Asetus korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään Helsingin yliopistosta 24 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (854/91), Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan -nimisestä yksiköstä 6 päivänä tammikuuta 1984 annetun lain (6/84), Jyväskylän yliopistosta 19 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain (899/80), Oulun yliopistosta 22 päivänä joulukuuta 1983 annetun lain (1033/83), Joensuun yliopistosta 21 päivänä tammikuuta 1983 annetun lain (128/83), Kuopion yliopistosta 21 päivänä tammikuuta 1983 annetun lain (129/83), Turun yliopistosta 29 päivänä joulukuuta 1973 annetun lain (1030/73), Tampereen yliopistosta 25 päivänä toukokuuta 1973 annetun lain (445/73), Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta 30 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain (1057/80), Vaasan yliopistosta 28 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1357/90), Lapin yliopistosta 21 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1202/90), Teknillisestä korkeakoulusta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun lain (684/85), Tampereen teknillisestä korkeakoulusta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun lain (685/85), Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun lain (686/85), Helsingin kauppakorkeakoulusta 29 päivänä joulukuuta 1973 annetun lain (1032/73), Svenska handelshögskolan -nimisestä korkeakoulusta 3 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain (582/74), Turun kauppakorkeakoulusta 27 päivänä elokuuta 1976 annetun lain (707/76), Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetun lain (698/88), Sibelius-Akatemiasta 28 päivänä joulukuuta 1979 annetun lain (1068/79), teatterikorkeakoulusta 26 päivänä tammikuuta 1979 annetun lain (87/79), taideteollisesta korkeakoulusta 19 päivänä tammikuuta 1973 annetun lain (52/73) sekä kuvataideakatemiasta 8 päivänä helmikuuta 1985 annetun lain (175/85) nojalla:
1 lukuSoveltamisala
1 §
Tätä asetusta sovelletaan seuraavien korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin ja tehtäviin:
Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan;
Jyväskylän yliopisto;
Oulun yliopisto;
Joensuun yliopisto;
Kuopion yliopisto;
Turun yliopisto;
Tampereen yliopisto;
Åbo Akademi;
Vaasan yliopisto;
Lapin yliopisto;
Eläinlääketieteellinen korkeakoulu;
Teknillinen korkeakoulu;
Tampereen teknillinen korkeakoulu;
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu;
Helsingin kauppakorkeakoulu;
Svenska handelshögskolan;
Turun kauppakorkeakoulu;
Taideteollinen korkeakoulu;
Sibelius-Akatemia;
Teatterikorkeakoulu ja
Kuvataideakatemia.
Tämä asetus ei koske opettajankoulutusyksikköön kuuluvan harjoittelukoulun henkilöstöä.
2 lukuErityiset kelpoisuusvaatimukset
2 §
Professorilta ja apulaisprofessorilta vaaditaan tieteellinen tai taiteellinen pätevyys, opetustaito ja, kun se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko hakijoilta tieteellinen vai taiteellinen pätevyys ja vaaditaanko käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan.
Tieteellistä pätevyyttä arvosteltaessa otetaan huomioon hakijan tekemä tieteellinen tutkimus, kyky johtaa tutkimustyötä, oppimateriaali, jolla on tieteellistä arvoa, ja muut tieteelliset ansiot sekä tutkinnot.
Taiteellista pätevyyttä arvosteltaessa otetaan huomioon hakijan taiteelliset ansiot, julkaisut ja tutkinnot sekä muulla tavoin osoitettu alan teoreettinen ja käytännöllinen tuntemus.
Opetustaitoa arvosteltaessa otetaan huomioon pedagoginen koulutus, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja opetusnäyttein osoitettu opetuskyky.
3 §
Yliopettajalta, lehtorilta, apulaisopettajalta ja yliassistentilta vaaditaan soveltuva, jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai soveltuva tohtorin tutkinto, hyvä opetustaito ja, kun se on tärkeää tehtävän hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan. Ennen kuin virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu päättää, vaaditaanko hakijoilta käytännöllinen perehtyneisyys tehtäväalaan.
Edellä 1 momentissa mainittuun virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan.
Lehtorin virkaan, joka on tarkoitettu syntyperältään ulkomaalaiselle, voidaan ottaa tehtäväalaan erittäin hyvin perehtynyt hakija, vaikka hän ei ole suorittanut 1 eikä 2 momentissa tarkoitettua tutkintoa.
Opettajankoulutusyksikön lehtorin virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
4 §
Seuraavilta lehtoreilta vaaditaan sen lisäksi, mitä 3 §:ssä säädetään:
lehtorilta, jonka virka on tarkoitettu syntyperältään ulkomaalaiselle, että hänellä on opetettava kieli äidinkielenään tai sivistyskielenään taikka että hän muuten hallitsee sitä kuten äidinkieltään tai sivistyskieltään;
saamen kielen lehtorilta, että hänellä on saame äidinkielenään tai että hän muuten hallitsee saamea kuten äidinkieltään; ja
muulta kielen lehtorilta, että hän hallitsee opetettavan kielen erittäin hyvin.
5 §
Ennen kuin musiikin ja kuvataiteen alojen, taideteollisen alan ja teatteri- ja tanssitaiteen alan 3 §:n 1 momentissa mainittu virka julistetaan haettavaksi korkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot ja riittävä opetustaito.
6 §
Assistentilta vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
7 §
Ylikirjastonhoitajalta vaaditaan lisensiaatin tutkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan sekä kokemus johtamistehtävistä.
Kirjastonjohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan sekä kokemus johtamistehtävistä.
Kirjastonhoitajalta ja informaatikolta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.
8 §
Erillisen tutkimuslaitoksen johtajalta ja tutkimusjohtajalta sekä tiedekuntaan tai osastoon kuuluvan tutkimusyksikön ja muun vastaavan yksikön johtajalta vaaditaan tohtorin tutkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan ja kokemus tieteellisen tutkimuksen johtamisesta.
9 §
Täydennyskoulutuskeskuksen, kielikeskuksen ja muun koulutusta antavan erillisen laitoksen johtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan ja kokemus johtamistehtävistä.
10 §
Muun kuin 8 ja 9 §:ssä tarkoitetun erillisen laitoksen johtajalta vaaditaan korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan sekä kokemus johtamistehtävistä.
11 §
Hallintojohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemus hallinto- ja johtamistehtävistä.
12 §
Kun 3 tai 6-11 §:ssä tarkoitettua virkaa hakee ulkomaisen korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, korkeakoulu päättää tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta virkaan, jollei opetusministeriö ole päättänyt hakijan tutkintotodistuksen tuottamasta kelpoisuudesta.
13 §
Hakija, joka on suorittanut tohtorin arvoa varten vaaditut opinnäytteet, täyttää tohtorin tutkintoa koskevan kelpoisuusvaatimuksen.
3 lukuOpetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava kielitaito
14 §
Tässä luvussa tarkoitettuja opetusvirkoja ovat professorin, apulaisprofessorin, yliopettajan, lehtorin, apulaisopettajan, yliassistentin ja assistentin virat.
Taideteollisen korkeakoulun, Sibelius-Akatemian, teatterikorkeakoulun ja kuvataideakatemian opettajan virkoihin vaadittava suomen ja ruotsin kielen taito osoitetaan kuten jäljempänä säädetään opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta.
Muut kuin 2 momentissa mainitut korkeakoulut päättävät, mitkä virat ovat tutkimusvirkoja.
15 §
Riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, joka vaaditaan Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin, on henkilöllä, joka suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun asetuksen (442/87) mukaan täydellisesti hallitsee suomen tai ruotsin kieltä. Riittävä kielitaito voidaan osoittaa myös yliopiston tutkijalautakunnan todistuksella tai johtosäännössä määrättävällä muulla tavalla.
Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava täydellinen ruotsin kielen taito osoitetaan 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai yliopiston ruotsin kielen tutkijalautakunnan todistuksella taikka tämän yksikön hallituksen hyväksymällä muulla tavalla.
Muiden korkeakoulujen kuin Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä teatterikorkeakoulun ja kuvataideakatemian opettajan virkoihin vaadittava kyky antaa opetusta suomen tai ruotsin kielellä on henkilöllä, joka 1 momentissa mainitun asetuksen mukaan täydellisesti hallitsee suomen tai ruotsin kieltä tai on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä. Riittävä kielitaito tai kyky antaa opetusta suomen tai ruotsin kielellä voidaan osoittaa myös korkeakoulun hallituksen määräämällä tavalla.
16 §
Kyky ymmärtää ruotsin kieltä tai suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito, joka vaaditaan Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin, osoitetaan 15 §:n 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai yliopiston johtosäännössä määrättävällä tavalla.
Kyky ymmärtää suomen kieltä, joka vaaditaan Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkimusvirkoihin, osoitetaan 15 §:n 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai tämän yksikön hallituksen hyväksymällä muulla tavalla.
Kyky ymmärtää ruotsin tai suomen kieltä, joka vaaditaan muiden korkeakoulujen kuin Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin, osoitetaan 15 §:n 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai korkeakoulun hallituksen määräämällä muulla tavalla.
Taideteollisen korkeakoulun opettajan virkaan vaaditaan ruotsin kielen suullinen taito. Tämä taito osoitetaan 15 §:n 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai korkeakoulun hallituksen määräämällä muulla tavalla.
17 §
Åbo Akademin opetus- ja tutkimusvirkoihin vaadittava täydellinen ruotsin kielen taito on henkilöllä, joka on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut korkeakoulussa kypsyysnäytteen ruotsin kielellä. Täydellinen ruotsin kielen taito on myös henkilöllä, joka on:
suorittanut 15 §:n 1 momentissa mainitussa asetuksessa tarkoitetun ruotsin kielen täydellistä hallitsemista koskevan tutkinnon ja lisäksi osoittanut viran alan ruotsinkielisen sanaston hallinnan Åbo Akademin määräämällä tavalla;
saanut Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta annetun lain (1057/80) 14 §:n 3 momentissa tarkoitetun kielilautakunnan todistuksen täydellisestä ruotsin kielen taidosta; tai
osoittanut kielitaitonsa Åbo Akademin hallituksen määräämällä muulla tavalla.
18 §
Dosentilta vaaditaan sama kielitaito kuin kyseisen korkeakoulun opettajan virkaan. Helsingin yliopiston Svenska social- ja kommunalhögskolanin ja Åbo Akademin dosentilta vaaditaan samanlainen ruotsin ja suomen kielen taito kuin näiden korkeakoulujen opetus- ja tutkimusvirkoihin, jollei korkeakoulun hallitus toisin päätä.
4 lukuTehtävät
19 §
Opettajan tehtävissä olevan tulee:
edistää alansa opetusta;
ohjata opiskelijoiden opintoja;
toimittaa hänelle kuuluvat kuulustelut;
antaa korkeakoululle tarpeelliset selvitykset opetuksestaan, julkaisutoiminnastaan, tieteellisestä ja taiteellisesta toiminnastaan ja toimittamistaan kuulusteluista;
hoitaa korkeakoulun hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät;
osallistua tarvittaessa kohtuulliseksi katsottavassa määrin opiskelijavalintojen hoitamiseen.
Muuhun henkilöstöön kuuluvien tulee hoitaa ne tehtävät, jotka heidän hoidettavikseen erikseen säädetään tai määrätään tai jotka kullakin heistä tehtävämääritelmän mukaan on taikka joista työsopimuksella sovitaan.
20 §
Professorin ja apulaisprofessorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimusta tai taiteellista työtä, seurata tieteen tai taiteen kehitystä alallaan, tarkastaa tutkielmia ja diplomitöitä sekä hoitaa 19 §:n 1 momentissa mainittuja tehtäviä.
Rehtori määrää tarkemmin alaltaan vaihtuvan professorin virkaan kuuluvista tehtävistä.
Professorin ja apulaisprofessorin opetusvelvollisuudesta sovitaan virkaehtosopimuksella.
21 §
Yliopettajan ja lehtorin opetusvelvollisuudesta sovitaan virkaehtosopimuksella. Tehtävistä on muuten voimassa, mitä 19 §:n 1 momentissa säädetään.
Yliassistentin, apulaisopettajan ja assistentin tehtävistä määrätään johtosäännössä sen lisäksi, mitä 19 §:n 1 momentissa säädetään.
22 §
Korkeakoulun rehtori voi vapauttaa professorin ja apulaisprofessorin opetustehtävistä tieteellisen tai taiteellisen työn taikka muun tämän tehtäväalaan kuuluvan merkittävän työn vuoksi. Opetustehtävistä vapautetaan osittain tai kokonaan enintään vuodeksi kerrallaan.
Korkeakoulun rehtorilla on oikeus alentaa lehtorin opetusvelvollisuutta enintään 56 tuntia lukuvuodessa, kun lehtorille kuuluu poikkeuksellisen paljon hallinto-, suunnittelu- tai kuulustelutehtäviä tai muita vastaavia tehtäviä.
Jos suuri osa yliopettajan tai lehtorin tehtävistä on muuta kuin ryhmälle annettavaa opetusta, korkeakoulun rehtori voi määrätä, että tehtävät hoidetaan noudattaen valtion virastojen yleistä viikottaista kokonaistyöaikaa.
5 lukuErinäisiä säännöksiä
23 §
Korkeakoulu voi myöntää 8 §:ssä tarkoitetulle johtajalle ja tutkimusjohtajalle oikeuden käyttää professorin arvonimeä. Erityisestä syystä korkeakoulu voi myöntää tällaisen oikeuden myös muulle palveluksessaan olevalle henkilölle.
6 lukuVoimaantulo
24 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.
Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
Helsingin yliopiston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä 30 päivänä joulukuuta 1991 annettu asetus (1739/91);
eräiden korkeakoulujen virkojen kelpoisuusvaatimuksista sekä virkamiesten tehtävistä 29 päivänä heinäkuuta 1988 annettu asetus (721/88);
teknillisten korkeakoulujen virkojen kelpoisuusvaatimuksista sekä virkamiesten tehtävistä 19 päivänä joulukuuta 1986 annettu asetus (1011/86);
kauppakorkeakoulujen virkojen kelpoisuusvaatimuksista sekä virkamiesten tehtävistä 25 päivänä maaliskuuta 1988 annettu asetus (269/88);
Eläinlääketieteellisen korkeakoulun virkojen kelpoisuusvaatimuksista sekä virkamiesten tehtävistä 2 päivänä kesäkuuta 1989 annettu asetus (528/89); 6) Sibelius-Akatemian, teatterikorkeakoulun ja taideteollisen korkeakoulun virkojen kelpoisuusvaatimuksista sekä virkamiesten tehtävistä 14 päivänä heinäkuuta 1989 annettu asetus (669/89);
kuvataideakatemian virkojen kelpoisuusvaatimuksista sekä virkamiesten tehtävistä 17 päivänä marraskuuta 1989 annettu asetus (999/89); ja
alaltaan vaihtuvista sopimuspalkkaisista professorin viroista 26 päivänä toukokuuta 1989 annettu asetus (480/89).
25 §
Dosentin kelpoisuudesta on edelleen voimassa, mitä 24 §:n 2 momentin 2-6 kohdassa mainituissa asetuksissa säädetään, kunnes asianomaisen korkeakoulun dosentin kelpoisuudesta säädetään erikseen.
Korkeakoulun virkamiehellä, jolla tämän asetuksen voimaantullessa on oikeus käyttää professorin arvonimeä, on edelleen tämä oikeus niin kauan kuin hän on samassa virassa.
26 §
Virkaan, joka on julistettu haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan 24 §:n 2 momentissa mainituissa asetuksissa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.
Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOpetusministeri Riitta Uosukainen