1593/1993

Tämä päätös sisältää huoneenvuokralain (653/87) 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun yleisohjeen kohtuullisena pidettävistä asuinhuoneistojen vuokrista eri paikkakunnilla ja huoneistojen vuokra-arvoa korottavista tai alentavista perusteista (tasoyleisohje).

Tasoyleisohje on tarkoitettu avuksi vuokrasopimuksen osapuolten sopiessa vuokran määrästä tai tuomioistuimen päättäessä vuokran määrästä.

Huoneiston kohtuullisena pidettävä vuokra saattaa soveltamisohjeista ilmenevistä tai muista huoneiston vuokra-arvoon vaikuttavista perusteista johtuen olla taulukkovuokraa korkeampi tai alhaisempi.

Vuokrasta sopimisesta, kohtuullisesta vuokrasta ja sovitun vuokran korottamisesta tai alentamisesta säädetään huoneenvuokralaissa.

Kohtuullista vuokraa yksittäistapauksessa harkittaessa huoneiston vuokra-arvoa korottavia perusteita ovat:

Huoneiston vuokra-arvoa korottaa lisäksi merkittävästi sen hyvä sijainti paikkakunnan keskuksen, koulujen, myymälä- tai muiden palvelujen tai liikenneyhteyksien suhteen taikka sijainti ympäristön laadun tai muiden seikkojen johdosta arvostetulla alueella. Keskimääräistä suurempi vuokra-arvo heijastuu myös huoneiston verotusarvoon ja sitä kautta kiinteistöveron määrään.

Kohtuullista vuokraa yksittäistapauksissa harkittaessa huoneiston vuokra-arvoa alentavia perusteita ovat:

Huoneiston ikä luetaan sen valmistumisvuodesta, jollei 3-5 momentista muuta johdu.

Huoneiston kunto osoittaa sen rakenteiden, pintojen, laitteiden ja varusteiden laadun ja kestävyyden sekä käyttökelpoisuuden.

Milloin huoneisto on vuokranantajan kustannuksella korjattu vuokra-arvoltaan uutta vastaavaan kuntoon, pidetään valmistumisvuotena korjausvuotta. Milloin taas huoneistossa on vuokranantajan kustannuksella suoritettu sellaisia kunnossapitotöitä tai varustetason parannuksia, joiden seurauksena huoneiston vuokra-arvo on parantunut, mutta huoneistoa ei ole saatettu uutta vastaavalle tasolle (esimerkiksi keittiön kalusteita tai muita varusteita taikka saniteettitiloja on uusittu, sähkö- tai muita liittymiä on lisätty merkittävästi taikka huoneistoa on muuten kunnostettu uutta vastaavalle tasolle vain osittain), luetaan valmistumisvuosi korjaustyön laadusta ja laajuudesta riippuen harkinnanvaraisesti valmistumisvuotta myöhemmästä ajankohdasta.

Jos kiinteistössä, jossa huoneisto sijaitsee, on tehty huoneistojen vuokra-arvoa parantavia toimenpiteitä, kuten rakennettu hissi, sauna, pesutupa tai askartelutila taikka lisätty äänieristystä, tämä otetaan niin ikään harkinnanvaraisesti huomioon lukemalla huoneiston ikä valmistumisvuotta myöhemmästä ajankohdasta.

Tavanomaiset korjaustyöt, joilla ylläpidetään huoneiston tai rakennuksen peruskuntoa, eivät vaikuta valmistumisvuoden määrittelyyn. Siihen eivät myöskään vaikuta vuokralaisen kustantamat korjaustyöt.

Taulukoissa olevien vuokrien määritys on perustunut vapaarahoitteisista kerros- ja rivitalohuoneistoista perittyjä vuokria edustavaan tilastoaineistoon. Sen perusteella on laadittu keskimääräistä vallitsevaa vuokratasoa keskimäärin kuvaavat vuokrataulukot eri paikkakunnilla. Eri ikäryhmien taulukkovuokrat kuvaavat ryhmien keskimmäisenä vuotena valmistuneiden huoneistojen vuokraa markkoina huoneistoalan neliömetriltä kuukaudessa. Taulukkovuokriin sisältyvät asuinhuoneistojen vuokrien korotusyleisohjeeksi annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1592/93) tarkoitettu korotus. Korotukseen sisältyy keskimääräinen kiinteistövero, jonka suuruudeksi on arvioitu noin 1,00 markkaa neliömetriltä kuukaudessa.

Taulukkovuokrat tarkoittavat vuokria sellaisissa koko huoneistoa koskevissa vuokrasuhteissa, joissa vuokranantaja vastaa lämmityskustannuksista.

Taulukkovuokrissa ei ole otettu huomioon sellaisia yksittäistapauksissa vuokra-arvoltaan samanveroisista huoneistoista paikkakunnalla yleensä maksettuja kohtuullisia vuokria alhaisemman vuokran perimisen aiheuttavia seikkoja, kuten vuokranantajan ja vuokralaisen sukulaisuussuhde tai että huoneistoa käytetään työsuhdeasuntona. Taulukkovuokria laadittaessa ei myöskään ole otettu huomioon valtion asuntolainoittamien vuokra- ja asunto-osuuskuntatalojen huoneistoista perittäviä vuokria.

Taulukoissa esiintyvissä huoneistotyypeissä keittiö on laskettu huoneeksi edellyttäen, että sen pinta-ala on vähintään seitsemän neliömetriä ja siinä on ovi ja ikkuna (esimerkiksi 2 huonetta voi tarkoittaa joko kahta huonetta ja keittokomeroa tai yhtä huonetta ja keittiötä).

Huoneistoalan neliömetrillä taulukoissa tarkoitetaan sitä vuokralaisen yksinomaisessa käytössä olevaa lattiapinta-alaa, jota rajoittavat huoneistoa ympäröivien seinien sisäpinnat. Siihen ei kuitenkaan ole luettu kuuluvaksi hormiryhmien, putkikanavien, pilarien, kantavien seinien, kylmien kuistien, tuulikaappien eikä portaiden vaatimaa alaa portaiden lähtökerroksessa eikä kellari- ja ullakkotiloja, kahdelle tai useammalle asunnolle yhteisesti kuuluvaa eteistä, käytävää, WC:tä, pesu- tai kylpyhuonetta, keittiötä tai näihin verrattavaa muuta yhteiskäyttöön tarkoitettua, asumiseen liittyvää tilaa. Huoneistoalaa laskettaessa ei ole otettu lukuun sitä osaa lattiapinta-alasta, jonka kohdalla sisäkaton korkeus lattiasta on pienempi kuin 160 cm. Huoneistoalaa yksittäistapauksissa määritettäessä voidaan muiltakin kuin edellä lausutuilta osin käyttää RT-kortiston tai kiinteistönhoitotiedoston ohjekorttia ''Rakennuksen pinta-alat'' (SFS 5139-standardi).

Taulukoissa esiintyvät huoneistot edustavat perustyyppiä siten, että varustetaso vastaa sitä, mikä on kyseessä olevan ikäryhmän kerrostalojen huoneistoissa keskitasoista.

Huoneiston kuntoa arvosteltaessa arvoasteikon hyvä - keskitasoinen Ä huono mukaan on taulukoissa esiintyvän perustyypin katsottava edustavan keskitasoa.

Taulukkovuokrat ovat markkoina neliömetriltä kuukaudessa.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1994. Päätöksellä kumotaan tasoyleisohjeeksi asuinhuoneistojen kohtuullisista vuokrista eräillä paikkakunnilla 3 päivänä joulukuuta 1992 annettu valtioneuvoston päätös (1198/92).