Asetus Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1351/1993
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään julkisista hankinnoista 23 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1505/92) nojalla:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Sen lisäksi, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (1505/92) säädetään, tätä asetusta sovelletaan:
julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön tekemään hankintasopimukseen, silloin kun se liittyy lain 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettuun toimintaan;
julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittavan peruspalveluyksikön tekemään hankintasopimukseen, silloin kun yksikkö on viranomaisten määräysvallan alainen.
Tällaisia yksiköitä ovat yhteisöt, joihin viranomaisilla on suoraan tai välillisesti määräysvalta siten, että ne omistavat yli puolet yhteisön osake- tai osuuspääomasta tai hallitsevat sellaista osuutta yhteisön osuus- tai osakepääomasta, joka antaa äänioikeuden enemmistön, taikka viranomaisilla muutoin on oikeus nimittää yli puolet yhteisön päättävistä tai valvovista elimistä; ja
julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittavan peruspalveluyksikön tekemään hankintasopimukseen, silloin kun yksikkö toimii viranomaisen antaman erityis- tai yksinoikeuden nojalla.
Erityis- tai yksinoikeudella tarkoitetaan viranomaisen lain, asetuksen tai hallinnollisen päätöksen nojalla antamaa oikeutta, mikäli oikeus varataan yhden tai useamman yksikön käyttöön.
Erityis- tai yksinoikeus on kyseessä erityisesti silloin, kun yksikkö voi verkkojen tai tilojen rakentamiseksi turvautua pakkolunastus- tai käyttöönottomenettelyyn tai käyttää julkisen tien aluetta johtojen tai muiden laitteiden sijoittamiseen.
Tätä asetusta sovelletaan hankintoihin, joita vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivat yksiköt tekevät tämän asetuksen 3 §:ssä tarkemmin säädettyihin toimintoihin liittyen.
Tätä asetusta sovelletaan hankintayksikön tekemiin rakennusurakkasopimuksiin, joiden liikevaihtoveroton arvo (kynnysarvo) on vähintään 5 000 000 ECUa ja tavarahankintasopimuksiin, joiden liikevaihtoveroton arvo on vähintään 400 000 ECUa. Telealalla toimivien yksiköiden tavarahankintojen liikevaihtoveroton arvo on kuitenkin vähintään 600 000 ECUa, sillä hetkellä kun hankintaa koskeva ilmoitus julkaistaan.
Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen puitteissa tehdyssä julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa (SopS 84/80) tarkoitettujen hankintayksiköiden (GATT-yksiköiden) osalta kynnysarvo on sopimuksen mukainen kulloinkin voimassa oleva arvo.
Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja sen jälkeen joka toinen vuosi, mitä on pidettävä ECUn arvona. Ilmoitus julkaistaan virallisessa lehdessä ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
Tämä asetus ei koske hankintoja, joihin sovelletaan asetusta Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista tavarahankinnoista tai asetusta Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista rakennusurakoista.
2 §Määritelmiä
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
tavarahankintasopimuksella kirjallista sopimusta, jolla on taloudellista arvoa ja joka koskee tavaran ostoa, vuokraamista, leasingvuokraamista tai osamaksulla hankkimista osto-optioin tai ilman niitä; sopimus voi lisäksi koskea kokoamis- tai asennustyötä; ohjelmistopalveluja koskeva sopimus katsotaan tavarahankintasopimukseksi, jos teletoimintaa harjoittava yksikkö hankkii tavaroita yleisen televerkon ylläpidossa käytettäväksi tai käytettäväksi sellaisenaan yleisen teletoiminnan harjoittamisessa; sopimus katsotaan tavarahankintasopimukseksi mikäli tavaratoimitusten arvo ylittää sopimukseen sisältyvien muiden kuin ohjelmistopalvelujen tai kokoamis- ja asennuspalvelujen arvon;
puitesopimuksella sopimusta, joka tehdään yhden tai useamman toimittajan tai rakennusurakoitsijan kanssa ja jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtäviin hankintoihin sovellettavat hinnat, määrät tai muut ehdot;
rakennusurakkaa koskevalla sopimuksella kirjallista sopimusta, jossa urakoitsija sitoutuu rahavastiketta vastaan rakentamaan tai sekä rakentamaan että suunnittelemaan taikka muulla tavalla toteuttamaan talon-, maan- tai vesirakennustyön; sopimus voi sisältää työn tekemisessä tarvittavat tavaratoimitukset ja palvelut;
avoimella menettelyllä hankintamenettelyä, jossa kaikki halukkaat toimittajat tai urakoitsijat voivat tehdä tarjouksen;
rajoitetulla menettelyllä hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö pyytää tarjouksen ilmoittautuneiden joukosta valitsemiltaan ehdokkailta;
neuvottelumenettelyllä hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö ottaa yhteyden valitsemiinsa toimittajiin tai urakoitsijoihin ja neuvottelee yhden tai useamman toimittajan tai urakoitsijan kanssa sopimuksen ehdoista;
yleisellä televerkolla siirtojohtojen sekä muiden telelaitteiden ja rakenteiden muodostamaa kokonaisuutta, jossa voidaan välittää signaaleja verkkoliityntäpisteiden välillä sähkömagneettisten aaltojen avulla ja verkkoliityntäpisteellä mitä tahansa sellaista fyysistä liitäntää ja sen teknistä liitäntäeritelmää, joka on osa yleistä televerkkoa ja on edellytyksenä verkkoon liittymiselle ja tehokkaalle viestinnälle;
yleisillä telepalveluilla tarkoitetaan telepalveluita, joiden tarjoamiseen on annettu toimilupa yhdelle tai useammalle telelaitokselle ja telepalveluilla palveluita, joiden tuottaminen on kokonaan tai osittain signaalien välitystä ja ohjaamista yleisessä televerkossa teleprosessin avulla lukuun ottamatta radio- ja televisiolähetyksiä.
3 §Peruspalvelutoiminnot
Tätä asetusta sovelletaan peruspalvelutoimintoihin, joita ovat:
A. Talousveden, energian tai lämmön tuotannossa talousveden ja energian toimittamiseen liittyvät palvelut, silloin kun yksikkö on rakentanut tai ylläpitää kiinteitä verkkoja, jotka tarjoavat yleisölle talousveden, sähkön, kaasun tai lämmön tuotantoon, kuljetukseen tai jakeluun liittyviä julkisia palveluja; taikka talousveden, sähkön, kaasun tai lämmön toimittaminen edellä mainittuihin verkkoihin.
Asetusta ei sovelleta viranomaisten määräysvallassa olevaan tai yksityisoikeudelliseen yhteisöön, joka toimittaa talousvettä tai sähköä kiinteään verkkoon, jos talousveden tai sähkön tuotanto on tarpeen verkon käyttämiseksi muuhun kuin edellä 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen yksikön oman kulutuksen vaihtelujen tasaamiseksi. Yleiseen verkkoon toimitettava ylijäävä osa ei saa ylittää 30 prosenttia yksikön talousveden tai sähkön kokonaistuotannosta. Kokonaistuotannon laskentaperusteena käytetään viimeksi kuluneiden kolmen vuoden tuotannon keskiarvoa, kuluva vuosi mukaan lukien.
Asetusta ei myöskään sovelleta, jos yksikkö toimittaa kaasua tai lämpöä kiinteään verkkoon, jos kaasun tai lämmön tuottaminen on välttämätöntä verkon käyttämiseksi taloudellisesti tehokkaasti muuhun kuin 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen. Yleiseen verkkoon toimitettava määrä ei saa ylittää 20 prosenttia yksikön liikevaihdosta. Liikevaihdon laskentaperusteena käytetään viimeksi kuluneiden kolmen vuoden liikevaihdon keskiarvoa, kuluva vuosi mukaan lukien.
B. Kiinteiden polttoaineiden talteenotossa maa-alueen käyttö polttoturpeen nostamiseen.
C. Terminaalipalveluissa lentokentän, meri- tai sisävesisataman ylläpito tai tilojen tarjoaminen ilma-, meri- tai sisävesiliikenteen harjoittajille.
D. Kuljetuspalveluissa rautateitse, raitioteitse, johdinautolla, linja-autolla tai metrolla tapahtuvien kuljetuspalvelujen tarjoaminen.
Asetusta sovelletaan yhteisöön, joka tarjoaa kuljetuspalveluja viranomaisen toiminnalle asettamien ehtojen mukaisesti. Ehdot voivat koskea muun muassa liikennöitäviä linjoja, käytettävissä olevia liikennevälineitä tai vuorotiheyttä.
Asetusta ei sovelleta linja-autoliikenteessä, jos kenellä tahansa on oikeus tarjota samoja palveluja vastaavilla ehdoilla joko yleisesti taikka tietyllä maantieteellisellä alueella.
E. Telepalveluissa yleisten televerkkojen rakentaminen tai ylläpito tai yleisen telepalvelun tarjoaminen.
Asetusta ei sovelleta hankintoihin, joita telepalveluja tarjoava yksikkö tekee yksinomaan telepalvelujen tarjoamiseksi, jos muilla yksiköillä on oikeus tarjota samoja palveluja samalla maantieteellisellä alueella ja vastaavilla ehdoilla. Tällaisista palveluista on ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle.
4 §Poikkeukset soveltamisalasta
Tätä asetusta ei sovelleta
hankinnoissa, joita yksikkö tekee muun kuin tämän asetuksen 3 §:ssä mainitun peruspalvelutoiminnan harjoittamiseksi;
peruspalvelutoimintoihin liittyvissä urakoissa ja tavarahankinnoissa Euroopan talousalueen ulkopuolella, jos Euroopan talousalueella olevaa verkkoa tai aluetta ei käytetä. Asetusta sovelletaan kuitenkin hankinnoissa, jotka liittyvät vesirakennushankkeisiin, maan kasteluun tai kuivatukseen ja talousveden osuus on suurempi kuin 20 prosenttia hankkeen tuottaman veden määrästä taikka ne liittyvät jäteveden käsittelyyn;
jos yksikkö hankkii tuotteita jälleenmyyntiin tai vuokraukseen eikä sillä ole erityis- tai yksinoikeutta tähän toimintaan ja kenellä tahansa on oikeus myydä tai vuokrata samoja tuotteita vastaavilla ehdoilla;
raakaveden hankkimiseen talousveden tuottamista, kuljettamista tai jakelua varten; tai
energian tai sen tuottamista varten tarvittavan polttoaineen hankkimiseen yksikköön, joka tuottaa, kuljettaa tai jakelee sähköä, kaasua tai lämpöä taikka yksikköön, joka nostaa polttoturvetta.
Euroopan talousalueen ulkopuolella toteutettavista hankinnoista ja jälleenmyyntiin tai vuokraukseen hankittavista tuotteista on pyynnöstä ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle.
5 §Kynnysarvon laskeminen
Vuokraamista, leasingvuokraamista tai osamaksulla hankkimista koskevan sopimuksen kynnysarvon laskentaperusteena on määräaikaisen, enintään 12 kuukauden pituisen sopimuksen arvioitu voimassaoloaikainen kokonaisarvo. Tätä pitemmän sopimuksen osalta arvo lasketaan sopimuksen kokonaiskustannusten perusteella, sopimuksen ennakoitu jäännösarvo mukaan lukien. Toistaiseksi voimassa olevan tai kestoltaan epävarman sopimuksen osalta laskentaperusteena on sopimuksen ensimmäisten neljän vuoden maksuerien arvioitu yhteissumma. Kynnysarvon määrittämisessä on otettava huomioon optio- ja pidennysehdot.
Määräajoin uudistettavan tai säännöllisesti toistuvia tavaratoimituksia koskevan sopimuksen arvo lasketaan viimeksi kuluneen tilikauden tai 12 kuukauden aikana tehtyjen samanlaisten sopimusten kokonaisarvon perusteella, arvioidut muutokset mukaan luettuina.
Jos tavarahankintasopimus on jaettu useisiin pienempiin osiin, kynnysarvo lasketaan niiden kokonaisarvon perusteella.
Puitesopimuksen arvoksi lasketaan sopimusaikana tehtävien hankintojen suurin mahdollinen arvo. Tämän asetuksen menettelyä koskevien säännösten mukaisesti tehdyn puitesopimuksen perusteella tehtävistä yksittäisistä hankinnoista ei tarvitse ilmoittaa erikseen.
Rakennusurakoissa kynnysarvo on työn arvioitu kokonaishinta. Rakennusurakka on talonrakennus- tai muu rakennustyö, joka muodostaa taloudellisen tai teknisen kokonaisuuden.
Jos rakennustyö on tarjouspyyntöjä varten jaettu osaurakoihin, kunkin osaurakan kustannusarvio otetaan huomioon kynnysarvoa laskettaessa. Jos osaurakoiden yhteinen arvo on vähintään kynnysarvon suuruinen, asetusta sovelletaan kuhunkin osaurakkaan. Hankintayksikkö voi poiketa tästä laskentatavasta niiden osaurakoiden kohdalla, joiden liikevaihtoveroton kustannusarvio on alle 1 000 000 ECUa edellyttäen, että näiden osaurakoiden yhteisarvo on enintään 20 prosenttia rakennustyön kokonaisarvosta.
Rakennusurakoissa kynnysarvoon lasketaan myös niiden tavaratoimitusten arvo, jotka ovat tarpeen urakan toteuttamiseksi ja jotka rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle.
Puitesopimusta ei saa käyttää kilpailun rajoittamiseksi. Tavarahankintaa tai rakennusurakkaa ei saa jakaa osiin tai laskea poikkeuksellisin menetelmin kynnysarvoista annettujen säännösten soveltamisen välttämiseksi.
2 lukuHankinnan tekeminen
6 §Hankintamenettelyn valinta
Hankintayksikön, joka aikoo hankkia tavaraa tai toteuttaa rakennushankkeen, on käytettävä avointa, rajoitettua tai neuvottelumenettelyä. Tarjouskilpailusta on julkaistava ilmoitus (hankintailmoitus), ellei neuvottelumenettelyn osalta toisin säädetä. Tarjouskilpailusta voidaan ilmoittaa myös kausi-ilmoituksella tai ilmoituksella kelpuuttamisjärjestelmän käytöstä (toimittajarekisteri).
Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä, josta julkaistaan ilmoitus, tarjouskilpailuun tai neuvotteluun osallistuvat toimittajat ja urakoitsijat on valittava ilmoittautuneiden joukosta. Toimittajarekisteriä käytettäessä osallistujat on valittava rekisteriin merkittyjen joukosta, jos tarjouskilpailusta on ilmoitettu ilmoituksella toimittajarekisteriin.
Rajoitetun menettelyn ja neuvottelumenettelyn ehdokkaiden valinnassa on käytettävä syrjimättömiä perusteita. Perusteena voidaan käyttää Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetuista tavarahankinnoista annetun asetuksen tarjoajien valintaa koskevia määräyksiä. Perusteista on pyydettäessä annettava tietoja. Tarjoajien määrää voidaan rajoittaa, jotta hankintamenettelystä aiheutuvat kustannukset voidaan pitää kohtuullisessa suhteessa hankinnan arvoon. Tarjoajia on kuitenkin kutsuttava hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä.
7 §Neuvottelumenettely
Neuvottelumenettelyn käytöstä on julkaistava hankintailmoitus. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää julkaisematta hankintailmoitusta, jos aikaisemmalla avoimella tai rajoitetulla menettelyllä ei ole saatu lainkaan tarjouksia, tarjoukset eivät ole vastanneet tarjouspyynnön ehtoja tai ne eivät muutoin ole sopineet aiottuun tarkoitukseen, eikä aiemman ilmoituksen sopimusehtoja muuteta olennaisesti.
8 §Suora neuvottelumenettely
Hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn julkaisematta hankintailmoitusta, jos:
tavara valmistetaan tai työ tehdään tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistä tarkoitusta varten, eikä valmistus tapahdu teollisesti tai tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseksi;
teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä ainoastaan tietty toimittaja voi toimittaa tavaran tai toteuttaa urakan;
hankinta on välttämätön, eikä avoimelle tai rajoitetulle menettelylle asetettuja määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi;
alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä tavarahankintasopimus on lisätilaus, jonka tarkoituksena on aikaisemman toimituksen ja laitteiston osittainen korvaaminen tai laajentaminen, ja toimittajan vaihtaminen johtaisi teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisen materiaalin hankkimiseen tai toimittajan vaihtaminen aiheuttaisi yhteensopimattomuutta tai suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia tuotteiden käytössä tai kunnossapidossa;
alkuperäisen urakoitsijan kanssa tehtävä rakennusurakkasopimus on lisäurakka, joka liittyy aikaisempaan urakkaan. Lisäurakan teettämisen edellytyksenä on, että työn tarvetta ei voitu aiemmin ennakoida eikä lisäurakkaa voi kohtuudella erottaa pääsopimuksesta aiheuttamatta hankaluuksia hankintayksikölle. Mikäli työ voitaisiin erottaa pääsopimuksesta, voidaan se kuitenkin antaa alkuperäiselle urakoitsijalle, mikäli työ on välttämätön edellytys pääurakan toteuttamiselle;
alkuperäisen urakoitsijan kanssa tehtävä rakennusurakkasopimus on uusi sopimus, joka vastaa aikaisempaa urakkasopimusta ja alkuperäinen sopimus on tehty ilmoittamalla tarjouskilpailusta. Ilmoituksessa on tällöin ollut maininta tämän menettelyn mahdollisesta käytöstä. Hankintayksikön on huomioitava tällaisten toisintourakoiden arvo sopimuksen kokonaisarvoa laskettaessa;
tavara ostetaan julkisesti noteerattuun markkinahintaan;
tavarasopimus liittyy puitesopimukseen, joka on tehty tämän asetuksen mukaisesti;
hankinta voidaan tehdä poikkeuksellisen edullisesti lyhyen ajan voimassa olevan tarjouksen perusteella; tai
tavaroita voidaan hankkia poikkeuksellisen edullisesti toimittajan liiketoiminnan lopettamisen yhteydessä.
9 §Kausi-ilmoitus ilmoituksena tarjouskilpailusta
Jos hankinnasta ja tarjouskilpailusta ilmoitetaan ennakkoon kausi-ilmoituksella, joka on samalla hankintailmoitus, siinä on yksilöitävä suunnitellut tavarahankinnat tai rakennusurakat sekä mainittava rajoitetun tai neuvottelumenettelyn käyttämisestä. Lisäksi on mainittava, ettei uutta ilmoitusta tarjouskilpailusta julkaista. Ilmoittautumiset tarjouskilpailuun on pyydettävä kirjallisesti.
Tarjoajia tai neuvotteluun osallistuvia ei saa valita ennen kuin kaikilta ehdokkailta on hankintaa koskevien yksityiskohtaisten tietojen lähettämisen jälkeen pyydetty vahvistus mahdollisesta osallistumisesta tarjouskilpailuun tai neuvotteluun. Vahvistus on pyydettävä vuoden kuluessa kausi-ilmoituksen julkaisemisesta.
3 lukuHankintaa koskevat ilmoitukset
10 §Ilmoitusvelvollisuuden sisältö
Hankintayksikön on laadittava ja julkaistava kausi-ilmoitus, hankintailmoitus, jälki-ilmoitus ja ilmoitus kelpuuttamisjärjestelmän käyttämisestä tämän luvun säännösten mukaisesti.
Ilmoitukset on lähetettävä suomen- tai ruotsinkielisinä ja jollain Euroopan yhteisön virallisella kielellä viralliseen lehteen julkaistavaksi lehden julkisia hankintoja koskevassa osassa suomen- tai ruotsinkielisenä. Virallinen lehti lähettää ilmoitukset Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Lähettämispäivä on mainittava ilmoituksessa. Hankintayksikön on pyydettäessä osoitettava ilmoitusten lähettämispäivä. Ilmoituksia ei saa julkaista muualla ennen lähettämispäivää, eikä niihin saa sisältyä sellaisia tietoja, joita ei ole julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarkemmat ohjeet ilmoitusten sisällöstä, laatimisesta ja lähettämisestä.
11 §Kausi-ilmoitus
Hankintayksiköiden on julkaistava vähintään kerran vuodessa kausi-ilmoitus, jossa tiedotetaan kunkin tuoteryhmän osalta lähimmän vuoden aikana toteutettaviksi suunnitelluista, vähintään 750 000 ECUn suuruisista tavarahankinnoista ja olennaiset tiedot suunnitelluista kynnysarvon ylittävistä rakennushankkeista. Ensimmäisen kerran tällainen ilmoitus on tehtävä viimeistään tammikuussa 1995.
Kausi-ilmoituksia voidaan täydentää toistamatta aiemman ilmoituksen tietoja, jos aiempaan ilmoitukseen selkeästi viitataan.
Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tuoteryhmäjaottelusta.
12 §Jälki-ilmoitus
Hankintayksikön on lähetettävä kahden kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä jälki-ilmoitus voittaneesta tarjouksesta. Ilmoituksen julkaistavaan osaan ei saa sisällyttää tietoja, joiden julkaiseminen olisi yleisen edun vastaista tai saattaisi vaarantaa luottamuksellisten liiketietojen säilymistä, perusteltuja kaupallisia etuja tai tervettä kilpailua.
4 lukuToimittajarekisteri
13 §Rekisteröintiehdot
Hankintayksiköllä voi olla toimittajarekisteri. Rekisteriin on hyväksyttävä ne tavarantoimittajat ja rakennusurakoitsijat, jotka täyttävät hankintayksikön asettamat yleiset rekisteröintiehdot.
Toimittajarekisterissä voidaan käyttää erilaisia luokituksia. Luokitukselle tai hyväksymiselle asetettavat ehdot eivät saa olla syrjiviä. Ehdoissa tulee viitata eurooppalaisiin eritelmiin jos niiden käyttäminen on mahdollista. Hankintayksiköt voivat käyttää myös muiden hankintayksiköiden tai yhteisöjen ylläpitämiä toimittajarekistereitä, jolloin tästä on mainittava hankintaan liittyvässä ilmoituksessa. Rekisteröintiehtoja voidaan tarvittaessa muuttaa.
Tavarantoimittajille ja rakennusurakoitsijoille on asetettava yhdenmukaiset hallinnolliset, tekniset tai rahoitusta koskevat rekisteröintiehdot. Ennen rekisteröintihakemuksen jättämistä teetetyt puolueettomat testit ja muu vastaava aineisto on hyväksyttävä näytöksi.
Toimittajarekisteristä ja rekisteröintiehdoista on pyydettäessä annettava tietoja.
14 §Rekisteröintimenettely
Hakemus toimittajarekisteriin pääsemiseksi on käsiteltävä kuuden kuukauden kuluessa. Käsittelyaikaa voidaan pidentää perustellusta syystä, jolloin ajan pidentämisestä ja päätöspäivästä on ilmoitettava hakijalle viimeistään kahden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Hakemuksen hylkääminen on perusteltava.
Toimittajarekisteristä voidaan poistaa sellainen toimittaja tai urakoitsija, joka ei enää täytä asetettuja ehtoja. Poistamisesta ja sen perusteista on kuitenkin ensin ilmoitettava toimittajalle tai urakoitsijalle.
15 §Ilmoitus toimittajarekisterin perustamisesta
Toimittajarekisterin perustamisesta ja käyttämisestä on ilmoitettava virallisessa lehdessä ja Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Ilmoitukseen tulee sisältyä selvitys toimittajarekisterin käyttötarkoituksesta ja siitä, mistä sovellettavia sääntöjä voi saada. Jos toimittajarekisteriä aiotaan käyttää yli kolmen vuoden ajan, on rekisteristä ilmoitettava vuosittain.
Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarkempia ohjeita rekisteriä koskevasta ilmoituksesta.
5 lukuMääräajat
16 §Määräaika avoimessa menettelyssä
Avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 52 päivää. Tämä aika lasketaan siitä päivästä, kun 6 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon. Mikäli hankinnasta on julkaistu kausi-ilmoitus, tarjousajan on oltava vähintään 36 päivää.
17 §Määräajat rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä
Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä halukkaille toimittajille on varattava vähintään 22 päivää osallistumishakemuksen jättämiseen. Erityistapauksissa Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto voi julkaista hankintailmoituksen kiirellisenä, jolloin osallistumishakemusten jättämiseen varattava aika on vähintään 15 päivää. Kiireellisenä julkaisemisen edellytyksenä on, että ilmoitus on lähetetty sähköpostina, teleksillä tai telekopiona. Aika lasketaan siitä päivästä, kun 6 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus on lähetetty Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon.
Hankintayksikkö voi sopia tarjousajasta valittujen ehdokkaiden kanssa. Kaikille tarjoajille on annettava sama aika tarjousten jättämiseen. Mikäli tällaista sopimusta ei tehdä, on hankintayksikön määrättävä tarjouspyyntöasiakirjojen laajuuteen nähden kohtuullinen tarjousaika, kuitenkin vähintään 10 päivää tarjouspyynnön lähettämisestä.
18 §Eräitä menettelymääräyksiä
Tarjouskilpailuun hyväksytyiltä ehdokkailta on pyydettävä tarjoukset samanaikaisesti ja kirjallisesti. Tarjouspyyntöön on liitettävä tarjouspyyntösasiakirjat ja niitä täydentävät asiakirjat.
Tarjouspyynnössä on mainittava, mistä saa lisätietoja hankinnasta, milloin tiedot on viimeistään pyydettävä ja tiedoista mahdollisesti perittävät maksut sekä maksutapa, tarjousten viimeinen vastaanottopäivä ja lähetysosoite. Samalla on ilmoitettava, millä kielellä tarjoukset on tehtävä. Tarjouspyynnössä on viitattava mahdollisesti julkaistuun ilmoitukseen, mainittava tarvittavista liiteasiakirjoista ja tarjouspyynnön hyväksymisen perusteet, mikäli niitä ei ole mainittu hankintailmoituksessa. Asiakirjoissa on mainittava myös tavarahankinta- tai urakkasopimuksen tekemiseen liittyvät erityisehdot.
Osallistumishakemus ja tarjouspyyntö on lähetettävä nopeinta mahdollista viestintävälinettä käyttäen tai kirjeitse. Mikäli asiakirjat toimitetaan sähkeitse, teleksillä, telekopiona tai tiedot annetaan puhelimitse, on asia vahvistettava kirjeitse ennen osallistumishakemuksen jättämiselle tai tarjouksen tekemiselle asetetun määräajan päättymistä.
Hankintayksikön on lähetettävä tarjouspyyntöasiakirjat ja niitä täydentävät asiakirjat toimittajille ja urakoitsijoille kuuden päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Riittävän ajoissa pyydetyt lisätiedot on toimitettava viimeistään kuusi päivää ennen tarjousajan päättymistä.
Jos tarjouspyyntöasiakirjat tai niitä täydentävät asiakirjat ovat laajoja, jos tarjouksen tekeminen edellyttää kohteessa käyntiä tai tarjouspyyntöasiakirjoihin liittyvien muiden asiakirjojen tarkastusta kohteessa, on tarjousaikaa pidennettävä vastaavasti.
Tarjouspyyntöasiakirjat liitteineen voidaan tehdä suomen tai ruotsin kielellä taikka jollakin Euroopan yhteisön virallisella kielellä.
6 lukuTekniset vaatimukset ja tarjousten valinta
19 §Eurooppalaiset eritelmät
Sopimukseen liittyvät tekniset eritelmät on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa tai muissa asiakirjoissa. Eritelmät on määriteltävä viittaamalla eurooppalaisiin eritelmiin, jos sellaisia on. Eurooppalaisilla eritelmillä tarkoitetaan joko eurooppalaisten standardien mukaisia kansallisia standardeja, eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä tai yhteisiä teknisiä eritelmiä. Muitakin määräyksiä voidaan noudattaa, jos ne ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisia.
Jos tarjouspyyntöasiakirjat sisältävät teknisiä eritelmiä, on suoritusvaatimuksia koskevat eritelmät asetettava etusijalle suunnittelua ja ominaisuuksien kuvausta koskeviin eritelmiin nähden. Etusijajärjestyksestä voidaan poiketa, jos hankintayksikkö osoittaa, että sellaiset eritelmät ovat sopimuksen tarkoituksen vuoksi riittämättömiä. Muitakin määräyksiä voidaan noudattaa, jos ne ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisia.
Teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että niissä esiintyy tietyn valmistajan tuote tai tiettyä alkuperää oleva tuote taikka erityisen menetelmän avulla valmistettu tuote, ellei se ole hankinnan kohteesta johtuvista syistä perusteltua. Tavaramerkkien, patenttien, tyyppien tai tavaran nimenomaisen alkuperän tai tuotannon mainitseminen teknisissä eritelmissä on sallittua vain, jos hankinnan kohdetta ei muutoin voi kuvata riittävän tarkoilla ja kaikille asianosaisille täysin selvillä määritelmillä ja jos mainintaan liitetään ilmaisu ''tai vastaava''.
Hankintayksikkö voi poiketa 1 momentin määräyksistä, jos
teknisesti ei ole mahdollista riittävän tarkasti todeta, että tuote on eurooppalaisten eritelmien mukainen;
määräyksen soveltaminen estäisi noudattamasta telepäätelaitteiden hyväksymiselle annettuja säädöksiä tai standardoinnista tietotekniikassa ja televiestinnässä 22 joulukuuta 1986 annettua neuvoston päätöstä 87/95 ETY, sellaisena kuin se on mukautettuna Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen II liitteessä;
hankintayksikkö joutuisi eurooppalaisten eritelmien käyttämisen vuoksi hankkimaan jo käytössään olevien laitteiden kanssa yhteensopimattomia tavaroita ja niiden käyttäminen aiheuttaisi suhteettoman suuria kustannuksia tai suhteettomia teknisiä vaikeuksia. Tähän perusteeseen vetoaminen on sallittua väliaikaisesti, jos hankintayksikön tavoitteena on siirtyä tietyn ajan kuluessa eurooppalaisten eritelmien käyttöön;
vastaava eurooppalainen eritelmä ei sovi haluttuun tarkoitukseen tai siinä ei oteta huomioon eritelmän käyttöönoton jälkeen tapahtunutta teknistä kehitystä. Tätä poikkeusta soveltavien hankintayksiköiden on ilmoitettava asianomaiselle standardointijärjestölle tai muulle toimivaltaiselle elimelle ne syyt, joiden vuoksi eurooppalaista teknistä eritelmää ei pidetä tarkoituksenmukaisena, sekä pyydettävä eritelmän tarkistamista; tai
hankinnan kohde on kehitysluontoinen uutuustuote, minkä vuoksi eurooppalaisten eritelmien käyttäminen ei olisi tarkoituksenmukaista.
Hankintailmoituksessa tai tarjouskilpailuilmoituksena käytettävässä kausi-ilmoituksessa on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava peruste, jonka nojalla hankintayksikkö on poikennut 4 momentin säännöksistä.
Hankintayksikön on pyynnöstä annettava tavaratoimittajille tai rakennusurakoitsijoille sellaiset tekniset eritelmät, joihin yksikkö viittaa säännöllisesti tavarahankinta- tai rakennusurakkasopimuksissaan, tai joita se aikoo soveltaa ennakkoilmoitusten perusteella solmittavissa sopimuksissa. Jos nämä eritelmät perustuvat yleisesti saatavilla oleviin asiakirjoihin, on viittaus asiakirjoihin riittävä.
Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita siitä, mitä teknisillä eritelmillä tarkoitetaan tätä asetusta sovellettaessa.
20 §Tarjousten valintaperusteet
Hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista joko se tarjous, joka on hinnaltaan alin tai tarjous, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tavaran tai urakan arviointiperusteiden mukaan. Tällaisia arviointiperusteita voivat olla esimerkiksi hinta, toimitusaika, käyttökustannukset, elinkaarikustannukset, laatu, ympäristövaikutukset, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut ja tekninen tuki.
Jollei hankintayksikkö aio käyttää tarjouksen hyväksymisen perusteena ainoastaan alinta hintaa, hankintaa koskevassa ilmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin esitettävä, mikäli mahdollista, tärkeysjärjestyksessä.
21 §Vaihtoehtojen esittäminen
Käytettäessä arviointiperusteena kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta hankintayksikkö voi hyväksyä vaihtoehdot, jotka täyttävät hankintayksikön ennalta asettamat vähimmäisvaatimukset. Vaatimukset ja niiden käyttämisen ehdot on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa. Kielto vaihtoehtojen esittämiseen on mainittava hankintaa koskevassa ilmoituksessa.
Vaihtoehtoa ei saa hylätä vain siksi, että se perustuu teknisiin eritelmiin, jotka on määritelty viittaamalla eurooppalaisiin eritelmiin tai kansallisiin teknisiin eritelmiin, jotka on hyväksytty direktiivissä 89/106/ETY tarkoitettujen olennaisten vaatimusten mukaisiksi.
22 §Poikkeuksellisen alhainen tarjous
Jos tarjoushinta vaikuttaa hankittavaan tavaraan tai toteutettavaan hankkeeseen nähden poikkeuksellisen alhaiselta, hankintayksikön on tutkittava tarjous yksityiskohtaisesti ennen hankintapäätöksen tekemistä ja pyydettävä toimittajalta kirjallinen selvitys tarjouksen perusteista. Toimittajalle on tarvittaessa ilmoitettava, mitä tarjouksen kohtaa ei voida hyväksyä.
Tarjous voidaan hyväksyä, jos se perustuu poikkeuksellisen edullisiin rakennus- tai tuotantomenetelmiin tai teknisiin ratkaisuihin, muihin tarjoajan kannalta poikkeuksellisen edullisiin olosuhteisiin, tarjoajan ehdottaman tuotteen tai työn omintakeisuuteen taikka muihin vastaaviin syihin.
Valtion tuesta johtuva poikkeuksellisen alhainen tarjous voidaan hylätä vain, jos tuki ei ole Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sääntöjen mukaista.
Hankintayksikön on ilmoitettava kauppa- ja teollisuusministeriölle hinnaltaan liian alhaiseksi katsomansa tarjouksen hylkäämistä. Ilmoitukseen on liitettävä päätöksen perustelut.
23 §Alihankinnat ja ryhmittymänä tarjoaminen
Tarjouksessa on pyydettäessä yksilöitävä alihankintana tai aliurakkana tehtävät toimitukset. Ilmoitus ei rajoita pääsopimuspuolen vastuuta.
Toimittajat tai urakoitsijat voivat tehdä tarjouksen tai neuvotella ryhmittymänä tai työyhteenliittymänä. Tarjouksen tekemistä varten ryhmittymältä ei saa vaatia tiettyä oikeudellista muotoa. Tällainen vaatimus voidaan kuitenkin esittää sopimuspuolelle, mikäli tietty oikeudellinen muoto on tarpeen sopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.
7 lukuErinäisiä säännöksiä
24 §Työturvallisuus ja työehdot
Hankintayksikkö voi ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa ne viranomaiset, joilta tarjoaja voi saada tietoja sellaisista suomalaisista työsuojelua ja työehtoja koskevista velvoitteista, joita työkohteessa on noudatettava. Hankintayksikön tulee vaatia, että tarjouskilpailuun osallistuvat tarjoajat ottavat nämä seikat huomioon tarjouksessaan. Poikkeuksellisen alhaisten tarjousten tarkastamista koskevia määräyksiä on kuitenkin noudatettava.
25 §Tilastotiedot
Hankintayksikön on säilytettävä hankintakohtaisesti neljän vuoden ajan sopimuksen tekemisestä seuraavat tiedot:
urakoitsijoiden tai toimittajien valintaperusteet ja tarjouksen hyväksymisperusteet;
poikkeaminen eurooppalaisten eritelmien soveltamisesta 19 §:ssä mainituissa tapauksissa;
perusteet suoran neuvottelumenettelyn käyttämiseen, ja
muu poikkeaminen teknisiä vaatimuksia, hankintamenettelyjä ja ilmoittamista sekä tarjoajien ja tarjousten valintaa koskevista menettelyistä, silloin kuin poikkeaminen on tämän asetuksen mukaan perusteltava.
26 §Oikeusturvakeinot
Tässä asetuksessa tarkoitettuun hankintamenettelyyn sovelletaan oikeusturvakeinojen osalta julkisista hankinnoista annetun lain 8-12 §:ää jos lain 9 §:ssä mainitun hakemuksen tekijä on Euroopan talousalueelta.
27 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
ETA-sopimuksen liite XVI: neuvoston direktiivi (90/531/ETY)
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOKauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen