Laki vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan vuokra-asuntolainojen korkotuesta 19 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain ( 867/80 ) 14 § ja
muutetaan 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 1 ja 2 kohta, 3 §:n 1 momentti, 4, 6 ja 7 §, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 ja 3 momentti, 10 §, 12 §:n 1 momentti sekä 13 ja 15 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 1 ja 2 kohta, 3 §:n 1 momentti ja 7 § 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (62/85), 4 ja 6 § 20 päivänä joulukuuta 1991 annetussa laissa (1657/91), 9 §:n 1 ja 3 momentti 23 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1483/92) sekä 10 § ja 12 §:n 1 momentti 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetussa laissa (661/92), sekä
lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 18 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa, uusi 3 momentti ja 2 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 20 päivänä joulukuuta 1991 annetulla lailla, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
1 §
Valtion varoista voidaan maksaa korkohyvitystä talletuspankin, luottolaitoksen, vakuutusyhtiön, eläkelaitoksen tai kunnan myöntämistä lainoista vuokra-asunnon hankkimista, rakentamista tai peruskorjausta varten. Näitä lainoja nimitetään tässä laissa korkotukilainoiksi.
Mitä tässä laissa säädetään luottolaitoksen myöntämästä lainasta, sovelletaan myös talletuspankin, vakuutusyhtiön tai eläkelaitoksen myöntämään lainaan.
2 §
Korkotukilaina vuokra-asunnon rakentamista tai, jollei 2 momentista muuta johdu, hankkimista varten voidaan myöntää:
kunnalle tai kuntayhtymälle;
aravalain (1189/93) 15 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulle asuntojen vuokraamista sosiaalisin perustein harjoittavalle yhteisölle;
Jos vuokra-asunto hankitaan muun kuin asunnottoman, pakolaisen, romanin tai vastaavaan erityiseen väestöryhmään kuuluvan henkilön vuokra-asuntokäyttöön, korkotukilainaa voidaan myöntää vain edellyttäen,
että asuntojen rakentaminen kyseiselle alueelle ei ole perusteltua pitkän aikavälin asunnontarve huomioon ottaen, jollei lainansaajana ole kunta tai kunnan tosiasiallisesti omistama yhtiö; ja
että asunnon hankkiminen on edullisempaa kuin vastaavan uuden asunnon rakentaminen.
3 §
Tuettavien asuntojen on oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä rakentamis-, hankinta- tai peruskorjauskustannuksiltaan ja ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia. Rakentamisen ja peruskorjauksen on perustuttava kilpailumenettelyyn, jollei valtion asuntorahasto erityisestä syystä myönnä siitä poikkeusta. Ympäristöministeriöllä on oikeus antaa määräyksiä ja ohjeita siitä, mitä tässä momentissa on säädetty.
4 §
Korkotukilainan suuruus on enintään 90 prosenttia vuokra-asunnon hyväksytyistä hankinta-, rakentamis- tai peruskorjauskustannuksista. Rakentamiskustannuksiin voidaan hyväksyä myös tontin hankkimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Valtioneuvosto voi antaa tarkempia määräyksiä lainoitusosuuden suuruudesta.
6 §
Lainoja voidaan hyväksyä korkotukilainoiksi valtion talousarviossa vahvistetun hyväksymisvaltuuden rajoissa.
Valtioneuvosto voi vahvistaa lainojen hyväksymisvaltuuden alueelliset ja muut käyttöperusteet. Hyväksymisvaltuutta voidaan yleisten edellytysten täyttyessä käyttää kunnan puoltamiin kohteisiin.
Tämän lain mukainen korkotuki on suunnattava eri alueilla ja eri kunnissa esiintyvän asunnontarpeen mukaan.
7 §
Korkohyvitystä maksetaan enintään 20 lainavuodelta.
Tarkemmat määräykset korkotuen määrästä ja maksuajasta, korkotukilainojen vähimmäislaina-ajasta ja yleisistä ehdoista antaa valtioneuvosto.
8 §
Valtion asuntorahasto päättää lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi. Asuntorahaston on tarkastettava, että 3 §:ssä säädetyt yleiset edellytykset ovat lainaa hyväksyttäessä olemassa.
9 §
Valtio on luottolaitokselle vastuussa rakentamista varten myönnetyn korkotukilainan pääoman ja koron lopullisista menetyksistä, jotka johtuvat velallisen maksukyvyttömyydestä siltä osin, kuin lainan vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan lainasta maksamatta olevia lyhennyksiä ja korkoja. Valtionvastuu koskee lain 10 §:ssä tarkoitettuna rajoitusaikana erääntyneitä, maksamatta jääneitä lyhennys- ja korkomaksuja sekä näille erille kertyviä viivästyskorkoja siihen asti, kunnes luottolaitos saa suorituksen saamisistaan.
Rakentamista varten myönnetyllä korkotukilainalla tulee olla valtion asuntorahaston hyväksymä muita lainoja paremmalla etuoikeudella oleva kiinnitysvakuus tai muu valtion asuntorahaston hyväksymä vähintään yhtä turvaava vakuus, jollei lainansaajana ole kunta tai kuntayhtymä.
10 §
Asuntoa, jonka hankkimista, rakentamista tai peruskorjausta varten korkotukilaina on myönnetty, on käytettävä vuokra-asuntona. Tämä velvoite päättyy 10 vuoden kuluttua korkotukilainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien ( käyttörajoitusaika ), jos korkohyvityksen maksuaika on 7 §:ssä tarkoitetun valtioneuvoston päätöksen nojalla enintään 10 vuotta. Muussa tapauksessa tämä velvoite päättyy 20 vuoden kuluttua mainitusta ajankohdasta lukien.
Valtioneuvosto voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä asukkaiden valintaperusteista asuntoon, jota koskee 20 vuoden käyttörajoitusaika.
12 §
Jos korkotukilainan saaja on käyttänyt lainavaroja muuhun kuin tämän lain mukaiseen tarkoitukseen tai asuntoa vastoin 10 §:n säännöksiä taikka korkotukilainaksi hyväksymistä hakiessaan antanut olennaisesti virheellisiä tietoja tai salannut lainan hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, voi valtiokonttori lakkauttaa korkohyvityksen suorittamisen. Edellä mainituissa tapauksissa ja milloin asunnon tai sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistusoikeus luovutetaan vastiketta vastaan muulle kuin 2 §:n 1 momentin 1-6 kohdassa tarkoitetulle omistajalle ennen käyttörajoitusajan kulumista, voi valtiokonttori velvoittaa lainansaajan kokonaan tai osittain suorittamaan valtiolle takaisin sen korkohyvityksen, jonka valtio on lainasta maksanut.
13 §
Valtion asuntorahaston, valtiokonttorin, kunnan ja luottolaitoksen on valvottava, että lainavarat käytetään lainaa korkotukilainaksi hyväksyttäessä määrättyyn tarkoitukseen. Kunnan on myös valvottava 10 §:ssä tarkoitettujen käyttörajoitusten ja asukkaiden valintaperusteiden noudattamista.
Luottolaitos ja korkotukilainan saaja ovat velvollisia antamaan valtion asuntorahastolle, valtiokonttorille ja asianomaiselle kunnan viranomaiselle tietoja, jotka tarvitaan sen toteamiseksi, onko korkotukilaina käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti ja lainaehtoja muutoinkin noudatettu.
15 §
Valtiokonttorin 12 §:n mukaiseen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla lääninoikeudelle siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valtion asuntorahaston ja lääninoikeuden päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Ennen tämän lain voimaantuloa hyväksyttyihin korkotukilainoihin sovelletaan kuitenkin edelleen vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 6 ja 7 §:n, 9 §:n 1 momentin ja 10 §:n säännöksiä sellaisina kuin ne ovat tämän lain voimaan tullessa.
Kilpailumenettelyä koskevaa 3 §:n 1 momentin säännöstä sovelletaan vasta vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta.
YmVM 14/93
Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOMinisteri Pirjo Rusanen