Laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun vakuutusyhdistyslain ( 1250/87 ) 2 luvun 5 §:n 4 momentti, 9 luvun 4 § ja 6 §:n 1 momentin 1 kohta,
muutetaan 1 luvun 4 §:n 2-4 momentti ja 5 §:n 2 ja 3 momentti, 2 luvun 1 §, 3 §:n 1 momentin 3 kohta ja 5 §:n 3 momentti, 6 luvun 3 §, 9 luvun 3 §, 6 §:n 1 momentin 2 kohta ja 14 §:n 3 momentti, 10 luvun 10 §:n 1 momentti, 11 luvun 3 §:n 1 momentti ja 6 §:n 2 momentti, 12 luvun 2 §:n 1 momentti, 5 §, 7 §:n 2 momentti ja 9 §, 13 luvun 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1, 2, 4 ja 5 momentti, 20 §:n 2 momentti ja 16 luvun 8 §:n 1 momentin 4 kohta sekä
lisätään 1 luvun 1 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja pykälään uusi 5 momentti sekä 4 §:ään uusi 5 momentti, 2 lukuun uusi 5 a §, 10 lukuun uusi 3 a §, lakiin uusi 10 a luku, 12 luvun 6 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, lukuun uusi 6 a § ja luvun 7 §:ään uusi 3 momentti, 16 luvun 9 §:n 1 momenttiin uusi 5 a ja 8 kohta ja lukuun uusi 11 a § seuraavasti:
1 lukuYleisiä säännöksiä
1 §
Tässä laissa tarkoitetut vakuutusyhdistykset ovat joko pieniä vakuutusyhdistyksiä, joiden vakuutusmaksutulo on enintään 6 000 000 markkaa vuodessa tai suuria vakuutusyhdistyksiä, joiden maksutulo ylittää tämän määrän. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset tämän momentin soveltamisesta.
Valtioneuvosto voi muuttaa tässä pykälässä säädettyä markkamäärää yleisessä hintatasossa tai valuuttakursseissa tapahtunutta kehitystä vastaavaksi.
4 §
Vakuutusyhdistyksen vakuutusliike ei saa käsittää henkivakuutusta, lakisääteistä vakuutusta, vahinkovakuutusluokkiin 14 ja 15 kuuluvaa vakuutusta eikä vakuutusta kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi.
Vakuutusyhdistys saa sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, harjoittaa henkivakuutusluokan 1 alakohdassa c tarkoitettua korkeintaan kymmeneksi vuodeksi annettua lisävakuutusta, jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että yhdistyksellä on tämän vakuutusliikkeen harjoittamiseen riittävät toimintaedellytykset ja vahvistaa tätä koskevan yhdistysjärjestyksen määräyksen.
Vakuutusyhdistyksen jälleenvakuutusliike saa käsittää vain yhdistysjärjestyksessä mainittujen vahinkovakuutusluokkien ja luokkaryhmien mukaisen ensivakuutuksen jälleenvakuutusta, ei kuitenkaan toisen vakuutusyhdistyksen muuta jälleenvakuutusta kuin tämän vakuutusliikkeen edelleenvakuutusta.
Suuri vakuutusyhdistys saa kuitenkin jälleenvakuuttaa kotimaasta tulevaa, yhdistysjärjestyksen mukaista ensivakuutusta ja, jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että yhdistyksellä on siihen edellytykset, myös vastaavaa ulkomaista ensivakuutusta.
5 §
Vakuutusyhdistysten vahinkovakuutuksella tarkoitetaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä IX mainitussa, muun ensivakuutusliikkeen kuin henkivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetussa Euroopan yhteisöjen neuvoston ensimmäisessä direktiivissä (73/239/ETY) tarkoitettuihin vakuutusluokkiin kuuluvaa toimintaa sekä jälleenvakuutusta. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset vakuutusluokista.
Vakuutusyhdistyksellä ei saa yksin eikä yhdessä toisten vakuutusyhdistysten taikka vakuutusyhtiöiden kanssa ilman sosiaali- ja terveysministeriön lupaa olla muuta liikettä kuin vakuutusliikettä harjoittavassa osakeyhtiössä osake-enemmistöä tai enemmistöä kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, jollei yhtiön toimintaa voida pitää vakuutusliikkeeseen liittyvänä ja tämän kannalta tarkoituksenmukaisena taikka jollei yhtiö ole asunto- tai kiinteistöyhtiö. Mitä edellä on sanottu osake-enemmistöstä ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä osakeyhtiössä, sovelletaan myös vastaavaan määräämisvaltaan muussa yhteisössä.
2 lukuVakuutusyhdistyksen perustaminen
1 §
Vakuutusyhdistyksen voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ( perustaja ).
Vähintään puolella perustajista on oltava asuinpaikka tai, jos perustaja on oikeushenkilö, kotipaikka Euroopan talousalueella, jollei sosiaali- ja terveysministeriö myönnä lupaa poiketa tästä.
Oikeushenkilöllä on kotipaikka Euroopan talousalueella, kun se on perustettu Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukaan ja kun sillä on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.
Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai liiketoimintakieltoon määrätty henkilö ei voi olla perustajana.
3 §
Vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestyksessä on mainittava:
yhdistyksen toiminta-alue ja ne vakuutusluokat ja luokkaryhmät, jotka toiminta on tarkoitettu käsittämään;
5 §
Pienen vakuutusyhdistyksen oman pääoman on oltava vähintään 250 000 markkaa lisättynä kuudella prosentilla yhdistyksen tilinpäätöksen mukaisesta vakuutusmaksujen keskimäärästä kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suuria vakuutusyhdistyksiä koskevista pääomavaatimuksista säädetään 10 a luvussa.
5 a §
Sosiaali- ja terveysministeriön on päätettävä yhdistysjärjestyksen vahvistamisesta tai vahvistamatta jättämisestä kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vireilletulosta ja asian ratkaisemiseksi tarvittavien asiakirjojen ja selvitysten toimittamisesta.
Jos päätöstä ei ole annettu 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes hakemukseen on annettu päätös. Päätöksen antamisesta on ministeriön ilmoitettava valitusviranomaiselle. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemisestä ja käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
6 lukuVakuutusyhdistyksen johto
3 §
Vähintään puolella hallituksen jäsenistä ja toimitusjohtajalla on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei sosiaali- ja terveysministeriö myönnä vakuutusyhdistykselle lupaa poiketa tästä. Mitä tässä momentissa säädetään hallituksen jäsenestä, sovelletaan vastaavasti hallintoneuvoston jäseneen.
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on oltava hyvämaineisia ja heillä tulee olla sellainen yleinen vakuutustoiminnan tuntemus kuin vakuutusyhdistyksen toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen.
Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai liiketoimintakieltoon määrätty henkilö ei voi olla hallituksen jäsenenä eikä toimitusjohtajana.
9 lukuTilintarkastus ja erityinen tarkastus
3 §
Suuren vakuutusyhdistyksen tilintarkastajana voi toimia vain Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Vähintään yhden yhdistyskokouksen valitseman tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.
Pienen vakuutusyhdistyksen tilintarkastajalla on oltava sellainen yleisen laskentatoimen ja taloudellisten asiain tuntemus sekä kokemus kuin vakuutusyhdistyksen toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän suorittamiseksi. Vähintään yhden yhdistyskokouksen valitseman tilintarkastajan on pienessä vakuutusyhdistyksessä oltava Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.
Vähintään yhdellä tilintarkastajalla tulee olla asuinpaikka Euroopan talousalueella tai tilintarkastajan tulee olla 4 momentissa tarkoitettu yhteisö. Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai liiketoimintakieltoon määrätty henkilö ei voi olla tilintarkastajana.
Tilintarkastajaksi voidaan valita Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Keskuskauppakamarin hyväksymään yhteisöön on vastaavasti sovellettava, mitä tässä luvussa säädetään Keskuskauppakamarin hyväksymästä tilintarkastajasta, ja kauppakamarin hyväksymään yhteisöön, mitä kauppakamarin hyväksymästä tilintarkastajasta säädetään. Tilintarkastajaksi valitun yhteisön on ilmoitettava asianomaisen vakuutusyhdistyksen hallitukselle, kenellä on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Tämän henkilön on Keskuskauppakamarin hyväksymässä yhteisössä oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja ja kauppakamarin hyväksymässä yhteisössä Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Häneen on sovellettava 5 ja 12 §:n säännöksiä.
6 §
Sosiaali- ja terveysministeriön on ilmoituksesta määrättävä vakuutusyhdistykselle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja:
jos tilintarkastajalla ei ole 3 §:ssä tarkoitettua kelpoisuutta taikka hän on 5 §:n 1 momentin mukaan esteellinen; tai
14 §
Mitä tilintarkastajasta säädetään 3, 5, 8, 12 ja 13 §:ssä, 15 luvun 2 ja 4-7 §:ssä sekä 16 luvun 4 §:ssä, on vastaavasti sovellettava tässä pykälässä tarkoitettuun tarkastajaan.
10 lukuTilinpäätös
3 a §
Vakuutusyhdistyksen on katettava 3 §:ssä tarkoitettu vastuuvelka. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset tämän pykälän soveltamisesta.
10 §
Jos vakuutusyhdistyksen oma pääoma syntyneen alijäämän tai muun syyn takia ei enää täytä 2 luvun 5 §:n 3 momentissa tai 10 a luvun 4 §:ssä asetettuja vaatimuksia tai suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääoma 10 a luvun 3 §:ssä asetettuja vaatimuksia taikka jos selvitys- tai konkurssitilassa olevan yhdistyksen omaisuus ei riitä velkojen maksamiseen, on vakuutusyhdistyksen osakkaille viipymättä määrättävä lisämaksu. Lisämaksun on oltava määrältään vähintään niin suuri kuin näiden tarkoitusten saavuttamiseksi tarvitaan ja enintään niin suuri kuin 1 luvun 3 §:ssä säädetään.
10 a lukuToimintapääoma
1 §
Vakuutusyhdistyksen toimintapääomalla tarkoitetaan sitä määrää, jolla vakuutusyhdistyksen varojen on niiden luonne huomioon ottaen ja sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisesti arvioituna katsottava ylittävän vakuutusyhdistyksen velat.
Toimintapääomaan luettavista eristä säädetään tarkemmin asetuksella.
2 §
Suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääoman vähimmäismäärä on suurempi kohtien 1 ja 2 mukaisesti lasketuista määristä:
lasketaan 18 prosenttia viimeksi kuluneen tilikauden vakuutusmaksutulosta. Kun vakuutusmaksutulo on suurempi kuin 60 000 000 markkaa, lisäys sen ylittävältä osalta on kuitenkin 16 prosenttia. Näin saatu tulos kerrotaan luvulla, joka saadaan vertaamalla viimeksi kuluneen tilikauden omalle vastuulle jäävää korvauskulua vastaavaan korvauskuluun ennen jälleenvakuutuksenantajien osuuden vähentämistä. Käytettävä suhdeluku ei saa olla pienempi kuin 0,5;
lasketaan 26 prosenttia kolmen viimeksi kuluneen tilikauden keskimääräisestä korvauskulusta. Kun keskimääräinen korvauskulu on suurempi kuin 42 000 000 markkaa, lisäys sen ylittävältä osalta on kuitenkin 23 prosenttia. Näin saatu tulos kerrotaan luvulla, joka saadaan kuten edellä 1 kohdassa. Käytettävä suhdeluku ei saa olla pienempi kuin 0,5.
Jos vakuutukset ovat pääasiassa myrsky-, raesade- tai hallavakuutuksia, edellä 2 kohdassa mainittu keskimääräinen korvauskulu lasketaan seitsemältä tilikaudelta.
Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset 1 ja 2 momentin soveltamisesta.
Suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääoman on aina oltava vähintään 3 §:n 2 momentin mukaisen takuumäärän vähimmäismäärän suuruinen.
3 §
Suuren vakuutusyhdistyksen takuumäärän muodostaa yksi kolmasosa 2 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesta toimintapääoman vähimmäismäärästä.
Takuumäärän vähimmäismäärä on:
1 800 000 markkaa, jos jokin vakuutetuista riskeistä kuuluu vahinkovakuutusluokkiin 10-13;
1 350 000 markkaa, jos jokin vakuutetuista riskeistä kuuluu vahinkovakuutusluokkiin 1-8, 16 tai 18; sekä
900 000 markkaa, jos jokin vakuutetuista riskeistä kuuluu vahinkovakuutusluokkiin 9 tai 17.
Jälleenvakuutustoiminta rinnastetaan vahinkovakuutusluokkaan 13. Jos vakuutusyhdistyksen vakuutustoiminta kattaa useita erilaisia riskejä tai vakuutusluokkia, otetaan huomioon vain korkeinta vähimmäismäärää edellyttävä riski tai vakuutusluokka.
4 §
Suuren vakuutusyhdistyksen oman pääoman on oltava vähintään puolet 3 §:n mukaisesta vakuutusyhdistyksen takuumäärästä.
5 §
Vakuutusyhdistyksen toimintapääoma, jälleenvakuutus ja muut yhdistyksen vakavaraisuuteen vaikuttavat seikat on järjestettävä vakuutetut edut turvaavalla tavalla, ottaen huomioon tuottojen ja kulujen todennäköinen vaihtelu sekä arvioitavissa olevat muut epävarmuustekijät.
Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset 1 momentin soveltamisesta.
6 §
Valtioneuvosto voi muuttaa tässä luvussa säädettyjä markkamääriä yleisessä hintatasossa tai valuuttakursseissa tapahtunutta kehitystä vastaavaksi.
11 lukuYlijäämänjako ja yhdistyksen varojen muu käyttö
3 §
Pienen vakuutusyhdistyksen, jonka 2 luvun 5 §:n 3 momentissa tarkoitettu oma pääoma on pienempi kuin tämän oman pääoman kaksinkertainen vähimmäismäärä, on vuosittain kartutettava vararahastoa vähintään kymmenellä prosentilla liikkeen tuottamasta ylijäämästä.
6 §
Yhdistyskokous voi kuitenkin päätöksellä, jota ovat kannattaneet osakkaat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, antaa ylijäämästä käytettäväksi yleishyödylliseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen määriä, joilla 2 luvun 5 §:n 3 momentissa tai 10 a luvun 4 §:ssä tarkoitettuun omaan pääomaan verrattuna ei ole sanottavaa merkitystä.
12 lukuVakuutusyhdistysten valvonta
2 §
Vakuutusyhdistysten toiminnan tarkastamista varten asettaa sosiaali- ja terveysministeriö vakuutusyhdistystarkastuksen.
5 §
Vakuutusyhdistyksen on vuosittain kuukauden kuluessa siitä yhdistyskokouksesta, jossa tilinpäätös on vahvistettu, toimitettava vakuutusyhdistystarkastukselle sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman kaavan mukainen kertomus toiminnastaan ja tilastaan. Kertomukseen on liitettävä jäljennökset 10 luvun 11 §:ssä tarkoitetuista asiakirjoista.
Vakuutusyhdistyksen on ministeriön määräämässä kohtuullisessa ajassa annettava sille toiminnastaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja.
6 §
Edellä tässä pykälässä mainitun kehotuksen tai kiellon tehosteeksi ministeriö voi asettaa uhkasakon. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi Uudenmaan lääninhallitus.
6 a §
Suuren vakuutusyhdistyksen, jonka toimintapääoma on pienempi kuin 10 a luvun 2 §:n mukainen toimintapääoman vähimmäismäärä, on viipymättä toimitettava sosiaali- ja terveysministeriön hyväksyttäväksi yhdistyksen taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma.
7 §
Vakuutusyhdistysten tarkastusjohtajan ja tarkastajat ottaa toimeensa sosiaali- ja terveysministeriö vakuutusyhdistysten keskusjärjestöjä kuultuaan. Muun henkilökunnan ottaa toimeensa tarkastusjohtaja.
Vakuutusyhdistysten tarkastusjohtajan ja tarkastajien palkkaedut määrää ministeriö. Ministeriön on ennen palkkaetujen määräämistä kuultava vakuutusyhdistysten keskusjärjestöjä. Muun henkilökunnan palkkaedut määrää tarkastusjohtaja. Palkkaedut suoritetaan 9 §:ssä tarkoitetuista varoista.
9 §
Vakuutusyhdistystarkastuksen toiminnasta aiheutuvien kustannusten peittämiseksi on kunkin vakuutusyhdistyksen vuosittain suoritettava sosiaali- ja terveysministeriön määräämä maksu. Ministeriön on ennen maksun määräämistä kuultava vakuutusyhdistysten keskusjärjestöjä. Ministeriö antaa tarkemmat määräykset maksun perimisestä ja maksuunpanosta.
Maksu viivästyskorkoineen saadaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota tai päätöstä noudattaen, mitä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.
13 lukuSelvitystila ja purkaminen
1 §
Suuren vakuutusyhdistyksen, jonka toimintapääoma on pienempi kuin 10 a luvun 3 §:n mukainen takuumäärä, tai vakuutusyhdistyksen, jonka oma pääoma ei täytä 2 luvun 5 §:n 3 momentin tai 10 a luvun 4 §:n vähimmäisvaatimusta, on viipymättä toimitettava sosiaali- ja terveysministeriön hyväksyttäväksi lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma. Vakuutusyhdistys on asetettava selvitystilaan ja purettava, jollei edellä mainittuja 2 tai 10 a luvussa asetettuja vaatimuksia ole täytetty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia ilmoitettiin yhdistyskokoukselle. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on kuitenkin valta pidentää määräaikaa enintään vuodeksi, jollei vakuutettuja etuja näin vaaranneta.
2 §
Jos on syytä otaksua, että suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääoma on pienempi kuin 10 a luvun 3 §:n mukainen takuumäärä taikka vakuutusyhdistyksen oma pääoma ei täytä 2 luvun 5 §:n 3 momentin tai 10 a luvun 4 §:n mukaista vähimmäisvaatimusta, hallituksen ja toimitusjohtajan on viivytyksettä laadittava tilinpäätös siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei vielä ole esitetty yhdistyskokouksessa, sekä annettava se tilintarkastajille tarkastettavaksi. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä edellä säädetään tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta. Jos tilinpäätöksen aika käsittää myös edellisen tilikauden, on tältä tilikaudelta annettava erillinen tilinpäätös.
Jos 1 momentissa tarkoitettu tilinpäätös osoittaa, ettei vakuutusyhdistys täytä 1 momentissa mainittuja toimintapääomalle tai omalle pääomalle 2 tai 10 a luvussa asetettuja vaatimuksia, on pidettävä yhdistyskokous kahden kuukauden kuluessa siitä, kun tilintarkastajat ovat antaneet lausuntonsa. Kutsusta yhdistyskokoukseen on hallituksen annettava tieto sosiaali- ja terveysministeriölle.
Jollei yhdistys 1 §:n 1 momentin mukaisen määräajan tai siihen myönnetyn pidennyksen päättyessä täytä 1 §:n 1 momentissa mainittuja toimintapääomalle tai omalle pääomalle asetettuja vaatimuksia, yhdistyskokouksen on päätettävä yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta. Jos yhdistyskokous ei tee päätöstä yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan, hallituksen on haettava sellaista päätöstä sosiaali- ja terveysministeriöltä. Hakemuksen voi tehdä myös hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai tilintarkastaja.
Jos hallituksen jäsenet laiminlyövät 1 momentissa säädetyt velvollisuutensa, vastaavat he samoin kuin toimitusjohtaja yhteisvastuullisesti velvoitteista, jotka sen jälkeen syntyvät yhdistykselle. Tässä säädettyä vastuuta ei kuitenkaan ole velvoitteesta, joka syntyy sen jälkeen, kun kysymys selvitystilaan asettamisesta on siirretty ministeriön käsiteltäväksi tai tilintarkastajat ovat tarkastaneet ja yhdistyskokous on hyväksynyt taseen, jonka mukaan yhdistys täyttää 2 tai 10 a luvussa asetetut vaatimukset.
20 §
Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti noudatettava, jos
suuri yhdistys, joka on asetettu selvitystilaan sen johdosta, että sen toimintapääoma on pienempi kuin 10 a luvun 3 §:n mukainen takuumäärä, tai
vakuutusyhdistys, jonka oma pääoma on 2 luvun 5 §:n 3 momentin tai 10 a luvun 4 §:n mukaista vähimmäisvaatimusta pienempi,
jälleen täyttää sanotut vaatimukset.
16 lukuErinäisiä säännöksiä
8 §
Joka
rikkoo tämän lain säännöksiä tilintarkastuskertomuksen laatimisesta; tai
on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, vakuutusyhdistysrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
9 §
Joka
laiminlyö 1 luvun 5 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa sosiaali- ja terveysministeriön luvan hakemisen;
rikkoo tämän lain säännöksiä tilinpäätöksen laatimisesta tai vakuutusyhdistyksen selvitystilaa koskevan lopputilityksen antamisesta,
on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, vakuutusyhdistysrikkomuksesta sakkoon.
11 a §
Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus määrätä, että vakuutusyhdistyksen on pidettävä rekisteriä asiamiehistään ja näiden puolesta toimivista henkilöistä. Asiamiehiä ja näiden puolesta toimivia henkilöitä koskevien todistusten antaminen voidaan ministeriön päätöksellä kokonaan tai osaksi määrätä vakuutusyhdistysten keskusjärjestöjen tehtäväksi keskusjärjestöjen annettua siihen suostumuksensa.
1. Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Vakuutusyhdistyksiin, jotka on merkitty kaupparekisteriin ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan mainitun ajankohdan jälkeen tätä lakia, jollei jäljempänä annetuista säännöksistä muuta johdu.
2. Jos ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröidyn vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestykseen sisältyy tämän lain vastaisia määräyksiä, on niiden sijasta noudatettava tämän lain säännöksiä.
3. Jos ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröidyn vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestys on tämän lain mukaan puutteellinen tai sisältää tämän lain vastaisia määräyksiä, on yhdistyksen hallituksen viivytyksettä tehtävä yhdistyskokoukselle ehdotus yhdistysjärjestyksen muuttamisesta tämän lain mukaiseksi. Yhdistysjärjestyksen muutoksille on viivytyksettä ja viimeistään kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta haettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus sekä ilmoitettava ne rekisteröimistä varten kolmen kuukauden kuluessa ministeriön antamasta päätöksestä. Ministeriöllä on oikeus erityisestä syystä pidentää tässä momentissa mainittuja määräaikoja enintään kuudella kuukaudella.
4. Ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröidyn vakuutusyhdistyksen on täytettävä 2 luvun 5 §:ssä ja 10 a luvussa asetetut pääoma- ja vakavaraisuusvaatimukset kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
5. Tämän lain voimaantulon jälkeen hallituksen jäsentä ja toimitusjohtajaa valittaessa on noudatettava tätä lakia.
6. Ennen tämän lain voimaantuloa valittu suuren vakuutusyhdistyksen tilintarkastaja voi siitä huolimatta, ettei hän tämän lain mukaan saisi toimia kyseisessä tehtävässä, jäädä toimeensa enintään 1 päivään tammikuuta 1997 saakka.
7. Vakuutusyhdistystarkastuksen on noudatettava toiminnassaan tämän lain säännöksiä lain voimaantuloa seuraavan kalenterivuoden alusta.
TaVM 12/93
ETA-sopimuksen liite IX: neuvoston direktiivi (73/239/ETY)
Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOSosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen