Asetus valtionosuutta saavista kansanopistoista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1219/1993
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministerin esittelystä säädetään valtionosuutta saavista kansanopistoista 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1218/93) nojalla:
1 lukuYlläpitäminen
1 §Ylläpitämislupa
Opetusministeriölle toimitettavassa ylläpitämislupaa koskevassa hakemuksessa on selvitettävä:
ylläpitäjän nimi ja kotipaikka;
kansanopiston nimi ja sijaintipaikka;
kansanopiston tarkoitus ja koulutustehtävä sekä mahdollinen kirjeopetuksen järjestäminen;
opetuskieli;
toimitilat, henkilöstö sekä toiminnan aloittamisaika;
arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; sekä
ylläpitäjän taloudellinen asema.
Lisäksi tulee esittää selvitys kansanopistoa ylläpitävän yhteisön tai säätiön merkitsemisestä asianomaiseen rekisteriin sekä yhtiöjärjestys, säännöt tai kuntayhtymän perussopimus.
Ylläpitämisluvan tulee sisältää 1 momentin 1-4 kohdassa mainitut tiedot.
2 luku Henkilöstö
2 § Kelpoisuusvaatimukset
Kansanopiston rehtorin virkaan tai toistaiseksi täytettävään toimeen on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja jolla on kansanopiston opetushenkilökuntaan kuuluvalta edellytetty kelpoisuus. Lisäksi vaaditaan, että hän on suorittanut opetushallinnon tutkinnon, jonka perusteet määrää opetushallitus.
Opetushenkilöstön virkoihin tai toistaiseksi täytettäviin toimiin on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto tai opistoasteen tutkinto. Lisäksi vaaditaan vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot tai peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus. Ammatillista peruskoulutusta antavan opetushenkilöstön virkaan tai toimeen vaaditaan soveltuvan tutkinnon lisäksi vähintään kahden vuoden työkokemus tai riittäväksi katsottava muu käytännön toiminta opetusalaa vastaavalla alalla.
Viran väliaikaisella hoitajalla, määräaikaisessa työsuhteessa olevalla sekä tuntiopettajalla ja luennoitsijalla tulee olla tehtävien edellyttämä kokemus ja taito.
3 luku Opetus ja opiskelijat
3 § Opetus
Kansanopiston opetus voidaan järjestää perusoppijaksoina ja kursseina. Perusoppijakso voi jakaantua opintolinjoihin ja vuosikursseihin.
Kansanopiston koulutustilaisuuden tulee kestää vähintään 15 tuntia. Opiskelijan tulee saada ohjattua opetusta vähintään 25 tuntia viikossa tai vähintään viisi tuntia päivää kohti.
Kirjeopetuksessa tai sellaisessa etäopetuksessa, jota kansanopiston ylläpitäjäyhteisö järjestää ylläpitämisluvan mukaisesti, voidaan poiketa kansanopiston opetusta koskevista säännöksistä.
4 § Opiskelijat
Kansanopiston opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka on ennen koulutuksen alkua täyttänyt kuusitoista vuotta tai suorittanut oppivelvollisuutensa. Kansanopisto voi asettaa opiskelijaksi hyväksyttävälle edellä mainittua korkeamman ikävaatimuksen.
Opiskelijaksi ottamisesta sekä menettelystä kirjeopetukseen hyväksymisessä määrätään johtosäännössä.
5 § Opintososiaaliset etuudet
Kansanopiston on järjestettävä valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain (1218/93) 8 §:ssä tarkoitetulle opiskelijalle päivittäisen maksuttoman aterian lisäksi maksuton aamiainen ja päivällinen.
4 luku Käyttökustannusten valtionrahoitus ja muut rahoitusta koskevat säännökset
6 § Opiskelijaviikon yksikköhinnat
Valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain 12 §:ssä tarkoitettu yksikköhinta on:
vaikeavammaisille tarkoitettua koulutusta järjestävissä erityiskansanopistoissa 75 prosenttia sekä muiden kansanopistojen vammaisten erityislinjoiksi hyväksytyillä linjoilla 20 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta;
Valamon kansanopistossa 20 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta;
opistoissa, joiden opiskelijaviikkojen kokonaismäärästä kahden edeltäneen vuoden keskiarvona vähintään kolme neljäsosaa koostuu enintään kymmenen päivän pituisten kurssien opiskelijaviikoista, 20 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta; sekä
opistoissa, joiden ylläpitämisluvassa on hyväksytty kirjeopetuksen antaminen, 20 prosenttia korkeampi kuin muu kuin tässä pykälässä tarkoitettu yksikköhinta.
7 § Opiskelijaviikko
Opiskelijaviikolla tarkoitetaan yhden opiskelijan viiden työpäivän pituista opiskelua kansanopistossa. Lyhyemmät ja pitemmät viikot muutetaan opiskelijaviikoiksi jakamalla työpäivien lukumäärä viidellä.
8 § Opiskelijamäärien laskeminen ja ilmoittaminen
Ammatillisen perus- ja jatkolinjakoulutuksen sekä peruskoulu- ja lukio-opetuksen opiskelijamäärien laskemisessa ja opiskelijamäärien ilmoittamisessa sovelletaan mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (820/92) 6-10 §:ssä säädetään.
5 luku Erinäiset säännökset
9 §Muutoksenhaku
Kansanopiston johtokunnan tai toimihenkilön päätöksestä, joka koskee opiskelijaksi ottamista muuhun kuin ammatilliseen perus- ja jatkolinjakoulutukseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valittaa ei saa myöskään koulutuksen hinnoittelua koskevista päätöksistä.
10 §Tarkemmat määräykset
Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa opetusministeriö.
6 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
11 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
12 §Rahoituksen määräytymiseen liittyvät määräajat
Kansanopiston rahoituksen määräytymiseen liittyvistä määräajoista voidaan poiketa määrättäessä ensimmäisen kerran vuoden 1994 rahoitusta.
13 §Rehtorin ja opetushenkilöstön kelpoisuus
Kansanopiston rehtorin ja opetushenkilöstöön kuuluvaan toimeen tai virkaan on edelleen kelpoinen henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa kelpoinen mainittuun toimeen tai virkaan.
Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOpetusministeri Riitta Uosukainen