1587/1993

Kunta päättää aravalainojen vuosittaisista hakuajoista valtion asuntorahaston antamien ohjeiden mukaan.

Aravalainaa ja asunto-osakeyhtiötalon hyväksymistä aravalainoituskelpoiseksi koskeva hakemus on toimitettava kunnalle.

Asunto-osakelainaa ja vuokra-asuntolainaa on haettava yhden vuoden tai erityisistä syistä kahden vuoden kuluessa talon käyttöön hyväksymisestä. Samaa hakuaikaa sovelletaan myös omakotilainaan siinä tapauksessa, että lainoituksen kohteena on sellainen rakenteilla oleva tai vastavalmistunut talo, jonka rakentamista varten ei ole myönnetty aravalainaa.

Yhteisön perusparannuslainan muuttamista asuinhuoneiston perusparannuslainaksi on haettava kahden ensimmäisen lainavuoden kuluessa.

Omakotitalon hankintalainaa, asunto-osakkeiden hankintalainaa, vuokratalon hankintalainaa ja vuokra-asunnon hankintalainaa on haettava kuuden kuukauden tai erityisistä syistä vuoden kuluessa siitä, kun luovutussopimus on tehty. Jos vuokratalon hankintalainan tai vuokra-asunnon hankintalainan hakijana on kunta tai kuntayhtymä, alkaa hakuaika siitä, kun luovutussopimus on tehty ja kun viranomaisen päätös osakkeiden tai talon hankkimisesta on tullut lainvoimaiseksi.

Aravalainan siirtoa koskeva hakemus on toimitettava kunnalle. Kunnan on toimitettava valtion asuntorahaston myöntämän lainan siirtoa koskeva hakemus valtiokonttorille.

Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että luovutuksensaaja tai uusi omistaja ottaa lainan vastattavakseen, sekä muut lainan siirtävän viranomaisen määräämät selvitykset. Kunnan on ilmoitettava viipymättä valtiokonttorille lainan siirtämisestä ja omistusaravalainan vuosimaksun suuruudesta ja tasosta siirtämisen jälkeen.

Omakotilainaa, omakotitalon hankintalainaa tai omakotitalon perusparannuslainaa koskevaan hakemukseen on liitettävä talon sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen lausunto, jos lainaa haetaan sellaiselle tilalle tai alueelle:

Aravalainaa haettaessa katsotaan:

Rakennusryhmässä asuntojen yhteenlaskettua huoneistoalaa koskeva osuus lasketaan koko rakennusryhmän mukaan.

Vuokra-asumisen perusparannuslainaa myönnettäessä yksi talon asunnoista voi olla talon omistajan asuntona.

Aravalainan kohteen lainoitusarvo määrätään aravalainan suuruuden laskemista varten. Lainoitusarvon lisäksi lainan suuruuteen vaikuttavat valtioneuvoston aravalain (1189/93) nojalla antamat määräykset.

Omakotilainan, asunto-osakelainan, rakennusaikaisen lainan, vuokratalolainan ja vuokra-asuntolainan kohteen lainoitusarvoon luetaan hyväksytyt rakennuskustannukset sekä tontin hankkimisesta ja kunnallisteknisestä kuntoonpanosta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Omakotitalon hankintalainan, asunto-osakkeiden hankintalainan, vuokratalon hankintalainan ja vuokra-asunnon hankintalainan kohteen lainoitusarvoon luetaan hyväksyttävä hankintahinta.

Aravalainan kohteen hankinta-arvo määrätään aravalainan suurimman sallitun enimmäismäärän tarkistamiseksi ja aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain (1190/93) mukaisten hintojen määräämiseksi.

Omakotilainan, omakotitalon hankintalainan, rakennusaikaisen lainan, vuokratalolainan ja vuokratalon hankintalainan kohteen hankinta-arvoksi katsotaan lainoitusarvo lisättynä kokonaan tai osittain vastikkeetta saadun tontin kohtuullisella käyvällä arvolla.

Asunto-osakelainan, asunto-osakkeiden hankintalainan, vuokra-asuntolainan ja vuokra-asunnon hankintalainan kohteen hankinta-arvoksi katsotaan lainoitusarvo lisättynä kokonaan tai osittain vastikkeetta saadun tontin kohtuullisella käyvällä arvolla ja huoneiston osuudella yhtiön lainoista.

Omakotitalon perusparannuslainan, yhteisön perusparannuslainan ja vuokra-asumisen perusparannuslainan kohteen hankinta-arvoksi katsotaan rakennuksen ja maan kohtuullinen käypä arvo lisättynä perusparantamisen hyväksytyillä kustannuksilla sekä niiden toimenpiteiden kustannuksilla, joita ei hyväksytä aravalainoitettaviksi.

Jos aravalainan kohde sijaitsee vuokramaalla, on maanvuokrasopimus voitava maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle henkilölle. Lainaa ei voida myöntää, jos vuokrasopimus voidaan sopimusehtojen nojalla irtisanoa enimmäislaina-aikana.

Asunto-osakelainan, vuokratalolainan, vuokratalon hankintalainan, vuokra-asuntolainan tai pitkäaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan myöntäminen edellyttää, että vuokrasopimuksen jäljellä olevan vuokra-ajan on oltava vähintään 45 vuotta. Omakotilainan, omakotitalon hankintalainan, omakotitalon perusparannuslainan tai asuinhuoneiston perusparannuslainan myöntäminen edellyttää, että jäljellä olevan vuokra-ajan on oltava vähintään 35 vuotta. Lainan myöntävä viranomainen voi erityisestä syystä hyväksyä lyhyemmänkin vuokra-ajan.

Aravalainan myöntävä viranomainen voi, todettuaan aravalain 5 §:ssä säädettyjen yleisten edellytysten olemassaolon, hyväksyä lainapäätöksen osana ensin kohteen rakennussuunnitelman ja kustannukset. Rakennustyöt voidaan aloittaa tämän jälkeen.

Lainan myöntävä viranomainen voi myöntää luvan töiden aloittamiseen 1 momentissa säädettyä aikaisemmin. Jos työt on aloitettu ilman lupaa, voidaan laina myöntää vain erityisestä syystä.

Lainapäätöksessä aravalainan myöntävä viranomainen hyväksyy kohteen rahoitussuunnitelman, rakennussuunnitelman ja kustannukset, jollei niitä ole jo hyväksytty, sekä vahvistaa lainoitusarvon, hankinta-arvon ja lainan suuruuden.

Asuntorahasto hyväksyy aravalainoituskelpoiseksi hyväksyttävän asunto-osakeyhtiötalon rakennus- ja rahoitussuunnitelman, kustannukset, lainoitusarvon ja hankinta-arvon.

Asuntorahastolla on oikeus antaa menettelytapaohjeita asuntorahaston toimivaltaan kuuluvasta aravalainakäsittelystä.

Aravalaissa säädettyjä yleisiä edellytyksiä harkittaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että asumiskustannukset lainoitettavassa kohteessa pysyvät kohtuullisina ja että kohteen toteuttajat ovat vakavaraisia sekä suorittavat oikeamääräisesti ennakonpidätykset ja muut työnantajalle kuuluvat velvoitteet.

Asuntorahaston myöntämän aravalainan osalta lainansaaja ja kunnan myöntämän lainan osalta kunta tilaa lainan erät valtiokonttorilta. Valtiokonttori suorittaa erät lainansaajan tilille sen jälkeen, kun 12-14 ja 17 §:ssä säädetyt ja muut lainan nostamisen edellytykset ovat täyttyneet.

Asunto-osakelainan erät voidaan suorittaa suoraan asunnon myyjälle, jos lainansaaja on tähän suostunut. Lainan erät on pyrittävä suorittamaan kauppahinnan maksuerien mukaisesti.

Aravalainaa rakentamista varten ei saa nostaa ennen kuin lainoitettavaa kohdetta varten on myönnetty rakennuslupa.

Kun rakennustyöt on aloitettu, voidaan enintään 10 prosenttia aravalainasta nostaa ennakkona.

Aravalainaa voidaan ennakkoa lukuun ottamatta nostaa erinä siten, että kiinteistön arvo vastaa aiemmin nostettua osaa lainasta lisättynä kiinteistöön paremmalla etuoikeudella kiinnitettyjen ja nostettujen lainojen yhteismäärällä.

Lainan viimeistä erää ei voida nostaa ennen kuin työ on rakennusluvan mukaisesti suoritettu loppuun. Viimeisen erän suuruuden on oltava vähintään kaksi prosenttia myönnetyn lainan määrästä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Lainansaajan tulee osoittaa rakennustyön vaihe rakennusvalvontaviranomaisen antamalla todistuksella tai muulla luotettavalla tavalla. Todistusta ei kuitenkaan vaadita kunnan tilatessa varoja myöntämänsä lainan maksamista varten.

Lainansaajan on valtiokonttorin tai lainan myöntäneen viranomaisen pyynnöstä annettava vakuutus tai selvitys siitä, että rakennustöiden osalta maksetuista palkoista on suoritettu oikeamääräisesti ennakonpidätykset ja että myös työnantajalle kuuluvat muut velvoitteet on suoritettu. Jos rakennustyöt teetetään urakkasopimuksen perusteella, lainansaajan on vaadittava vakuutus tai selvitys pääurakoitsijalta ja tarvittaessa muilta urakoitsijoilta. Jos hyväksyttävää vakuutusta tai selvitystä ei toimiteta, voidaan lainaerien maksaminen keskeyttää.

Aravalaina talon tai asunnon hankintaa varten voidaan nostaa lainapäätöksen jälkeen, jollei 17 §:stä muuta johdu.

Aravalaissa tai aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetussa laissa tarkoitetun rajoitusmerkinnän tekemistä varten vuokra-aravalainan myöntänyt viranomainen ilmoittaa lainasta viipymättä sille kiinnitysviranomaiselle, jonka virka-alueella kiinteistö sijaitsee, sekä osakeyhtiön hallitukselle. Ilmoituksen merkinnän muuttamista varten tekee valtiokonttori tai kunnan myöntämän lainan osalta kunta.

Osakeyhtiön hallituksen tai isännöitsijän on laadittava ja allekirjoitettava todistus siitä, että ilmoituksessa tarkoitetut merkinnät osakekirjoihin ja osakeluetteloon on tehty, ja toimitettava todistus lainan maksavalle viranomaiselle.

Milloin kiinteistöstä tai osasta kiinteistöä, jolla aravalainoitettu asuinrakennus sijaitsee, muodostetaan toinen kiinteistö, osa toista kiinteistöä tai vuokrasopimukseen perustuva kiinnityskohde, siirretään rajoitusmerkintä sen kiinteistön kohdalle, jolla rakennus sijaitsee.

Merkinnän siirtoa voi vaatia kiinteistön omistaja, kiinteistön vuokraoikeuden haltija tai lainanantaja.

Vuokra-aravalainaa ei voida ennakkoa lukuun ottamatta nostaa ennen kuin on esitetty selvitys rajoitusmerkintöjen tekemisestä. Vuokratalon hankintalainan ja vuokra-asunnon hankintalainan osalta selvitys on esitettävä ennen lainan viimeisen erän nostamista.

Asuntorahaston myöntämän aravalainan osalta valtiokonttori ja kunnan myöntämän lainan osalta kunta voi erityisestä syystä antaa luvan lainan nostamiseen viimeistä erää lukuun ottamatta, vaikka 1 momentissa säädettyä selvitystä ei ole esitetty.

Rajoitusmerkintä on poistettava, kun on selvitetty, että rajoitukset ovat lakanneet olemasta voimassa. Rajoitusmerkinnän poistamista voi vaatia myös kiinteistön omistaja tai kiinteistön vuokraoikeuden haltija taikka osakekirjamerkinnän ja osakeluettelomerkinnän osalta asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja.

Omistusaravalainasta peritään kiinteää vuotuista korkoa nostetulle pääomalle siihen ajankohtaan saakka, josta lukien ensimmäinen vuosimaksu määrätään laskettavaksi. Koron suuruus on prosentteina yhtä suuri kuin lainan ensimmäinen vuosimaksu on prosentteina lainan määrästä.

Omakotilainan ja asunto-osakelainan ensimmäinen vuosimaksu määrätään laskettavaksi talon käyttöön hyväksymistä seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien. Kunnan on ilmoitettava talon käyttöön hyväksymisestä kahden viikon kuluessa valtiokonttorille. Jos laina on kuitenkin myönnetty vasta talon käyttöön hyväksymisen jälkeen, määrätään ensimmäinen vuosimaksu laskettavaksi lainan myöntämispäätöstä seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien.

Omakotitalon hankintalainan ja asunto-osakkeiden hankintalainan ensimmäinen vuosimaksu määrätään laskettavaksi lainan ensimmäisen erän nostamista seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien.

Omistusaravalainan ensimmäisen vuosimaksun suuruus määräytyy prosenttiosuutena lainan määrästä aravalain 5 §:ssä tarkoitettujen valtioneuvoston määräämien perusteiden mukaan seuraavasti:

Omistusaravalainan laina-aika on enintään 25 vuotta.

Valtiokonttori tarkistaa omistusaravalainan markkamääräistä vuosimaksua kunkin kalenterivuoden maaliskuun 1 päivästä.

Tarkistuksen suuruus vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Kuluttajahintaindeksin muutoksena otetaan kuitenkin huomioon enintään 10 prosenttia.

Alimman tai keskimmäisen tason vuosimaksu korotetaan vuosimaksun viidennen vuotuisen tarkistuksen yhteydessä ylimmälle tasolle. Kunta voi kuitenkin valtioneuvoston määräämin perustein lainansaajan hakemuksesta päättää, että vuosimaksun tasoa ei koroteta tai että alimman tason vuosimaksu korotetaan vain keskimmäiselle tasolle.

Lainansaajan on toimitettava hakemus kunnalle viimeistään kolme kuukautta ennen eräpäivää, josta lukien vuosimaksun taso nousee. Erityisestä syystä hakemus voidaan käsitellä ja asia ratkaista, vaikkei hakemusta ole tehty säädettynä aikana.

Edellä 1 momentissa säädettyä vastaava vuosimaksun tason korotus suoritetaan uudelleen vuosimaksun kymmenennen tarkistuksen yhteydessä. Kunta voi tällöinkin lainansaajan hakemuksesta päättää vuosimaksun tason nousun lykkäämisestä 1 momentissa säädetyin edellytyksin. Vuosimaksu korotetaan tällöin kuitenkin vähintään keskimmäiselle tasolle.

Vuosimaksu korotetaan vuosimaksun viidennentoista tarkistuksen yhteydessä aina ylimmälle tasolle.

Kunta voi valtioneuvoston määräämin perustein lainansaajan hakemuksesta päättää, että vuosimaksun tasoa alennetaan edellä mainittujen säännösten rajoissa ylimmältä tasolta keskimmäiselle tai alimmalle tasolle taikka keskimmäiseltä tasolta alimmalle tasolle. Alentaminen edellyttää, että lainansaajan lainanhoitokyky on pysyvästi olennaisesti heikentynyt.

Kunta voi lainansaajasta riippumattomista syistä aiheutuneiden taloudellisten vaikeuksien lieventämiseksi lainansaajan hakemuksesta päättää, että vuosimaksua alennetaan tai että vuosimaksua ei peritä. Tällöin vuosimaksusta suorittamatta jäävä koron osuus lisätään lainan pääomaan.

Lainansaajan on toimitettava hakemus kunnalle viimeistään kolme kuukautta ennen vuosimaksun erän eräpäivää. Erityisestä syystä hakemus voidaan käsitellä ja asia ratkaista, vaikkei hakemusta ole tehty säädettynä aikana.

Päätös vuosimaksun alentamisesta voidaan tehdä vain yhden vuosimaksun osalta kerrallaan. Yhtä lainaa koskevat päätökset voivat koskea yhteensä enintään kuutta vuosimaksun erää.

Omistusaravalainasta kunkin maaliskuun 1 päivästä seuraavan maaliskuun 1 päivään perittävä vuotuinen korko on toistaiseksi 22 §:ssä tarkoitettu kuluttajahintaindeksin muutos lisättynä seuraavalla prosenttiyksiköllä:

Omakotitalon perusparannuslainan ja asuinhuoneiston perusparannuslainan lyhennysten maksaminen alkaa sinä kalenterivuotena, joka kolmen vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan ensimmäisen erän nostamista. Lainan lyhennykset ovat seuraavat:

Lainan korko on toistaiseksi 6 prosenttia vuodessa.

Kunta voi lainansaajasta riippumattomista syistä aiheutuneiden taloudellisten vaikeuksien lieventämiseksi myöntää lainansaajan hakemuksesta lykkäystä lainan lyhennysten ja korkojen maksamiseen enintään viisi vuotta. Lyhennykset ja korot voidaan lykätä maksettaviksi myöhempinä lainavuosina tai viimeistä lainavuotta välittömästi seuraavina vuosina. Lykätyt erät on maksettava aravalain 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun enimmäislaina-ajan kuluessa.

Lykkääminen edellyttää, että:

Lykkäystä koskeva hakemus on tehtävä kunnalle viimeistään kolme kuukautta ennen niiden lyhennys- ja korkoerien erääntymistä, joita hakemus tarkoittaa. Erityisestä syystä hakemus voidaan käsitellä ja asia ratkaista, vaikkei hakemusta ole tehty säädettynä aikana.

Valtiokonttori seuraa, ettei valtion talousarviossa vahvistettuja enimmäismääriä ylitetä. Tämän toteamiseksi valtiokonttori voi tarvittaessa ilmoittaa, että kunnan on ennen lykkäämistä koskevan päätöksen tekemistä pyydettävä valtiokonttorin lausunto siitä, onko lykkäyksen myöntäminen vahvistetun enimmäismäärän rajoissa mahdollista.

Rakennusaikainen laina peritään takaisin yhdellä kertaa siltä osin kuin sitä ei ole siirretty asunto-osakelainoina tai vuokra-asuntolainoina osakkeenomistajien vastattaviksi.

Rakennusaikaisen lainan korko on toistaiseksi 8 prosenttia vuodessa.

Yhteisön perusparannuslainan lyhennykset laskettuna prosentteina alkuperäisestä pääomasta ovat seuraavat:

Yhteisön perusparannuslainan korko on toistaiseksi kahdelta ensimmäiseltä vuodelta 3 prosenttia ja seuraavilta vuosilta 8,25 prosenttia vuodessa.

Vuokra-aravalainasta lukuun ottamatta lyhytaikaista vuokra-asumisen perusparannuslainaa peritään kiinteää vuotuista korkoa nostetulle lainapääomalle siihen ajankohtaan saakka, josta lukien ensimmäinen vuosimaksu määrätään laskettavaksi. Kiinteän koron suuruus on prosentteina yhtä suuri kuin lainan ensimmäinen vuosimaksu on prosentteina lainan määrästä.

Vuokratalolainan ensimmäinen vuosimaksu määrätään laskettavaksi talon käyttöön hyväksymistä seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien. Lainansaajan on ilmoitettava talon käyttöön hyväksymisestä kahden viikon kuluessa valtiokonttorille.

Vuokratalon hankintalainan, vuokra-asuntolainan ja vuokra-asunnon hankintalainan ensimmäinen vuosimaksu määrätään laskettavaksi lainan ensimmäisen erän nostamista seuraavan maaliskuun 1 päivästä lukien.

Pitkäaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan ensimmäinen vuosimaksu määrätään laskettavaksi sen maaliskuun 1 päivästä lukien, joka seuraa kuuden kuukauden kuluttua lainan myöntämispäätöksestä.

Lainan myöntävä viranomainen voi erityisestä syystä lainansaajan hakemuksesta määrätä 2 tai 3 momentissa tarkoitetun lainan ensimmäisen vuosimaksun laskettavaksi vuotta myöhemmästä ajankohdasta lukien. Lainansaajan on toimitettava hakemus viranomaiselle viimeistään kolme kuukautta ennen sitä päivää, josta lukien ensimmäinen vuosimaksu on määrätty. Erityisestä syystä hakemus voidaan käsitellä ja asia ratkaista, vaikka hakemusta ei ole tehty säädettynä aikana.

Vuosimaksuina perittävän vuokra-aravalainan ensimmäisen vuosimaksun suuruus on 5 prosenttia lainan määrästä. Asumisoikeustalon rakentamista tai hankintaa varten myönnetyn lainan ensimmäisen vuosimaksun suuruus on kuitenkin 5,2 prosenttia lainan määrästä.

Yhdistetyn lainan ensimmäisen vuosimaksun suuruus määrätään siten, että pitkäaikaisesta vuokra-asumisen perusparannuslainasta määrättävään vuosimaksuun lisätään yhdistettävien lainojen pääomamenojen arvioitu yhteismäärä siltä ajanjaksolta, jolta ensimmäinen vuosimaksu määrätään laskettavaksi.

Vuokra-aravalainan laina-aika on enintään 45 vuotta.

Jos vuokratalon keskivuokra tai vuokra-asunnon vuokra olisi ensimmäisen vuosimaksun perusteella suurempi kuin asumistukilain 7 §:ssä tarkoitetut enimmäisasumismenot vähennettynä 10 prosentilla, voi asuntorahaston myöntämän lainan osalta valtiokonttori ja kunnan myöntämän lainan osalta kunta lainansaajan hakemuksesta alentaa vuokratalolainan tai vuokra-asuntolainan ensimmäistä vuosimaksua enintään 0,3 prosenttiyksiköllä. Hakemus on tehtävä ennen ensimmäisen vuosimaksun määräytymisajankohtaa.

Vuokra-asumisen perusparannuslainan ensimmäistä vuosimaksua voidaan 1 momentissa säädetyin edellytyksin alentaa enintään 1,25 prosenttiyksikköä ja, jos laina on myönnetty kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen perusparannusta varten taikka pääasiallisesti muussa kuin asuinkäytössä olleen rakennuksen muuttamiseksi asuinrakennukseksi, enintään 2 prosenttiyksiköllä.

Lainansaajan hakemuksesta valtiokonttori voi 1 momentissa säädetyin perustein alentaa vuosimaksua myöhemminkin laina-aikana enintään niin paljon, että edellä mainittu asumismenojen taso saavutetaan, jos alentamiseen on erityisen painavat perusteet. Vuosimaksun alentaminen edellyttää, että talon omistaja on fuusioinut omistamiaan vuokrataloja joko yhdeksi yhtiöksi tai riittävästi suuremmiksi yhtiöiksi ja tasannut talojen vuokrat taikka on ryhtynyt muihin toimenpiteisiin, joiden avulla vuokratasoa voidaan kohtuullistuttaa.

Valtiokonttori tarkistaa aravalainan vuosimaksua kunkin kalenterivuoden maaliskuun 1 päivästä.

Vuokratalolainan, vuokratalon hankintalainan, vuokra-asuntolainan ja vuokra-asunnon hankintalainan vuosimaksua tarkistetaan prosenttimääräisesti. Tarkistuksen suuruus vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Kuluttajahintaindeksin muutoksena otetaan kuitenkin huomioon enintään 10 prosenttia. Valtioneuvosto voi asumiskustannusten kohtuullistuttamiseksi tai tasoittamiseksi eri ikäisissä vuokrataloissa tai eri vuosina hankituissa vuokra-asunnoissa määrätä, että vuosimaksun tarkistus on edellä säädettyä pienempi tai suurempi.

Pitkäaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan vuosimaksua tarkistetaan markkamääräisesti. Tarkistuksen tulee vastata vähintään 2 momentissa tarkoitetun tarkistuksen keskimääräistä tasoa kuitenkin siten, että vanhemmissa taloissa tarkistus voi olla tätä tasoa suurempi. Tarkistuksen suuruus voidaan määrätä erilaiseksi maan eri osissa.

Jos vuokratalosta lunastetaan aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain nojalla asuinhuoneisto omistusasunnoksi, valtiokonttori pienentää yhtiön vuokratalolainan vuosimaksua määrällä, joka vastaa omaksilunastetun huoneiston osuutta yhtiön lainan vuosimaksusta.

Vuokratalolainasta, vuokratalon hankintalainasta, vuokra-asuntolainasta ja vuokra-asunnon hankintalainasta peritään vuosimaksujärjestelmässä kunkin maaliskuun 1 päivästä seuraavan maaliskuun 1 päivään korkoa, jonka suuruus vastaa toistaiseksi 35 §:n 2 momentissa säädettyä vuosimaksun vuotuista tarkistusta lisättynä 2,9 prosenttiyksiköllä. Asumisoikeustalon rakentamista tai hankintaa varten myönnetyn aravalainan koron suuruus vastaa kuitenkin toistaiseksi vuosimaksun tarkistusta lisättynä 3,2 prosenttiyksiköllä.

Pitkäaikaisesta vuokra-asumisen perusparannuslainasta perittävän koron suuruus on toistaiseksi toteutunut kuluttajahintaindeksin muutos lisättynä 4 prosenttiyksiköllä. Jos lainan kohteena on kuitenkin kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas rakennus taikka jos laina on myönnetty pääasiallisesti muussa kuin asuinkäytössä olleen rakennuksen muuttamiseksi asuinrakennukseksi, on koron suuruus toistaiseksi kuluttajahintaindeksin muutos lisättynä 2 prosenttiyksiköllä.

Yhdistetyn lainan koron suuruus on toistaiseksi toteutuneen kuluttajahintaindeksin muutoksen perusteella seuraava:

Jos lainan kohteena on kuitenkin kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas rakennus taikka jos laina on myönnetty pääasiallisesti muussa kuin asuinkäytössä olleen rakennuksen muuttamiseksi asuinrakennukseksi, on koron suuruus toistaiseksi enintään kuluttajahintaindeksin muutos lisättynä 2 prosenttiyksiköllä.

Lyhytaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan lyhennykset laskettuna alkuperäisestä pääomasta ovat seuraavat:

Lyhytaikaisen perusparannuslainan korko on toistaiseksi kahdelta ensimmäiseltä vuodelta 3 prosenttia ja seuraavilta vuosilta 6 prosenttia vuodessa.

Vuokralaisen, joka haluaa lunastaa vuokralle ottamansa asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet omakseen ( omaksilunastaja ), tulee tehdä omaksilunastamisesta kirjallinen ilmoitus kunnalle ja osakkeiden omistajalle.

Omaksilunastajan tulee ilmoituksen yhteydessä suorittaa kunnalle aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain 12 §:n 3 momentin mukainen lunastushinta.

Kunta voi myöntää omaksilunastajalle lainaosuuden ja osakkeiden omistajalle tulevan luovutuskorvauksen ylittävältä osalta myös lunastushinnan suorittamiseen lykkäystä enintään siihen saakka, kun omaksilunastamista varten myönnetty asunto-osakkeiden hankintalaina on nostettavissa.

Kunnalla on panttioikeus omaksilunastettaviin osakkeisiin lunastushinnan ja lainaosuuden sekä perimiskulujen suorittamisen vakuudeksi, kunnes lunastushinta ja osakkeille laskettava lainaosuus on kokonaan maksettu.

Kun omaksilunastaja on tehnyt ilmoituksen omaksilunastamisesta sekä suorittanut lunastushinnan ja osakkeille laskettavan lainan tai lainaosuuden siltä osin kuin niiden maksamiseen ei ole myönnetty lykkäystä, siirtyy lunastettavien osakkeiden omistusoikeus omaksilunastajalle.

Kunnan on laadittava luovuttajan ja omaksilunastajan välinen luovutuskirja osakkeiden luovuttamisesta sekä, jollei pantin saajan oikeuksista muuta johdu, luovutettava osakekirjat viivytyksettä omaksilunastajalle.

Kunnan tulee viivytyksettä suorittaa omaksilunastettujen osakkeiden luovuttajalle aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain 10 §:ssä tarkoitettu luovutuskorvaus. Samoin kunnan tulee viivytyksettä tilittää valtiokonttorille kunnalle suoritettu lunastushinnan ja luovutuskorvauksen välinen erotus sekä lunastetuille osakkeille laskettu lainaosuus siltä osin kuin suoritusta ei kuitata omaksilunastamista varten myönnettävällä lainalla.

Aravalainan vuosimaksun erät sekä lyhennykset ja korot erääntyvät puolivuosittain helmikuun ja elokuun viimeisenä päivänä.

Aravalainan vuosimaksun tarkistuksen ja vuosimaksuun sisältyvän koron laskentaperusteena käytetään tilastokeskuksen vahvistamaa kuluttajahintaindeksin muutosta vuosimaksun määräämis- tai tarkistamisajankohtaa edeltävän kalenterivuoden heinäkuun lopussa päättyneeltä 12 kuukauden ajanjaksolta.

Jos lainan vuosimaksun tarkistus tai korko määräytyisi 1 momentin mukaisen indeksin muutoksen perusteella negatiiviseksi, ei vuosimaksua tarkisteta ja koron suuruudeksi katsotaan 0 prosenttia.

Jos aravalainan määrää tarkistetaan lainan myöntämisen jälkeen, korjaa asuntorahaston myöntämässä lainassa valtiokonttori ja kunnan myöntämässä lainassa kunta vuosimaksun suuruuden. Tällöin markkamääräistä vuosimaksua suurennetaan tai pienennetään lainan määrän prosenttimääräistä muutosta vastaavassa suhteessa.

Jos päätös tehdään ennen vuosimaksun ensimmäisen erän perintää, korjataan vuosimaksun suuruus edeltävän maaliskuun alusta lukien. Muussa tapauksessa vuosimaksua korjataan seuraavan maaliskuun alusta lukien.

Viranomaisen tulee viipymättä ilmoittaa valtiokonttorille vuosimaksun korjaamisesta.

Aravalainan saajalla on oikeus suorittaa lainasta enemmänkin kuin säädetty vuosimaksun erä tai lyhennys. Ylimääräinen suoritus ei vaikuta lainan vuosimaksun tarkistamiseen.

Jos yhteisön perusparannuslainan tai lyhytaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan ylimääräinen lyhentäminen johtuu yksittäisen asunnon lainaosuuden takaisin maksamisesta, laatii valtiokonttori maksamatta jäävälle pääomalle uuden lyhennyssuunnitelman alkuperäistä laina-aikaa lyhentämättä.

Kunnan on maksettava aravalainaa vastaavaa kunnan lainaa valtiolta takaisin asuntorahastoon kolmantena päivänä kustakin eräpäivästä lukien. Tältä ajalta erääntyneelle korolle ja lyhennykselle ei peritä korkoa.

Jos vuosimaksun erän taikka lainan koron tai lyhennyksen maksaminen viivästyy, viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia eräpäivästä lukien.

Asuntorahaston myöntämän lainan osalta valtiokonttori ja kunnan myöntämän lainan osalta kunta voi erityisestä syystä myöntää lainansaajalle helpotuksia viivästyskoron suorittamisesta.

Jos kunta on jättänyt myöntämäänsä aravalainaa vastaavan lainan valtiolta kokonaan tai osittain maksamatta, voi valtiokonttori määrätä kunnan määräämässään ajassa toimittamaan lainakohtainen erittely lainansaajien kunnalle suorittamista maksuista ja lainojen jäljellä olevasta pääomasta.

Kunnan tulee aravalain 33 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuuksien hallinnan siirtämisen yhteydessä tehdä vakuusasiakirjoihin merkintä oikeuksien siirtämisestä valtiokonttorin määräämällä tavalla.

Kun aravalaissa tarkoitetusta lainasaamisesta pantattu tai ulosmitattu omaisuus myydään huutokaupalla, voidaan omaisuus valtion edun turvaamiseksi ostaa valtiolle. Valtiokonttorin tehtävänä on, kuultuaan tarvittaessa asuntorahastoa ja rakennushallitusta, valvoa valtion etua huutokaupassa, jollei kyse ole kunnan myöntämällä lainalla lainoitetusta kohteesta.

Kunnan on ilmoitettava valtiokonttorille kunnan tietoon tulevista aravalainan kohteiden pakkohuutokaupoista.

Valtiokonttori päättää valtiolle ostetun omaisuuden käytöstä. Jos omaisuus päätetään pitää valtiolla, se tulee rakennushallituksen hallintaan.

Asuntorahasto tai valtiokonttori voi hyväksyä lomakkeiden kaavan aravalaissa, aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetussa laissa ja tässä asetuksessa tarkoitettujen hakemusten tai ilmoitusten tekoa varten. Samalla voidaan määrätä hakemuksen tai ilmoituksen tekemisen yhteydessä annettavista selvityksistä.

Aravalainan kohde on pidettävä riittävästi vakuutettuna. Vakuutusta ei kuitenkaan edellytetä, jos kohteen omistaa kunta tai kuntayhtymä.

Valvottaessa aravalain 36 §:n nojalla aravalainan käyttöä aravalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä lainaehtojen mukaisesti on valtion asuntorahaston ja muiden aravalainaviranomaisten tarkastettava myös niissä edellytetyn hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan noudattamista.

Kunnan on ilmoitettava valtiokonttorille aravalain 31 §:ssä tarkoitetun osittain valtion vastuulle jääneen aravalainan perinnästä vuosittain.

Lainavuodella tarkoitetaan kutakin aravalainan ensimmäisen erän nostamista seuraavaa 12 kuukauden pituista ajanjaksoa.

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa ympäristöministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Asetuksen 11 §:ää sovelletaan kuitenkin helmikuun 1 päivästä 1994 lukien.

Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan myös niihin lainoihin, jotka on myönnetty aravalailla kumotun asuntotuotantolain (247/66) nojalla vuonna 1990 tai myöhemmin. Asuntotuotantolain nojalla yhdistetystä lainasta peritään tämän asetuksen 38 §:ssä säädettyä korkoa.

Asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdan nojalla myönnetyistä lainoista peritään kuitenkin tämän asetuksen 19 ja 26 §:stä poiketen korkona asuntotuotantoasetuksen 28 b §:ssä säädettyä tai velkakirjaehdoista ilmenevää alempaa korkoa.

Asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 1, 3, 4, 7 ja 8 kohdan nojalla myönnetyistä lainoista peritään tämän asetuksen 31 §:stä ja 37 §:n 1 momentista poiketen velkakirjaehdoista ilmenevää alempaa kiinteää korkoa ja lainan myöntämisvuoden perusteella seuraavaa korkoa:

Asuntotuotantolain 6 §:n 1 momentin 1, 3, 4 ja 7 kohdan nojalla myönnettyjen lainojen vuosimaksua tarkistetaan vuonna 1994 tämän asetuksen 35 §:n 2 momentista poiketen siten kuin valtioneuvoston päätöksesssä vuokratalolainojen vuosimaksun tarkistuksen alentamisesta (969/93) määrätään.

Aravalain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettujen lainojen korot ja lyhennykset peritään edelleen velkakirjaehtojen mukaisesti sen estämättä, mitä aravalaissa ja tässä asetuksessa säädetään.

Edellä tarkoitettuihin lainoihin sovelletaan kuitenkin:

Edellä tarkoitettujen lainojen lyhennykset ja korot erääntyvät puolivuosittain maaliskuun ja syyskuun viimeisenä päivänä. Jos laina on kuitenkin myönnetty ennen heinäkuun 1 päivää 1968, ovat eräpäivät kesäkuun ja joulukuun viimeinen päivä.

Aravalain 46 §:n 1 momentissa tarkoitetut korot ja lyhennykset voidaan lykätä 28 §:ssä säädetyin edellytyksin.

Aravalain 46 §:n 2 momentissa tarkoitettua koron alentamista koskeva hakemus on toimitettava kunnalle viimeistään kuusi kuukautta ennen kahdeksannen lainavuoden ensimmäistä eräpäivää. Erityisestä syystä hakemus voidaan käsitellä ja asia ratkaista, vaikka hakemusta ei ole tehty säädettynä aikana.

Hakemus aravalain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa toimitetaan kuntaan, jonka on ilmoitettava päätöksestään valtiokonttorille. Päätös voi koskea vain hakemuksen jättämisen jälkeisinä eräpäivinä erääntyviä lyhennyksiä ja korkoja.

Kunnan on vähintään kerran vuodessa tarkastettava, että asuntoa käytetään aravalain 47 §:n 1 momentissa tarkoitetun yhden tai useamman henkilön asuntona.

Jos lainansaaja on kuollut tai asuntoa ei käytetä aravalain 47 §:n 1 momentissa tarkoitetun yhden tai useamman henkilön asuntona, on lainansaajan tai sen, jolla on kuolinpesän omaisuus hallussaan, ilmoitettava muutoksesta viipymättä kunnalle.

Saatuaan tiedon käytön muuttumisesta kunnan on määrättävä muutoksen jälkeisinä eräpäivinä erääntyneet lyhennykset ja korot heti takaisin maksettaviksi, jollei lainaa siirretä aravalain 47 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle. Samalla kunnan on määrättävä, että lainan myöhemmin erääntyvät lyhennykset ja korot on suoritettava lainaehtojen mukaisesti. Kunnan on ilmoitettava päätöksestä valtiokonttorille.