Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1518/1993

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelmästä

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
1518/1993

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §Lain tavoitteet

Maataloustuotteiden markkinajärjestelmän tavoitteena on turvata maataloustuottajille oikeudenmukainen tulotaso, varmistaa maataloustuotteiden markkinointi ja kehittää niiden laatua, edistää maatalouden tuottavuutta ja alentaa kustannustasoa sekä turvata elintarvikkeiden saatavuus ja saada aikaan kohtuulliset kuluttajahinnat.

2 §Keinot

Keinoina 1 §:ssä säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi käytetään maataloustuotteille asetettavia hintoja, tuontisuojaa ja vientitukea, markkinoinnin turvaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä, hinta- ja tulotukea sekä tarvittaessa muita toimenpiteitä.

Maataloustuotteiden ja jalosteiden markkinoinnin edistämiseksi voidaan niiden viennin yhteydessä maksaa hinnanerokorvausta. Maataloustuotteita ja niiden jalosteita voidaan myös ostaa varastoon sekä maksaa tukea niiden varastoinnille ja kotimaiselle käytölle.

Tuontimaksuista, tulleista, valmisteveroista ja hinnanerokorvauksista säädetään erikseen.

3 §Hinnat

Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja hintoja ovat tavoitehinta ja vähimmäishinta.

Tavoitehinta on hinta, joka maataloustuottajien tulisi keskimäärin saavuttaa hinnoitteluvuoden aikana. Tavoitehinta vahvistetaan vehnälle, rukiille, ohralle, kauralle, maidolle, naudanlihalle, sianlihalle, lampaanlihalle ja kananmunille.

Tuontimaksujen ja tuonnilta perittävien valmisteverojen perusteet määrätään siten, että ne mahdollistavat tavoitehintojen toteutumisen.

Tuontimaksujen ja tuonnilta perittävien valmisteverojen määräytymisperusteet määritellään tavoitehintatuotteiden lisäksi myös muille maataloustuotteille ja niiden jalosteille.

Vähimmäishinta on hinta, joka toimii perusteena maksettaessa hinnanerokorvausta ja ostettaessa maataloustuotteita varastoon. Vähimmäishinta voidaan vahvistaa tavoitehintatuotteille sekä tarvittaessa myös muille tuotteille.

Hintojen määrittelyperusteista säädetään tarkemmin asetuksella.

4 §Hinnoitteluvuosi

Kotieläintuotteiden hinnoitteluvuosi alkaa maaliskuun alussa ja päättyy seuraavan helmikuun lopussa. Kasvinviljelytuotteiden hinnoitteluvuosi alkaa heinäkuun alussa ja päättyy seuraavan kesäkuun lopussa.

5 §Neuvottelut

Tavoite- ja vähimmäishinnoista, hinta- ja tulotuesta ja markkinoinnin turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä neuvotellaan ja sovitaan valtion ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa.

Valtioneuvosto päättää 1 momentissa mainituista hinnoista, tuesta ja muista toimenpiteistä sen jälkeen kun niistä on sovittu 1 momentissa tarkoitetuissa neuvotteluissa.

Neuvottelut 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen aikaansaamiseksi aloitetaan viipymättä sopimusosapuolen pyynnöstä. Valtioneuvosto määrää valtion edustajat neuvotteluihin.

6 §Hinta- ja tulotuki

Valtioneuvosto päättää valtion varoista maksettavan hinta- ja tulotuen jakoperusteista. Yksityiskohtaisista jakoperusteista voi antaa määräyksiä myös maa- ja metsätalousministeriö.

Jos maataloudelle maksetun hinta- ja tulotuen kokonaismäärä jonakin vuonna poikkeaa siitä, mitä 5 §:n mukaisesti on päätetty, erotus otetaan huomioon seuraavana vuonna hinta- ja tulotuen vastaavana lisäyksenä tai vähennyksenä, jollei 5 §:n mukaisesti toisin päätetä.

7 §Hintojen voimaantulo

Hintojen muutokset tulevat voimaan hinnoitteluvuoden alusta, jollei 5 §:n mukaisesti toisin päätetä.

8 §Markkinoinnin rahoitus

Tämän lain 2 §:n 2 momentin mukaisista markkinointikustannuksista vastaavat valtio ja maataloustuottajat siten kuin tässä pykälässä säädetään.

Valtio vastaa markkinointikustannuksista valtion talousarviossa päätettävällä määrällä.

Maataloustuottajien osuus markkinointikustannuksista saadaan vähentämällä markkinointikustannuksista 2 momentin mukaisesti päätettävä valtion osuus sekä tullitariffin ryhmiin 1, 2, 4-8 ja 10-23 kuuluvista tuotteista kannettavien tuontimaksujen, tullien ja elintarviketuotteiden valmisteverojen tuottoa vastaava määrä.

9 §Maataloustuottajien osuuden periminen

Maataloustuottajien osuus markkinointikustannuksista rahoitetaan maatalouden tuotantopanoksilta ja maataloustuotteilta perittävillä markkinoimismaksuilla, veroilla ja muilla maksuilla sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään sekä edellä 6 §:ssä tarkoitetulla hinta- ja tulotuella siten kuin 5 §:n mukaisesti päätetään.

Milloin 1 momentissa tarkoitettujen maksujen ja verojen tuotto on viimeksi kuluneen tai kulumassa olevan kalenterivuoden aikana poikennut siitä määrästä, mikä 8 §:n mukaan muodostuisi maataloustuottajien osuudeksi markkinointikustannuksista, tämä otetaan huomioon maataloustuotteiden markkinoimismaksuja ja maataloustarvikkeiden valmisteveroja kuluvana tai seuraavana vuonna määrättäessä.

10 §Maatalouden markkinointineuvosto

Maataloustuotteiden markkinoinnin hoitamista varten valtioneuvosto asettaa maatalouden markkinointineuvoston, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä maataloustuotteiden tuetusta viennistä sekä kotimaassa tapahtuvasta tuetusta käytöstä, maataloustuotteiden tuonnista, varastoinnista, maataloustuotteiden menekinedistämiseen liittyvistä toimenpiteistä, tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja maatalousperäisiltä tuotteilta perittävistä tuontimaksuista, tulleista ja valmisteveroista, alennetulla tuontimaksulla tapahtuvasta tuonnista sekä määrällisten tuontirajoitusten piirissä olevien maataloustuotteiden tuontimääristä. Maatalouden markkinointineuvoston tehtävänä on lisäksi tehdä esityksiä maataloustuottajilta markkinointikustannusosuutena perittävien markkinoimis- ja muiden maksujen sekä verojen määrästä ja kannosta, seurata tavoitehintojen toteutumista sekä maataloustuotteiden kotimaisten ja kansainvälisten markkinoiden kehitystä sekä suorittaa muut valtioneuvoston sekä maa- ja metsätalousministeriön sille antamat tehtävät.

Markkinointineuvoston kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.

11 §Maataloustuotannon ohjaaminen

Maataloustuotannon ohjaamiseen osoitetaan valtion talousarviossa vuonna 1994 500 miljoonaa markkaa, vuonna 1995 460 miljoonaa markkaa ja sen jälkeen talousarviossa osoitettava määrä.

Jos tuotannon ohjaamiseen käytetään varoja 1 momentissa mainittua enemmän, lisärahoituksen jakaantumisesta valtion ja maataloustuottajien osuuteen päätetään 5 §:n mukaisesti. Maataloustuottajien osuuden kattamiseen voidaan käyttää hinta- ja tulotukeen osoitettuja varoja sekä 9 §:ssä tarkoitettujen verojen ja maksujen tuottoa.

12 §Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

13 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tällä lailla kumotaan 28 päivänä heinäkuuta 1989 annettu maataloustulolaki (736/89) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

14 §Siirtymäsäännökset

Maataloustulolain (736/89) perusteella sovitut ja päätetyt järjestelyt ovat voimassa myös tämän lain aikana, jollei 5 §:n mukaisesti toisin päätetä.

Edellä kumotun maataloustulolain 16 §:n säännösten perusteella maataloustuottajilta erillisillä laeilla perittäviksi säädettyjen markkinoimismaksujen, muiden maksujen ja verojen tuotto käytetään tämän lain 8 §:ssä tarkoitettujen markkinointikustannusten rahoittamiseen.

Mikäli vuonna 1993 maataloustuottajilta perittävät markkinoimismaksut, verot ja muut maksut sekä valmisteverot, maataloustuottajien osuuden kattamiseen käytetty valtion tuki mukaan luettuna, ylittävät tai alittavat maataloustulolaissa säädetyn maataloustuottajien osuuden maataloustuotteiden vientikustannuksista, tämä otetaan vuonna 1994 huomioon 9 §:n 2 momentin mukaisesti vastaavana vähennyksenä tai lisäyksenä.

HE 272/93

MmVM 28/93

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1993

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOMaa- ja metsätalousministeri Martti Pura

Sivun alkuun