1356/1993

Ammattikalastajana pidetään henkilöä, joka harjoittaa kalastusta ja saa siitä toimeentulonsa tai oleellisen osan siitä. Henkilön katsotaan saavan kalastuksesta toimeentulonsa tai oleellisen osan siitä, jos hänen kalastuksesta saamansa tulon määrä on vähintään 30 prosenttia kokonaistuloista. Ammattikalastajana ei pidetä henkilöä, joka on päätoimisessa virka- tai työsuhteessa. Ammattikalastajaksi katsotaan kuitenkin henkilö, joka on työsuhteessa kalastajana ja saa kalastuksesta edellä mainitun suuruista tuloa.

Onkimisena, jota tarkoitetaan kalastuslain 8 §:n 1 momentissa, pidetään sellaista kalastusta, jota harjoitetaan vavalla ja jossa vapa tai siima on onkijan kädessä tai käden ulottuvilla eikä vieheenä ole pilkki, uistin, perho tai muu keinotekoinen laite. Vavassa ei saa käyttää heittokalastukseen soveltuvaa kelaa.

Mato-onkimisena, jota tarkoitetaan kalastuslain 88 §:ssä, pidetään sellaista kalastusta, jota harjoitetaan onkijan kädessä tai välittömästi käden ulottuvilla olevalla kelattomaan vapaan kiinnitetyllä siimalla, koholla, painolla ja yksihaaraisella koukulla varustetulla ongella. Koukkuna tai koukun lisäksi vieheenä ei saa käyttää pilkkiä, uistinta, perhoa tai muuta keinotekoista laitetta. Syöttinä voi olla mato, toukka tai muu vastaavanlainen luonnollinen syötti.

Kalastuslain 6 §:n 4 momentissa tarkoitettuja ammattimaiseen kalastukseen käytettäviä pyydyksiä ovat:

Maaseutuelinkeinopiiri voi kalastusalueen esityksestä myöntää poikkeuksia edellä tässä pykälässä säädetystä kiellosta.

Kalastus atraimella, harppuunalla tai niihin verrattavalla terällä, koukulla tai kärjellä varustetulla välineellä samoin kuin tulta tai valoa käyttäen haavilla on kielletty lohi- tai siikapitoisessa joessa, koskessa ja virtapaikassa sekä, jollei kalastusalue toisin määrää, huhtikuun 15 päivän alusta kesäkuun 20 päivän loppuun muissakin vesissä.

Jos kalastusalue on kalastuslain 32 §:n nojalla määrännyt, että pyydysten pienin sallittu silmäkoko on 1 momentissa säädettyä suurempi tai pienempi, on päätöksestä välittömästi ilmoitettava maaseutuelinkeinopiirille.

Johtokunnan esimiehen ja varaesimiehen tultua valituiksi on heidän nimensä ja postiosoitteensa viipymättä ilmoitettava maaseutuelinkeinopiirille, asianomaiselle poliisipäällikölle sekä sille kalastusalueelle, jonka alueella kalastuskunta toimii.

Kalastuslain 73 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja järjestöjä ovat sellaiset kalastajaseurat, jotka ovat rekisteröityjä yhdistyksiä ja suoraan tai välillisesti Kalatalouden Keskusliitto ry:n tai Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL - Finlands Yrkesfiskarförbund FYFF ry:n jäsenjärjestöjä.

Kalastuslain 73 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja järjestöjä ovat Suomen Kalamiesten Keskusliitto - Finlands Fritidsfiskares Centralförbund ry:n, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry:n sekä Suomen Urheilukalastajain Liitto r.y. Ä Finlands Sportfiskarförbund r.f.:n alueelliset järjestöt, jotka ovat rekisteröityjä yhdistyksiä.

Kalastusalueen on toimitettava maaseutuelinkeinopiirille jäljennös käyttö- ja hoito- suunnitelmasta. Kalastusalueen tulee lisäksi ilmoittaa maaseutuelinkeinopiirille hallituksensa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä isännöitsijän nimet ja postiosoitteet.

Paikalliseen väestöön kuuluvalla henkilöllä, jolla ei ole omistusoikeuteen tai muuhun erityiseen oikeussuhteeseen perustuvaa kalastusoikeutta, on oikeus saada lupa kalastuksen harjoittamiseen 33 §:n 1 momentissa tarkoitetulla valtiolle kuuluvalla vesialueella.

Maaseutuelinkeinopiirillä on oikeus, milloin siihen on erityistä syytä, sallia yksittäistapauksissa poikettavaksi tämän luvun säännöksistä.

Kalastuslain 93 §:ssä tarkoitetun merkitsemisen suorittaa sillä paikkakunnalla, missä saalis myydään tai mistä se lähetetään, poliisipäällikkö tai hänen määräämänsä henkilö noudattaen maa- ja metsätalousministeriön antamia ohjeita sekä käyttäen maaseutuelinkeinopiirin toimittamia merkitsemisvälineitä. Merkintä tehdään kuljetus- tai myyntilaatikkoon. Merkitsemisestä on sitä pyytäneen suoritettava maa- ja metsätalousministeriön määräämä maksu, joka on enintään 200 markkaa laatikolta.

Kalastuksenhoitomaksu suoritetaan maa- ja metsätalousministeriön postisiirtotilille. Todistukseksi kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta katsotaan sellainen maksukuitti, josta ilmenee se henkilö, jonka puolesta maksu on suoritettu.

Kalastuslain 88 §:ssä säädetty velvollisuus kalastuksenhoitomaksun suorittamiseen koskee jokaista 18 vuotta täyttänyttä henkilöä, joka on välittömästi osallisena pyyntitapahtumaan. Kalastuksenhoitomaksua ei peritä niiltä henkilöiltä, jotka ovat pyynnissä mukana ainoastaan apuhenkilöinä osallistumatta pyyntivälineiden käsittelyyn pyyntitapahtuman yhteydessä.

Alle 18-vuotiaan, joka kalastuslain 88 §:n nojalla on oikeutettu harjoittamaan kalan tai ravun pyyntiä kalastuksenhoitomaksua suorittamatta, tulee tarvittaessa luotettavasti osoittaa ikänsä.

Kalastusalueen on ilmoitettava kalastuslain 26 §:n 2 ja 4 momentin, 32 §:n 2 ja 3 momentin, 35 §:n 2 momentin, 37 §:n 2 momentin, 43 §:n 1 momentin ja 46 §:n 2 momentin nojalla tekemistään päätöksistä asianomaiselle maaseutuelinkeinopiirille ja poliisiviranomaiselle. Maaseutuelinkeinopiirin on ilmoitettava kalastuslain 37 §:n 1 momentin ja 38 §:n nojalla tekemistään päätöksistä asianomaisille kalastusalueille ja poliisiviranomaisille.