529/1993

Tämän lain tarkoituksena on valtiontakauksia antamalla turvata 2 §:ssä tarkoitettujen velkaantuneiden yritysten toimintaedellytyksiä siten kuin tässä laissa säädetään. Lailla pyritään lisäksi parantamaan talletuspankkien vakavaraisuutta.

Tässä laissa tarkoitettuja valtiontakauksia voidaan antaa talletuspankkien toiminnasta annetussa laissa (1268/90) tarkoitettujen talletuspankkien myöntämille luotoille, joiden saajina ovat eräiden elinkeinoalojen valtiontakauksista nnetun lain 1 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut yritykset. Takauksia annetaan ensisijaisesti sellaisten yritysten luotoille, jotka harjoittavat tuotannollista toimintaa.

Takauksen antamisen edellytyksenä on, että yrityksellä, jonka vakautettaville luotoille takausta haetaan, arvioidaan olevan edellytykset kannattavaan toimintaan.

Takauksen antamisen edellytyksenä on lisäksi, että talletuspankki sitoutuu vakauttamaan takauksen kohteena olevat luotot kokonaisuudessaan siten kuin 4 §:ssä säädetään.

Vakauttamisella tarkoitetaan talletuspankin yritykselle myöntämän luoton ehtojen muuttamista siten, että:

Jollei talletuspankin ja yrityksen välillä toisin sovita, luoton ehdot määräytyvät vakauttamisajan päättymisen jälkeen takauksen antamishetkellä voimassa olleiden luottoehtojen mukaisesti. Takauksen antamispäivänä jäljellä ollut luoton takaisinmaksuaika ei kuitenkaan lyhenny vakauttamisaikana. Kertalyhenteisten luottojen takaisinmaksun tulee vakauttamisajan päättymisen jälkeen tapahtua takauksen antamispäivänä jäljellä olleen luottoajan pituisena ajanjaksona tasasuurissa lyhennyserissä, jollei talletuspankin ja yrityksen kesken toisin sovita.

Takaus voidaan antaa talletuspankille vakautetun luoton pääoman, koron ja luottoehtojen mukaisten muiden maksusuoritusten vakuudeksi. Takaus voidaan antaa enintään 50 prosentin suuruiselle osuudelle vakauttamisen kohteena olevan luoton määrästä.

Takaus voidaan antaa myös luotoille, joihin liittyviä maksuvelvoitteita on laiminlyöty.

Takaus annetaan omavelkaisena takauksena ja se on voimassa vakauttamisajan. Valtiontakauksia koskevat asiat käsittelee Valtiontakuukeskus.

Jos yritys on yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/93) mukaisen saneerausmenettelyn kohteena, tässä laissa tarkoitettu, saneerausmenettelyn aikana myönnettävä takaus voidaan rajoittaa koskemaan sellaista luottoa, joka saneerausmenettelyssä on vakuusvelkaa. Takauksen kohteeksi tulevaa luottoa ei saneerausmenettelyssä pidetä saneerausvelkana.

Jos yritys luoton vakauttamisaikana tulee yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaisen saneerausmenettelyn kohteeksi, luottoa ei saneerausmenettelyssä pidetä saneerausvelkana siltä osin kuin mainitun lain mukaan on kysymyksessä vakuusvelka.

Takauksia saa samanaikaisesti olla voimassa enintään 3 500 miljoonan markan määrä, korkoja ja muita pääoman lisäksi mahdollisesti maksettavia suorituksia mukaan lukematta. Ulkomaisen luoton määrä lasketaan Suomen Pankin kyseiselle valuutalle vahvistaman takauksen antamishetkellä voimassa olevan keskikurssin mukaan. Suomen Pankin kurssilistasta pysyvästi puuttuvan valuutan kurssi lasketaan käyttäen tämän valuutan takauksen antamisajankohtana käypää kansainvälistä kurssia sellaisessa valuutassa, jolle on käytettävissä Suomen Pankin kurssi.

Vakautettavien luottojen vakuutena takauksen antamishetkellä olevia vakuuksia tulee pantata Valtiontakuukeskuksen hyväksi tässä laissa tarkoitetun takauksen vastavakuudeksi siinä suhteessa kuin takauksella katetaan vakautettua luottoa.

Takausta voi hakea yritykselle luotot myöntänyt talletuspankki.

Talletuspankin tulee hakemuksen yhteydessä esittää selvitys:

Talletuspankin on liitettävä hakemukseensa myös yrityksestä tehty yritystutkimus tai sitä vastaava muu selvitys, joka ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi.

Valtiontakuukeskuksella ei ole tässä laissa tarkoitetun takauksen perusteella korvausvelvollisuutta, jos talletuspankki:

Valtiontakuukeskuksella on oikeus irtisanoa luotto valtiontakausta koskevilta osilta heti maksettavaksi ilman erillistä ilmoitusta, jos:

Jos Valtiontakuukeskus irtisanoo 1 momentin perusteella luoton, takauksen voimassaolo lakkaa ja luottoon sovelletaan siltä osin kuin sillä ei ole ollut takausta, samanlaisia ehtoja kuin jos vakauttamistakausta ei olisi annettu.

Valtiontakuukeskukselle takauksista ja muista suoritteista perittävistä maksuista sekä korvauksista on voimassa, mitä Valtiontakuukeskuksesta annetussa laissa (111/89) säädetään.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1993.

Tätä lakia sovelletaan valtiontakauksiin, joita tämän lain nojalla annetaan vuosina 1993 ja 1994.