään merkitään lyhenteenä käytetty luokitusperuste (VAK, RID, ADR). Suomessa tiedot saadaan liikenneministeriön päätöksestä vaarallisen aineiden kuljettamisesta tiellä (147/92) ja liikenneministeriön päätöksestä vaarallisten aineiden kuljettamisesta rautatiellä (394/92). Näitä kutsutaan VAK-määräyksiksi.

14.3.2. Vaaran tunnusnumero

Vaarallisia aineita kuljettaessa säiliöissä merkitään säiliöön varoituslipukkeen lisäksi ns. oranssikilpi, jonka yläosaan merkitään vaaran tunnusnumero ja alaosaan YK-numero. Tunnusnumero saadaan kuljetusmääräyksistä. Tunnusnumero ilmoitetaan kohdassa 14.3.2, jos on kysymys säiliökuljetuksesta.

14.3.3. Rahtikirjan mukainen nimitys

Merkitään vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevan rahtikirjan mukainen nimitys. Vaatimukset on määritelty em. liikenneministeriön päätöksissä.

14.3.4. Muita tietoja

Ilmoitetaan kuljetuksia koskevia muita tietoja, esim. kuljetusohjekortin numero, yhteenpakkaamiskiellot ja muut kuljetusta koskevat erityisvaatimukset.

14.4. Merikuljetukset (#)

14.4.1 IMDG-luokka

Merkitään kansainvälisten merikuljetusmääräysten mukainen kuljetusluokka. Merikuljetusvaatimukset on esitetty IMO:n julkaisussa International Maritime Dangerous Goods Code (IMDG-koodi), joka on Suomessa määrätty noudatettavaksi merenkulkuhallituksen päätöksellä.

14.4.2. Oikea tekninen nimi

Merkitään merikuljetusmääräysten mukainen oikea tekninen nimi.

14.4.3. Muita tietoja

Ilmoitetaan muita merikuljetuksiin liittyviä erityisiä vaatimuksia.

14.5. Ilmakuljetukset (#)

14.5.1 ICAO/IATA-luokka

Ilmoitetaan kansainvälisten ilmakuljetusmääräysten mukainen kuljetusluokka.

14.5.2. Oikea tekninen nimi

Merkitään ilmakuljetusmääräysten mukainen oikea tekninen nimi.

14.5.3. Muita tietoja

Ilmoitetaan muita ilmakuljetuksiin liittyviä erityisiä vaatimuksia.

15. Kemikaaleja koskevat määräykset

Annetaan vaarallisten aineiden ja valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkitsemistä koskevien määräysten mukaiset etiketin tiedot. Ilmoitukseen voidaan myös liittää etikettimalli.

15.1. Varoitusetiketin tietoja (#)

Valmisteen etiketin sisältövaatimukset määräytyvät kemikaaliasetuksen (675/92) ja kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti.

15.1.1. Valmisteen varoitusmerkin kirjaintunnus ja varoitusmerkin nimi

Ilmoitetaan varoitusmerkin kirjaintunnus ja sen nimi: T+ (erittäin myrkyllinen), T (myrkyllinen), C (syövyttävä), Xn (haitallinen), Xi (ärsyttävä), F+ (erittäin helposti syttyvä), F (helposti syttyvä), O (hapettava), E (räjähtävä) tai N (ympäristölle vaarallinen).

15.1.2. Varoitusetikettiin merkittävien aine-osien nimet

Ilmoitetaan valmisteen etikettiin merkittyjen aineosien nimet.

15.1.3. R-lausekkeet

Ilmoitetaan valmisteen etikettiin merkityt R-lausekkeet kirjain-numerotunnuksin sekä tekstinä. Jos muista voimassa olevista merkintämääräyksistä johtuu muita merkintöjä, ne kirjoitetaan.

15.1.4. S-lausekkeet

Ilmoitetaan valmisteen etikettiin merkityt S-lausekkeet kirjain-numerotunnuksin sekä tekstinä.

15.1.5. Eräitä valmisteita koskevat erityisvaatimukset

Jos valmisteelle on määrätty erityismerkintöjä muusta lainsäädännöstä johtuen, ne tulisi ilmoittaa tai liittää jäljennös erityismerkinnöistä ilmoitukseen. Tällaisia merkintävaatimuksia voi sisältyä myös valmisteen käyttöä tai markkinoille luovuttamista koskeviin rajoituksiin.

Jos kemikaalin käyttö on kielletty tai sitä on rajoitettu johonkin käyttötarkoitukseen, siitä ilmoitetaan.

15.2. Kansalliset määräykset

Jos kemikaalia koskevat kansalliset erityismääräykset, näistä ilmoitetaan.

16. Muut tiedot

16.1. Käyttötarkoitus (*)

16.1.1 Sanallisesti ilmoitettuna (*)

Ilmoitetaan tiedossa olevat kemikaalin käyttötarkoitukset sanallisesti. Liitteessä 4 on lueteltu erilaisia kemikaalien käyttöaloja (toimialaluokitus) ja käyttötarkoituksia sanallisessa muodossa.

16.1.2. Käyttötarkoituskoodi (#)

Ilmoitetaan käyttötarkoitus numerokoodina siten kuin on merkitty liitteeseen 4.

16.2. Käyttöohjeet

Annetaan kemikaalin turvallisen käytön kannalta tarpeelliset käyttöohjeet, jos se on mahdollista.

Jos kemikaalia ei suositella käytettäväksi johonkin erityiseen käyttötarkoitukseen, siitä ilmoitetaan.

16.3. Muut tiedot

Merkitään muut tiedot, jotka voivat olla tärkeitä turvallisuudelle ja terveydelle kuten koulutusohjeet.

16.4. Lisätietoja antaa

Voidaan merkitä yhteystiedot, mistä on saatavissa kemikaalin ominaisuuksia ja teknistä käyttöä koskevia lisätietoja.

16.5. Tietolähteet, joita on käytetty ilmoituksen laadinnassa

Merkitään tietolähteet, joita on käytetty ilmoituksen laatimisessa.

Liite 2, tiedote

OHJE VAIHTOEHTOISEN KEMIALLISEN NIMEN (GENEERISEN NIMEN) MUODOSTAMISEKSI

1. Johdanto

Tämä ohje perustuu vaarallisten aineiden luettelosta annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen liitteen 1 mukaiseen vaarallisten aineiden ryhmittelyyn (jako ryhmiin kemiallisen samankaltaisuuden perusteella).

Ryhmät on määritelty seuraavalla tavalla:

- epäorgaaniset ja orgaaniset aineet, joiden ominaisuudet tunnistetaan siitä, että niissä on yhteinen kemiallinen alkuaine, joka määrää niiden pääominaisuuden. Ryhmänimi johdetaan kemiallisen alkuaineen nimestä. Nämä ryhmät (001 - 013) tunnistetaan kemiallisen alkuaineen järjestysluvusta alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä niin kuin em. sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä on esitetty.

- orgaaniset aineet, joiden ominaisuudet tunnistetaan niiden pääominaisuuden määräävän yhteisen funktionaalisen ryhmän perusteella.

Ryhmänimi johdetaan funktionaalisen ryhmän nimestä. Nämä ryhmät on merkitty ainedirektiivin liitteessä I numeroilla 601-650. Joissakin tapauksissa käytetään lisäksi alaryhmiä, joilla on yhteisiä erikoisominaisuuksia.

2. Vaihtoehtoisen (geneerisen) nimen muodostaminen

Yleiset periaatteet

Geneerisen nimen muodostamiseksi noudatetaan seuraavaa menettelytapaa:

(i) tunnistetaan molekyylissä olevat funktionaaliset ryhmät ja kemialliset alkuaineet

(ii) tunnistetaan nimeä muodostettaessa huomioonotettavat funktionaaliset ryhmät ja kemialliset alkuaineet.

Tunnistetut funktionaaliset ryhmät ja alkuaineet ovat ryhmänimiä ja alaryhmänimiä siten kuin esitetään kohtaan 3 sisältyvässä luettelossa.

Käytännön soveltaminen

Kun on selvitetty, kuuluuko aine yhteen tai useampaan luettelossa mainittuun ryhmään tai alaryhmään, geneerinen nimi muodostetaan seuraavasti:

(i) Jos ryhmänimi tai alaryhmänimi on riittävä luonnehtimaan kemiallisia alkuaineita tai tärkeitä funktionaalisia ryhmiä, tämä nimi valitaan geneeriseksi nimeksi.

Esimerkkejä:

- 1,4-dihydroksibentseeni ryhmä 604: fenolit ja johdannaiset ← geneerinen nimi: fenolijohdannainen

- butanoli ryhmä 603: alkoholit ja johdannaiset alaryhmä: alifaattiset alkoholit ← geneerinen nimi: alifaattinen alkoholi

- 2-isopropoksietanoli ryhmä 603: alkoholit ja johdannaiset alaryhmä: glykolieetterit ← geneerinen nimi: glykolieetteri- metakrylaatti ryhmä 607: orgaaniset hapot ja johdannaiset alaryhmä: akrylaatit geneerinen nimi: akrylaatti

(ii) Jos nimi tai ryhmänimi ei riittävästi kuvaa kemiallisia alkuaineita tai funktionaalisia ryhmiä, geneerinen nimi muodostetaan vastaavista eri ryhmien tai alaryhmien nimistä yhteenliittämällä:

Esimerkkejä:

- lyijyheksafluorisilikaatti ryhmä 009: fluoriyhdisteet alaryhmä: epäorgaaniset fluoridit ryhmä 082: lyijy-yhdisteet ← geneerinen nimi: epäorgaaninen lyijyfluoridi

- klooribentseeni ryhmä 602: halogenoidut hiilivedyt alaryhmä: halogenoidut aromaattiset hiilivedyt ryhmä 017: klooriyhdisteet ← geneerinen nimi: kloorattu aromaattinen hiilivety

- 2,3,6-trikloorifenyylietikkahapporyhmä 607: orgaaniset hapot alaryhmä: halogenoidut aromaattiset hapot ryhmä 017: klooriyhdisteet ← geneerinen nimi: kloorattu aromaattinen happo

- 1-kloori-1-nitropropaani ryhmä 610: klooratut ja nitratut johdannaiset ryhmä 601: hiilivedyt alaryhmä: alifaattiset hiilivedyt ← geneerinen nimi: kloorattu alifaattinen hiilivety

- tetrapropyyliditiopyrofosfaatti ryhmä 015: fosforiyhdisteet alaryhmä: fosforiesterit ryhmä 016: rikkiyhdisteet ← geneerinen nimi: tiofosforiesteri

Huom!

Tiettyjen alkuaineiden, erityisesti metallien, ollessa kysymyksessä, ryhmänimi tai alaryhmänimi voidaan ilmoittaa sanoilla 'orgaaninen' tai 'epäorgaaninen'.

Esimerkkejä:

- dielohopeakloridi ryhmä 080: elohopeayhdisteet ← geneerinen nimi: epäorgaaninen elohopeayhdiste

- bariumasetaatti ryhmä 056: bariumyhdisteet ← geneerinen nimi: orgaaninen bariumyhdiste

- etyylinitriitti ryhmä 007: typpiyhdisteet alaryhmä: nitriitit ← geneerinen nimi: orgaaninen nitriitti

- natriumvetysulfiitti ryhmä 016: rikkiyhdisteet ← geneerinen nimi: epäorgaaninen rikkiyhdiste

3. Aineiden jakaminen ryhmiin ja alaryhmiin

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen vaarallisten aineiden luettelosta (690/93) mukainen aineiden ryhmitys

Tätä ryhmää ei tule käyttää. Sen sijaan käytetään yllä mainittuja ryhmänimiä ja alaryhmänimiä.

KÄYTTÖTARKOITUKSEN SANALLINEN ILMOITTAMINEN JAKÄYTTÖTARKOITUSKOODIT

Käyttötarkoitus ilmoitetaan valitsemalla luettelosta 1 tiedossa olevat toimialat, joilla kemikaalia käytetään. Toimialaluokitus ohjeineen on julkaistu Tilastokeskuksen julkaisussa Toimialaluokitus 1995. Luettelosta 2 valitaan kemikaalin tiedossa olevat käyttötarkoitukset. Toimialoja ja käyttötarkoituksia voidaan merkitä useita sen mukaan, mitkä ovat toiminnanharjoittajan tiedossa.

Jos kemikaalia esimerkiksi käytetään kasvinviljelyssä torjunta-aineena, valitaan luettelosta 1 toimiala 011 Kasvinviljely; puutarhatalous ja luettelosta 2 käyttötarkoitus 26 Torjunta- aineet. Koodi ilmoitetaan tällöin TOL1:011, KT:26. Jos kemikaalia käytetään esimerkiksi tekstiilien viimeistelyssä, valitaan luettelosta 1 toimiala 173 Tekstiilien viimeistely ja luettelosta 2 käyttötarkoitus 33 Tekstiilien apuaineet. Toimialakoodi merkitään tällöin TOL1:173 ja käyttötarkoituskoodi KT:33. Jos kemikaalia käytetään maalina rakennusmaalauksessa, valitaan luettelosta 1 toimiala 454 Rakentamisen viimeistelytyöt ja luettelosta 2 käyttötarkoitus 2 Rakennusmateriaalit, lisäaineet. Toimialakoodi on tällöin TOL1:454 ja käyttötarkoituskoodi KT:2.

Luettelo 1

Toimialat, joilla kemikaalia käytetään

TOIMIALALUOKITUS 1995

PÄÄLUOKAT JA KOLMANNET ALALUOKAT

Luettelo 2

Kemikaalien käyttötarkoitukset