150/1993

Valtion vuoden 1993 talousarvion momentilla 35.45.56 (Avustukset korjaustoimintaan) myönnetystä siirtomäärärahasta voidaan siten kuin tässä päätöksessä määrätään myöntää avustusta ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuinrakennusten tai asuntojen

Kohdissa 1-4 ja 6 tarkoitettua avustusta ei myönnetä kunnalle, kuntayhtymälle eikä yhteisöille, joissa kunnilla on määräämisvalta.

Perusparannusten suunnitteluun myönnettävä avustus on enintään 20 markkaa asuinrakennuksen tai asunnon neliömetriä kohti.

Suunnitteluavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että perusparannuksen arvioidut kustannukset ovat vähintään 1 000 markkaa neliömetriä kohden.

Asuinrakennukselle erikseen suoritettavaan kuntoarviointiin myönnetään avustusta enintään 3 markkaa asuinrakennuksen neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 5 000 markkaa asuinyhteisöä tai kiinteistöä kohden.

Terveyshaittojen poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin myönnettävä avustus on enintään 20 prosenttia korjaustoimenpiteiden aiheuttamista hyväksytyistä kustannuksista, kuitenkin enintään 7 500 markkaa asuntoa kohden.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että kunnan viranomainen on todennut asuinrakennuksessa tai asunnossa ilmenevän terveydellisen haittatekijän ja arvioinut korjaustoimenpiteen tarkoituksenmukaiseksi.

Vanhusväestön ja vammaisten asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan myönnettävän avustuksen enimmäismäärä asuinrakennusta tai asuntoa kohden on 40 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista. Avustusta voidaan myöntää kuitenkin enintään 30 000 markkaa asuinrakennusta tai asuntoa kohden. Mikäli vammaisen henkilön vamman laatu tai vaikeus taikka vammaisen tai vanhuksen pitkäaikaiseen laitoshuoltoon sijoittamisen siirtäminen edellyttää asunnon tai asuinrakennuksen korjaamista, voi avustuksen enimmäismäärä kuitenkin olla enintään 60 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista. Avustuksen enimmäismäärä voi tällöin olla enintään 50 000 markkaa asuinrakennusta tai asuntoa kohden.

Avustusta voidaan myöntää, jos asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vanhempi taikka vammainen ja avustuksen myöntämistä voidaan pitää sosiaalisesti tarkoituksenmukaisena ja taloudellisesti tarpeellisena.

Erityisestä syystä avustusta voidaan myöntää myös muiden vastaavassa sosiaalisessa asemassa olevien ruokakuntien asuinrakennusten ja asuntojen korjaamiseen.

Avustuksia myönnettäessä on erityisesti otettava huomioon rintamaveteraanien asuinrakennusten ja asuntojen korjaustarve.

Myönnettäessä avustusta 4 §:n mukaiseen tarkoitukseen on avustuksen myöntämisen edellytyksenä, että asuinrakennuksessa tai asunnossa asuvan ruokakunnan pysyvät tulot kuukaudessa eivät ylitä seuraavia henkilöluvusta riippuvia tulorajoja:

Tuloiksi ei kuitenkaan lueta asumistukea eikä asumistukiasetuksen 3 a §:ssä mainittuja tuloja.

Tulojen enimmäismääriä korotetaan 600 markalla kutakin lisähenkilöä kohden. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi tulonsaaja, vähennetään kunkin muun kuin eniten ansaitsevan henkilön kuukausituloista 3 500 markkaa.

Kuukausituloista vähennetään lisäksi 2 000 markkaa jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden, joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona tässä päätöksessä tarkoitettua avustusta haetaan.

Erityisestä syystä voidaan avustus myöntää, vaikka hakijaruokakunnan tulot vähäisessä määrin ylittäisivät tässä pykälässä tarkoitetut tulorajat.

Nuorten vuokra-asuntojen omatoimiseen korjaustoimintaan myönnettävän avustuksen enimmäismäärä asuinrakennusta tai asuntoa kohden on 20 prosenttia hyväksyttyjen korjaustoimenpiteiden tarvikekustannuksista. Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 15 000 markkaa asuinrakennusta tai asuntoa kohden.

Avustusta voidaan myöntää nuorten henkilöiden asuinkäyttöön tarkoitettujen vuokra-asuntojen korjaamista varten yhteisölle, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää nuorten vuokra-asumista sekä yhteisesti nuorille, jotka parantavat hallinnassaan olevaa vuokra-asuntoa. Nuorella henkilöllä tarkoitetaan tässä päätöksessä alle 30-vuotiasta henkilöä. Mikäli asunnossa pysyvästi asuu useampia henkilöitä, on heidän kaikkien oltava alle 30-vuotiaita.

Avustuksia hissien rakentamiseksi myönnetään ensisijaisesti valtion asuntolainoittamille taloille.

Avustuksen määrä on enintään 30 prosenttia hyväksytyistä rakentamis- ja asentamiskustannuksista.

Asunto-osakeyhtiölle voidaan myöntää avustusta seuraavien korjaustoimenpiteiden rahoitusta varten:

Asunto-osakeyhtiölle myönnettävän avustuksen määrä on enintään 10 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista. Kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen korjaamiseen voidaan avustusta kuitenkin erityisestä syystä myöntää enintään 20 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Osoitettaessa varoja asunto-osakeyhtiöiden omistamien talojen korjaamiseen, voidaan etusijalle asettaa kunnat, joissa on korkea rakennusalan työttömyys, valtion lainoittaman yhtiömuotoisen asuntotuotannon määrä on pienempi kuin muissa vastaavanlaisissa kunnissa ja joissa on keskimääräistä enemmän kiireellisessä korjaustarpeessa olevaa asunto-osakeyhtiökantaa. Avustusta myönnettäessä etusijalle asetetaan avustuksen hakijoista ne, joitten korjaushankkeet ovat laajimmat. Tämän lisäksi etusijalle voidaan asettaa asunto-osakeyhtiö, jonka omistama asuinrakennus on kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas.

Jos korjaustoimenpiteen suunnitteluun on myönnetty 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista avustusta, ei 2-6 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden korjauskustannuksiin voida sisällyttää samoja suunnittelukustannuksia.

Edellä 1 §:n 1 momentin 2-6 kohdassa tarkoitettuja avustuksia ei voida myöntää samaan korjaustoimenpiteeseen.

Tämän päätöksen nojalla myönnettävän avustuksen sekä samaan tarkoitukseen valtion varoista myönnettyjen lainojen ja avustusten sekä lainojen, joiden koron maksuun valtion varoista myönnetään hyvitystä, yhteismäärä saa olla enintään 90 prosenttia korjauskustannuksista.

Avustusta myönnettäessä on otettava huomioon korjattavan asuinrakennuksen tai asunnon todennäköinen käyttöaika sekä korjaustoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus.

Edellä 1 §:n 1 momentin 1-4 ja 6 kohdissa tarkoitetut avustukset myöntää se kunta, jonka alueella korjattava asunto tai asuinrakennus sijaitsee. Asuntohallitus osoittaa tarkoitukseen käytettävät varat.

Edellä 1 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut avustukset myöntää asuntohallitus.

Korjaustöitä ei saa aloittaa ennen kuin avustuksen myöntämistä tarkoittava päätös on annettu tai korjaustoimenpiteiden tekninen tarkoituksenmukaisuus on hyväksytty, ellei erityisestä syystä muuta johdu.

Lääninhallitus maksaa asuntohallituksen antamien ohjeiden mukaan kunnan myöntämän korjausavustuksen kunnan käytössä olevalle valtion postisiirtotilille edelleen avustuksen saajalle suoritettavaksi.

Asuntohallitus maksaa myöntämänsä korjausavustuksen avustuksen saajalle.

Kunnan on tehtävä asuntohallitukselle vuosittain tilitys sille korjausavustuksina myönnettäviksi osoitettujen varojen käytöstä.

Vuokra-asuntokäytössä olevaa asuinrakennusta tai asuntoa, jonka korjaamiseen on myönnetty tämän päätöksen 4 §:n tai 6 §:n mukaista avustusta, on käytettävä 4 §:ssä tarkoitettujen ruokakuntien vuokra-asuntona ja vastaavasti 6 §:nä tarkoitettujen nuorten vuokra-asuntona viiden vuoden ajan avustuksen ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Asunnon katsotaan olevan 6 §:n mukaisessa käytössä silloin, kun henkilö asuntoon muuttaessaan on ollut 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu nuori. Vastaavasti on omistusasuntokäytössä olevaa asuinrakennusta tai asuntoa, jonka korjaamiseen on myönnetty edellä tarkoitettua avustusta, käytettävä avustuksen saajan omana asuntona viiden vuoden ajan avustuksen ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Erityisestä syystä kunta voi myöntää vapautuksen tästä ehdosta.

Mitä 1 momentissa on sanottu omistusasunnon käyttämisestä omana asuntona, ei sovelleta, jos avustuksen saaja kuolee tai joutuu pysyvään laitoshoitoon.

Jos hakija on avustuksen saamiseksi antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai salannut tietoja ja menettelyllä on ollut vaikutusta avustuksen myöntämiseen, tai avustus on suoritettu muutoin virheellisin edellytyksin tai perusteettomasti, avustuksen myöntäjä määrää avustuksen tai asianomaisen osan siitä takaisin maksettavaksi. Palautettavalle määrälle on suoritettava sen nostopäivästä lukien vuotuista korkoa, joka kolmella prosenttiyksiköllä ylittää Suomen Pankin kulloinkin voimassa olleen peruskoron.

Jos avustuksen kohteena olleen omaisuuden käyttötarkoitus muuttuu, eikä 15 §:n mukaista vapautusta ole myönnetty, tai omaisuus luovutetaan tai siirtyy muutoin toisen omistukseen tai hallintaan edellä 15 §:ssä edellytettynä käyttöaikana, on avustusta vastaava osuus omaisuuden arvosta, kuitenkin enintään myönnetyn avustuksen määrä, palautettava valtiolle kuuden kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta, jollei avustuksen myöntäjä erityisistä syistä toisin päätä. Jos omaisuus on vakuutettu ja sille tapahtuu vahinko, lasketaan palautettava määrä saatavasta vakuutus- tai muusta korvauksesta vastaavalla tavalla.

Avustuksen saajan on ilmoitettava avustuksen myöntäjälle edellä tarkoitetusta olosuhteiden muutoksesta ja avustuksen kohteena olleelle omaisuudelle sattuneesta vahingosta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeis-tään kuukauden kuluessa. Mitä avustuksen saajasta on sanottu koskee vastaavasti avustuksen saajan kuolinpesää.

Milloin avustuksen saaja ei ole maksanut edellä 1 ja 2 momentin mukaisesti määrättyä avustuksen palautusta tai korkoa valtiolle määrättyyn eräpäivään mennessä tai tehnyt määräajassa edellä tarkoitettua ilmoitusta olosuhteiden muuttumisesta tai vahinkotapahtumasta ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on aiheuttanut edellä 2 momentissa tarkoitetun avustuksen palautusajan ylityksen, valtiolle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia palautettavalle määrälle eräpäivästä tai vahinkotapahtuman ollessa kyseessä vahinkotapahtumasta lukien.

Asuntohallitus antaa tarkempia määräyksiä avustusten hakuajasta ja hakumenettelystä sekä tarvittaessa tarkempia ohjeita tämän päätöksen muusta täytäntöönpanosta. Edellä 1 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetut avustukset voidaan myöntää ilman yleistä hakumenettelyä. Tässä päätöksessä tarkoitettujen avustusten myöntämisessä, käyttämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa on muutoin soveltuvin osin noudatettava valtioneuvoston päätöstä valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi (490/65).

Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 1993.

Tätä päätöstä sovelletaan myös myönnettäessä avustuksia aiempina vuosina korjaustoimintaan osoitetuista, käyttämättä jääneistä määrärahoista.