Laki kansaneläkelain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 8 päivänä kesäkuuta l956 annetun kansaneläkelain ( 347/56 ) 23 ja 23 a §, 25 §:n 3 momentti, 26 §:n 5 momentti ja 33 §, sellaisina kuin ne ovat, 23 § 9 päivänä helmikuuta 1990 annetussa laissa (105/90), 23 a § 23 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1217/88), 25 §:n 3 momentti 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), 26 §:n 5 momentti 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (594/85) ja 33 § muutettuna 30 päivänä joulukuuta 1965 annetulla lailla (705/65) sekä mainituilla 5 päivänä helmikuuta 1982 ja 9 päivänä helmikuuta 1990 annetuilla laeilla, sekä
lisätään lakiin siitä 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetulla lailla (670/85) kumotun 25 b §:n tilalle uusi 25 b § ja mainitulla 5 päivänä helmikuuta 1982 annetulla lailla kumotun 30 b §:n tilalle uusi 30 b § seuraavasti:
23 §
Suomessa asuvalla Suomen kansalaisella on oikeus tämän lain mukaiseen eläkkeeseen, jos hän on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa vähintään kolmen vuoden ajan. Vakuutetulla, joka ei ole Suomen kansalainen, on oikeus tämän lain mukaiseen eläkkeeseen, jos hän on 16 vuotta täytettyään välittömästi ennen eläkkeen alkamista asunut Suomessa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta.
Vakuutetulla on kuitenkin 1 momentissa säädetyn kolmen tai viiden vuoden asumisvaatimuksen estämättä oikeus eläkkeeseen, jos hänen työkyvyttömyytensä alkaa hänen asuessaan Suomessa ja ennen kuin on kulunut viisi vuotta siitä, kun hän on täyttänyt 16 vuotta.
23 a §
Kansaneläkettä ei myönnetä, jos sen määrä kuukaudessa olisi pienempi kuin 30 markkaa.
25 §
Lisäosa myönnetään sen kuntaryhmän mukaisena, johon se kunta kuuluu, jossa vakuutettu asuu lisäosan alkamisajankohtana. Ulkomailla asuvalle lisäosa maksetaan toisen kuntaryhmän mukaisena.
25 b §
Jos eläkkeen hakija on asunut Suomessa 16 vuoden iän saavuttamisen ja eläkkeen alkamisen välisenä aikana vähemmän kuin 40 vuotta, eläkkeen määrä suhteutetaan hänen Suomessa asumaansa aikaan siten kuin jäljempänä säädetään. Eläkkeen määrää suhteutettaessa aikamäärät pyöristetään alaspäin lähimpään täyteen kuukauteen. Laskettaessa aikaa, jonka vakuutettu on asunut Suomessa, ei oteta huomioon aikaa, jona vakuutettu:
ei ollut täyttänyt 16 vuotta;
oli täyttänyt 65 vuotta; tai
on saanut vieraasta valtiosta kansaneläkettä vastaavaa eläkettä taikka 26 §:n 1 momentissa tarkoitettua tai siinä lueteltuihin rinnastettavaa muuta jatkuvaa etuutta kuin perhe- tai huoltoeläkettä.
Vanhuuseläkettä ei suhteuteta vakuutetun Suomessa asumaan aikaan, jos vakuutettu on asunut Suomessa 16 vuotta täytettyään mutta ennen eläkkeen alkamista yhteensä vähintään 40 vuotta. Työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä ei suhteuteta vakuutetun Suomessa asumaan aikaan, jos hän on asunut Suomessa vähintään 80 prosenttia 16 vuoden iän saavuttamisen ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta. Työkyvyttömyyseläkettä ei suhteuteta vakuutetun Suomessa asumaan aikaan myöskään 23 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.
Jos vanhuuseläkkeen hakija ei ole asunut Suomessa 40 vuotta, pohjaosa ja lisäosa suhteutetaan hänen Suomessa asumaansa aikaan siten, että pohjaosan ja erikseen täysimääräisen lisäosan määrä kerrotaan suhteutuskertoimella. Suhteutuskerroin saadaan jakamalla vakuutetun Suomessa asuma aika 40 vuodella.
Työkyvyttömyyseläkkeen, työttömyyseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen pohjaosa ja lisäosa suhteutetaan vakuutetun Suomessa asumaan aikaan, jos hän on asunut Suomessa vähemmän kuin 80 prosenttia 16 vuoden iän saavuttamisen ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta. Suhteutuskerroin saadaan tällöin jakamalla vakuutetun Suomessa asuma aika ajalla, joka on 80 prosenttia 16 vuoden iän saavuttamisen ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta.
Kun työttömyyseläke muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi taikka työttömyys- tai työkyvyttömyyseläke vanhuuseläkkeeksi, uusi eläke maksetaan 1 ja 2 momentin estämättä samalla tavoin vakuutetun Suomessa asumaan aikaan suhteutettuna kuin entinen eläke.
26 §
Lisäosaa määrättäessä otetaan huomioon myös 1 momentissa tarkoitettuja perhe- tai huoltoeläkkeitä vastaava vieraasta valtiosta maksettava jatkuva etuus.
30 b §
Hoitotuki ja puolisolisä maksetaan samalla tavoin vakuutetun Suomessa asumaan aikaan suhteutettuna kuin vakuutetulle maksettava pohjaosa 25 b §:n mukaan. Lapsikorotuksen määrää ei suhteuteta Suomessa asuttuun aikaan.
33 §
Suomessa asuvan henkilön kuoltua suoritetaan hautausavustusta. Hautausavustus voidaan myöntää silloinkin, kun on todennäköistä, että henkilö on kuollut, vaikka selvitystä kuolemasta ei voida esittää.
Jos henkilö oli Suomen kansalainen, hautausavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hän oli asunut Suomessa yhteensä vähintään kolmen vuoden ajan. Jollei hän ollut Suomen kansalainen, hänen edellytetään asuneen Suomessa välittömästi ennen kuolemaansa yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Hautausavustus myönnetään myös, kun alle 16-vuotiaana kuolleen lapsen huoltaja oli asunut Suomessa kolmen vuoden ajan, jos lapsi oli Suomen kansalainen, ja viiden vuoden ajan, jos lapsi ei ollut Suomen kansalainen.
Hautausavustuksen määrä on 2 221 markkaa. Täysi hautausavustus maksetaan, jollei henkilö kuollessaan ollut kansaneläkkeensaaja eikä saanut myöskään 25 b §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista eläkettä. Muussa tapauksessa hautausavustuksen määrästä vähennetään 1/12 jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkettä on maksettu kuolemaa välittömästi edeltäneen vuoden aikana. Hautausavustukseen sovelletaan vastaavasti, mitä 88 §:n 2 momentissa säädetään eläkesuorituksen pyöristämisestä.
Hautausavustus maksetaan leskelle. Jollei henkilö ollut naimisissa tai jos hän asui puolisostaan erillään välien rikkoutumisen vuoksi, hautausavustus maksetaan kuolinpesälle. Kuolinpesän hoitajalla on oikeus hakea ja nostaa hautausavustus kuolinpesän puolesta. Jos hautausavustukseen oikeutettu puoliso on kuollut ennen avustuksen myöntämistä, hänen oikeutensa siirtyy ensiksi kuolleen puolison kuolinpesälle.
Hautausavustusta on haettava yhden vuoden kuluessa kuolinpäivästä siten kuin asetuksella säädetään. Muutoin oikeus sen saamiseen on menetetty.
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Ennen tämän lain voimaantuloa alkanut eläke muutetaan hakemuksesta tämän lain mukaiseksi. Jos eläkettä ei ole muutettu tämän lain mukaiseksi, myöhemmin myönnettävä lisäosa, hoitotuki ja puolisolisä määräytyy ilman 25 b ja 30 b §:n mukaista suhteuttamista aikaan, jonka vakuutettu on asunut Suomessa. Lisäosaa määrättäessä sovelletaan tällöin 26 §:n 5 momenttia sellaisena kuin se on voimassa tämän lain voimaan tullessa. Edellä mainitulla tavalla menetellään myös, kun määräajaksi myönnettyä eläkettä tai siihen maksettavaa lisää jatketaan taikka työttömyyseläke muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi tai työttömyys- tai työkyvyttömyyseläke muutetaan vanhuuseläkkeeksi.
Jos 16 vuotta täyttänyt henkilö on Suomen kansalainen tai asunut välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa viisi vuotta Suomessa ja asuu tämän lain voimaan tullessa Suomessa, hänellä on oikeus saada eläke tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan 23 §:n mukaisin edellytyksin ja ilman 25 b ja 30 b §:n mukaista suhteuttamista aikaan, jonka vakuutettu on asunut Suomessa. Edellytyksenä kuitenkin on, että eläke alkaa ennen kuin viisi vuotta on kulunut tämän lain voimaantulosta ja vakuutettu asuu Suomessa tämän lain voimaantulosta eläkkeen alkamiseen saakka. Lisäosaa määrättäessä sovelletaan tällöin 26 §:n 5 momenttia sellaisena kuin se on voimassa tämän lain voimaan tullessa.
Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan 23 a §:n perusteella myönnetyn eläkkeen maksamista jatketaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olevien säännösten mukaisena.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
StVM 10/93
Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOSosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen