Laki asianajajista annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun lain ( 496/58 ) 3 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 momentti, 9 § ja 10 §:n 1 momentti, näistä 5 §:n 2 momentti ja 10 §:n 1 momentti sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä helmikuuta 1992 annetussa laissa (197/92), sekä
lisätään 3 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, sekä lakiin uusi 5 a § seuraavasti:
3 §
Asianajajaksi voidaan hyväksyä 25 vuotta täyttänyt Suomen tai jonkin muun Euroopan talousalueen valtion kansalainen, joka:
on rehelliseksi tunnettu sekä muilta ominaisuuksiltaan ja elämäntavoiltaan sopiva harjoittamaan asianajajan tointa;
on suorittanut tuomarinvirkaa varten Suomessa säädetyt opinnäytteet ja saavuttanut asianajajan toimen harjoittamiseen tarvittavan taidon sekä sellaisen käytännöllisen kokemuksen kuin asianajajayhdistyksen säännöissä määrätään; sekä
hallitsee itseään ja omaisuuttaan.
Suomessa voimaan saatettujen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti asianajajaksi voidaan sen estämättä mitä 1 momentin 2) kohdassa säädetään hyväksyä myös 1 momentissa tarkoitettu henkilö, jolla jossakin muussa Euroopan talousalueen valtiossa on asianajajan toimen harjoittamisen ammattipätevyys. Hakijan on tässä momentissa tarkoitetuissa tapauksissa asianajajayhdistyksen järjestämässä kokeessa osoitettava, että hänellä on riittävät tiedot Suomen lainsäädännöstä sekä asianajotoiminnasta Suomessa. Kokeesta määrätään tarkemmin oikeusministeriön päätöksessä asianajajayhdistyksen sääntöjen vahvistamisesta.
5 §
Asianajajan tointa ei saa harjoittaa yhtiössä muun kuin asianajajan kanssa, ellei asianajajayhdistyksen hallitus erityisistä syistä anna siihen lupaa. Osakeyhtiössä asianajajan tointa saa harjoittaa vain asianajajayhdistyksen hallituksen antamalla luvalla ja määräämillä ehdoilla. Tällaisen osakeyhtiön yhtiöjärjestystä saa muuttaa vain samanlaisella luvalla. Yhtiön osakkeenomistaja vastaa hoidettavanaan olevasta asianajotehtävästä johtuvista velvoitteista yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa. Jos asianajotehtävä on muun kuin yhtiössä asianajajana toimivan osakkeenomistajan hoidettavana tai ei tiedetä, kenen hoidettavana tehtävä on, vastaa jokainen asianajajana toimiva osakkeenomistaja yhteisvastuullisesti yhtiön kanssa tällaisesta velvoitteesta, joka on syntynyt hänen ollessaan yhtiössä mainitussa asemassa. Asianajaja ei myöskään ilman asianajajayhdistyksen hallituksen lupaa saa harjoittaa asianajajan tointa ulkomailla muualla kuin Euroopan talousalueen valtiossa.
5 a §
Jossakin muussa Euroopan talousalueen valtiossa asianajajan tointa harjoittamaan oikeutetun on hoitaessaan toimeksiantoa Suomessa käytettävä sitä ammattinimikettä, jota käytetään jäsenvaltiossa, josta hän tulee, ilmaistuna tuon valtion kielellä viittauksin siihen ammatilliseen järjestöön, johon hän kuuluu, tai siihen tuomioistuimeen, jossa hän saa toimia. Asiakkaan edustamiseen tuomioistuimessa tai viranomaisessa liittyvää sekä muuta toimintaa harjoittaessaan asianajajan on noudatettava paitsi Suomessa voimassa olevia ammatillisia menettelytapasääntöjä myös niitä velvollisuuksia, joita hänellä on siinä valtiossa, josta hän tulee.
Asianajajayhdistyksen hallituksen velvollisuudesta valvoa 1 momentissa tarkoitetun asianajajan toimintaa Suomessa on soveltuvin osin voimassa, mitä jäljempänä tässä laissa säädetään asianajajayhdistyksen jäsenestä. Päätöksestä, jossa asianajajan todetaan rikkoneen hyvää asianajajatapaa, asianajajayhdistyksen hallituksen on annettava tieto sen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, josta asianajaja tulee.
9 §
Asianajaja, joka menettää 3 §:ssä tarkoitetun valtion kansalaisuuden, lakkaa olemasta asianajajayhdistyksen jäsen ja hänet on poistettava asianajajaluettelosta. Sama koskee asianajajaa, joka ei enää hallitse itseään ja omaisuuttaan.
Jos asianajaja lakkaa harjoittamasta asianajajan tointa tai jos hänellä 3 §:n 3 momentissa mainitusta syystä ei enää ole oikeutta olla asianajajana, on hänen pyydettävä eroa asianajajayhdistyksestä. Jollei hän sitä viipymättä tee, on hallituksen todettava hänen eronneen yhdistyksen jäsenyydestä ja poistettava hänet asianajajaluettelosta.
10 §
Sillä, jonka 3 §:n 3 momentissa tai 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu hakemus on hylätty tai joka on erotettu asianajajayhdistyksestä taikka määrätty saamaan julkinen varoitus tai poistettu asianajajaluettelosta, on oikeus valittaa yhdistyksen hallituksen ja kurinpitolautakunnan päätöksestä Helsingin hovioikeuteen.
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.
LaVM 7/92
ETA-sopimuksen liite VII: neuvoston direktiivi (77/249/ETY) ja neuvoston direktiivi (89/48/ETY)
Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOikeusministeri Hannele Pokka