637/1993

Elintarviketuotteiden valmisteverosta annetun lain alaisista tuotteista, lukuun ottamatta tämän päätöksen 2 §:ssä mainittuja tuotteita, voidaan maksaa valtion talousarvion menoarvion momentille 30.32.43 varatusta määrärahasta raaka-aineiden hinnanerokorvausta sen mukaan kuin tässä päätöksessä määrätään.

Hinnanerokorvausta voidaan maksaa edellä 1 momentissa mainitulta momentilta myös tämän päätöksen liitteenä olevassa luettelossa mainituista tullitariffin nimikkeisiin 02.08, 04.06, 11.04 ja 23.09 kuuluvista tuotteista luettelossa ilmoitettu määrä.

Valtion talousarvion momentille 30.32.40 varatusta määrärahasta voidaan maksaa hinnanerokorvausta elintarviketuotteiden valmisteverosta annetun lain verotaulukon tuoteryhmiin 6-10 ja 49 kuuluvista tuotteista sekä tämän päätöksen liiteluettelossa mainituista tullitariffin nimikkeisiin 02.10, 16.01 ja 16.02 kuuluvista lihajalosteista sen mukaan kuin tässä päätöksessä määrätään.

Hinnanerokorvausta voidaan maksaa myös tämän päätöksen liitteenä olevassa luettelossa mainituista tullitariffn nimikkeeseen 04.04 kuuluvasta demineralisoidusta herajauheesta ja nimikkeeseen 17.02 kuuluvasta laktoosista, jotka käytetään entsyymien valmistukseen sekä maitorasvasta, joka käytetään maasta vietävien voi-kasviöljyseosten valmistukseen.

Mikäli tässä päätöksessä ei toisin määrätä, hinnanerokorvaus määräytyy elintarviketuotteiden valmisteverosta annetun lain 4 a ja 5 §:n säännösten mukaisesti. Hinnanerokorvausmäärissä otetaan kuitenkin vähennyksenä huomioon liikevaihtoverolain 55 §:ssä tarkoitettu palauttamatta jääneen liikevaihtoveron määrä.

Tullitariffin nimikkeisiin 02.10, 16.01 ja 16.02 kuuluvista lihajalosteista voidaan maksaa hinnanerokorvausta, jos tuotteiden valmistukseen käytetyn lihan ja muiden eläimenosien yhteismäärästä vähintään 85 % on siasta, naudasta, lampaasta tai porosta.

Hinnanerokorvausta voidaan maksaa tullitariffin nimikkeisiin 02.10, 16.01 ja 16.02 kuuluvien lihajalosteiden valmistukseen käytetystä ainoastaan lihavalmisteasetuksen (902/88) 2 §:n 1, 3 e ja 4 a kohdassa tarkoitetusta sian-, naudan-, lampaan- ja poronlihasta luun osuutta lukuun ottamatta.

Hinnanerokorvausta ei makseta sellaisista naudan lihalajitelmista, joiden rasvapitoisuus on yli 30 % eikä sianlihalajitelmista, joiden rasvapitoisuus on yli 50 %.

Hinnanerokorvaus on tämän päätöksen liitteenä olevassa luettelossa mainittu määrä kerrottuna tuotteen valmistusreseptin mukaisella 1 momentissa tarkoitetulla lihamäärällä. Raaka-ainekäyttö ja toimitusmäärät ilmoitetaan täysinä kiloina.

Tullitariffin nimikkeeseen 02.10 kuuluvista kylmäsavuvalmisteista maksetaan hinnanero- korvausta vain, jos valmisteet on saatu alle 30 C asteessa savustamalla ja kuivattamalla huoneenlämpötilassa säilyviksi ja jotka täyttävät seuraavat ehdot:

Hinnanerokorvausta ei makseta tullitariffin 16. ryhmään kuuluvasta raa'asta lihasta, joka on valmistettu ainoastaan maustamalla tai marinoimalla.

Hinnanerokorvausta ei makseta lihajalosteista, jotka myydään aluksen tai ilma-aluksen henkilökunnalle tahi aluksella muutoin kuin tarjoilun yhteydessä.

Tuoteryhmiin 117 ja 119 kuuluvista valmisteista maksettava hinnanerokorvaus on tuotteen hinnanero vähennettynä 2,00 markkaa kilolta.

Suomen ja Ruotsin välillä 27 päivänä marraskuuta 1992 tehdyn maataloustuotekauppaa koskevan sopimuksen mukaan tullitariffin nimikkeisiin 02.10, 04.06, 16.01 ja 16.02 kuuluvista tämän päätöksen liiteluettelossa mainituista tuotteista, mikäli näitä tuotteita on viety Ruotsiin, maksetaan alennettua hinnanerokorvausta tämän päätöksen liitteessä mainittu määrä kunnes sopimuskiintiö täyttyy.

Verotaulukon tuoteryhmiin 9, 50, 190, 191 ja 193 kuuluvista vientituotteista voidaan maksaa hinnanerokorvauksia vuonna 1993 enintään seuraavasti:

Valtiovarainministeriö vahvistaa kotimaisten valmistajien tai viejien osuudet 1 momentissa tai liiteluettelossa tarkoitetuista määristä.

Hinnanerokorvausta voidaan maksaa elintarviketuotteiden valmisteverosta annetun lain verotaulukon tuoteryhmiin 124, 124 a, 124 b, 125, 146 a, 147, 148, 148 a, 182 ja 183 kuuluvien lisättyä sokeria sisältävien tuotteiden valmistukseen käytetystä sokerista sekä maitorasvasta, joka käytetään maasta vietävien voi-kasviöljyseosten valmistukseen.

Sokerin hinnanerokorvaus on 3,90 markkaa kilolta ja maitorasvan 20,13 markkaa kilolta. Maksettava hinnanerokorvaus on hinnanerokorvausmäärä kerrottuna tuotteen valmistusreseptin mukaisella raaka-ainemäärällä. Raaka-aineen käyttö ja toimitusmäärät ilmoitetaan täysinä kiloina.

Hinnanerokorvausta ei makseta verotaulukon tuoteryhmiin 166a, 167 ja 168 kuuluvista tuotteista

Lihajalosteiden ja 10 §:n 1 momentissa mainittujen tuotteiden hinnanerokorvauksen maksamista varten hakijan on esitettävä tullihallituksen hyväksymällä lomakkeella selvitys lihajalosteiden ja 10 §:n 1 momentissa mainittujen tuotteiden valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden reseptin mukaisista määristä lihat eriteltyinä eläinalkuperän mukaisesti, lihalajitelmien rasvapitoisuudet ilmoitettuna reseptissä sekä selvitys 10 §:n 1 momentissa mainittujen tuotteiden vientipaljouksista tuoteryhmittäin.

Sen, joka hakee hinnanerokorvausta on vaadittaessa esitettävä piiritullikamarille selvitysten tueksi reseptit ja muut asianmukaiset tositteet. Jos valmistaja myy hinnanerokorvaukseen oikeuttavia lihajalosteita tai 10 §:n 1 momentissa mainittuja tuotteita toimitettavaksi vientiin, hinnanerokorvauksen perusteena olevat reseptiin perustuvat painotiedot on merkittävä kauppalaskuun tai sitä vastaavaan tositteeseen, jotka viejän on vaadittaessa esitettävä piiritullikamarille 1 momentissa mainittujen selvitysten tueksi.

Veroviranomaisen tarkastusta varten valmistajan sekä viejän ja siirtäjän on pidettävä sellaista kirjanpitoa, josta selviää hinnanerokorvaukseen oikeuttavien tuotteiden hankinta-, myynti- ja varastomäärät.

Valmistajan on lisäksi säilytettävä valmistuskirjanpitonsa liitteenä tuotteiden valmistusreseptit käyttöaikoineen valmisteverotuslain 13 §:ssä säädetyn ajan.

Jos se, jolle on maksettu hinnanerokorvausta, ei voi jälkikäteen tehtävässä tarkastuksessa osoittaa hinnanerokorvauksen maksamisen perusteena olleita raaka-ainemääriä tai muita tietoja oikeiksi, peritään liikaa maksettu hinnanerokorvaus takaisin sen mukaisesti kuin valmisteverotuslaissa on säädetty.

Elintarviketuotteiden valmisteverosta annetun lain piiriin kuuluvista elintarviketuotteista maksetaan hinnanerokorvaus sanotussa laissa tarkoitetulle kotimaiselle valmistajalle, viejälle tai siirtäjälle.

Kiintiöidyistä elintarviketuotteista suoritetaan hinnanerokorvausta vain tämän päätöksen 9 §:ssä tarkoitetulle valmistajalle.

Tämän päätöksen liitteenä olevassa luettelossa mainituista tuotteista maksetaan hinnanerokorvaus viejälle ja kotimaan toimituksista käyttäjälle.

Hinnanerokorvaus maksetaan viejälle, siirtäjälle tai käyttäjälle vienti-, siirto- tai käyttöhetkellä voimassa olevan hinnanerokorvausmäärän mukaisena.

Maltaiden maastavientiin sovelletaan valmisteverotuslain 9 §:n 1 momentista poiketen hinnanerokorvausta, joka on ollut voimassa sitovaa myyntitarjousta tehtäessä sekä soveltuvin osin sitä, mitä tulliverolain 19 §:ssä (289/83) on säädetty vientiedusta ja ulkomaisen tavaran korvaavuudesta.

Jos elintarviketuotteiden valmisteverosta annetussa laissa tai tämän päätöksen liitteenä olevassa luettelossa tarkoitettuja tuotteita on siirretty ennen niiden maastavientiä vapaa-alueelle, maksetaan hinnanerokorvaus hakemuksesta vapaa-alueelta viennin tapahduttua. Korvaus maksetaan vientihetkellä voimassa olevan hinnanerokorvausmäärän mukaisena.

Tämän päätöksen liitteenä olevassa luettelossa sekä 10 §:n 1 momentissa mainituista tuotteista maksetaan hinnanerokorvaus hakemuksesta. Valmistajan on tehtävä hakemus 10 §:n 1 momentissa mainituista tuotteista valmistuspaikan piiritullikamarille. Muutoin hakemus on tehtävä vienti-, siirto- tai käyttöpaikan piiritullikamarille.

Hinnanerokorvausta on haettava piiritullikamarilta kolmen kuukauden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona tuotteet on viety maasta, siirretty tullivarastoon taikka verottomien tavaroiden myymälään tai käytetty liitetaulukossa mainittuun tarkoitukseen.

Jos hakemus on annettu säädetyn määräajan jälkeen, voidaan hinnanerokorvaus maksaa ehdolla, että muut edellytykset sen maksamiselle ovat olemassa. Tällöin noudatetaan kuitenkin, mitä virhemaksun määräämisestä on säädetty valmisteverotuslain 15 b §:ssä.

Jos maassa valmistetuista elintarviketuotteista maksettu hinnanerokorvaus on suurempi kuin tullialueelle palautetusta tuotteesta tai elintarviketuotteiden valmisteverosta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa kannettava valmistevero, peritään maksetun hinnanerokorvauksen ja kannettavan valmisteveron erotusta vastaava määrä maahantuojalta.

Määrättäessä elintarviketuotteista hinnanerokorvausta tuoteryhmäksi katsotaan verotaulukossa mainittu tuoteryhmä tai tullihallituksen määräämä alatuoteryhmä.

Tämän päätöksen liitteenä olevassa luettelossa mainittujen tuotteiden hinnanerokorvauksen määräämisessä, maksuunpanossa, muutoksenhaussa, liikaa maksetun hinnanerokorvauksen takaisin perimisessä, korvaukselle määrätystä korosta ja korotuksesta, kirjanpitovelvollisuudesta, tulliviranomaisen oikeudesta suorittaa valmistajan kirjanpitoon kohdistuvia tarkistuksia sekä muutoinkin on soveltuvin osin voimassa, mitä valmisteverotuslaissa on säädetty.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1993.

Tätä päätöstä sovelletaan tuotteisiin, jotka toimitetaan päätöksessä mainittuun käyttötarkoitukseen, viedään maasta taikka vapaa-alueelta tai siirretään tullivarastoon tahi verottomien tavaroiden myymälään 1 päivänä kesäkuuta 1993 tai sen jälkeen, kuitenkin niin, että 15 §:n 2 momentissa tarkoitetusta hinnanerokorvauksesta vähennetään 0,50 mk/kg, mikäli sitova myyntitarjous on tehty ennen 1 päivää lokakuuta 1991.

Päätöksen 8 §:n tuotteita koskeva liiteluettelossa mainittu alennettu hinnanerokorvaus tulee voimaan samaan aikaan kuin Suomen ja Ruotsin välillä tehty maataloustuotekauppaa koskeva sopimus.

Liiteluettelossa mainittujen lihajalosteiden hinnanerokorvaus on kuluvan vuoden kesäkuun aikana sianlihan osalta 13,00 markkaa ja muun luettelossa mainitun lihan osalta 19,00 markkaa kilolta.

Päätöksen 5 §:n 2 momenttia ja 10 §:ää sovelletaan tuotteisiin, jotka viedään maasta tai siirretään tukivarastoon tai verottomien tavaroiden myymälään 1 päivänä heinäkuuta 1993 tai sen jälkeen.

Tällä päätöksellä kumotaan valtioneuvoston 25 päivänä helmikuuta 1993 antama päätös elintarviketuotteiden hinnanerokorvauksista (226/93).