1189/1993

Valtion asuntorahaston varoista myönnetään asuntolainoja ( aravalaina ) omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntojen uudisrakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen siten kuin tässä laissa säädetään.

Tämän lain nojalla ei myönnetä lainaa sellaisiin asuntoihin, joita varten voidaan myöntää lainaa tai korkotukea maaseutuelinkeinolain (1295/90) nojalla tai muun lain nojalla maatilatalouden kehittämisrahaston varoista.

Aravalainoja voidaan myöntää uudisrakentamiseen , jolla tarkoitetaan yhden tai useamman asuinrakennuksen rakentamista, tai hankintaan, jolla tarkoitetaan yhden tai useamman asuinhuoneiston tai muun asuinkäyttöön tulevan tilan hankkimista olemassa olevasta rakennuskannasta. Uudisrakentamiseen ja asuntojen hankintaan voidaan sisällyttää tontin hankinta. Siitä, mihin saakka vastavalmistuneen rakennuksen tai asuinhuoneiston hankkiminen luetaan uudisrakentamiseksi, säädetään asetuksella.

Aravalainoja voidaan myös myöntää perusparantamiseen , jolla:

Aravalainoja voidaan myöntää valtion talousarviossa vahvistetun myöntämisvaltuuden rajoissa.

Valtioneuvosto vahvistaa lainojen myöntämisvaltuuden alueelliset ja muut käyttöperusteet. Ympäristöministeriö voi hyväksyä niiden puitteissa tarvittavia kuntakohtaisia myöntämisvaltuuksia valtion asuntorahaston ehdotuksesta. Kunta valitsee lainoitettavat kohteet, joihin aravalainojen myöntämisen yleisten edellytysten täyttyessä myöntämisvaltuutta voidaan käyttää.

Aravalainoituksen rahoittamisesta myönnetyistä lainoista valtion asuntorahastoon kertyvillä lyhennys- ja korkotuloilla, valtion talousarvion yhteydessä hyväksyttävällä lainanotolla, aravalainojen arvopaperistamisella ja asuntorahastoon siirrettävällä määrärahalla tai muulla tavalla säädetään valtion asuntorahastosta annetussa laissa (1144/89). Asuntorahasto ohjaa lainojen maksatusta.

Aravalainoja myöntävät valtion asuntorahasto ja kunnat sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Kunnan tulee antaa ympäristöministeriölle ja asuntorahastolle aravalainoituksen hoitamiseksi välttämättömät suunnitelmat, tiedot ja asiakirjat.

Valtiokonttori maksaa ja perii asuntorahaston myöntämät ja kunta kunnan myöntämät aravalainat.

Kunnan tehtävät ja vastuu aravalainoituksessa ovat sillä kunnalla, jossa aravalainoituksen kohde sijaitsee, jolleivät kunnat keskenään toisin sovi.

Aravalainoja myönnetään asunto-olojen kehittämiseen sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen perusteella. Valtioneuvosto määrää tarkemmin aravalainojen myöntämisperusteista.

Aravalainoitettavien asuntojen on oltava asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia ja asuinympäristöltään toimivia sekä uudisrakentamis-, hankinta- tai perusparantamiskustannuksiltaan samoin kuin ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia. Uudisrakentamisen ja perusparantamisen on asukkaiden omatoimista rakentamista lukuun ottamatta perustuttava kilpailumenettelyyn, jollei asuntorahasto erityisestä syystä myönnä siitä poikkeusta. Ympäristöministeriö antaa määräyksiä ja ohjeita siitä, mitä edellä tässä momentissa säädetään.

Aravalainan myöntäminen edellyttää, että lainansaajalla arvioidaan olevan riittävät edellytykset aravalainan takaisin maksamiseen.

Aravalainan myöntävän viranomaisen on tarkastettava, että tässä pykälässä säädetyt yleiset edellytykset ovat lainaa myönnettäessä olemassa.

Aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetussa laissa (1190/93) ja asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/90) säädetään aravalainoitetun asuinrakennuksen ja sen omistavan yhtiön osakkeiden sekä aravalainoitetun asuinhuoneiston ja sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden käytön ja luovutuksen rajoittamisesta. Rajoituksista on tehtävä merkintä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin sekä osakekirjoihin ja osakeluetteloon ( rajoitusmerkintä).

Aravalainoitettujen omistusasuntojen käyttöön ja luovutukseen sovelletaan vain, mitä aravalainapäätöksestä ja lainan siirrosta on voimassa.

Yksityishenkilölle voidaan myöntää omistusaravalaina omana asuntona käytettävän:

Asunto-osakkeiden hankintalaina voidaan myöntää myös sille, jolla on aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain mukaan oikeus asunnon omaksilunastamiseen.

Asunto-osakeyhtiölle voidaan myöntää lyhytaikainen aravalaina asunto-osakeyhtiötalon rakentamista varten (rakennusaikainen laina). Rakennusaikainen laina voidaan kokonaan tai osaksi muuttaa asuinhuoneistoa vastaavalta osalta asunto-osakelainaksi tai 13 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuksi vuokra-asuntolainaksi.

Asunto-osakeyhtiölle tai muulle vähintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävän rakennuksen omistavalle yhteisölle voidaan myöntää aravalaina perusparantamista varten ( yhteisön perusparannuslaina). Yhteisön perusparannuslaina voidaan kokonaan tai osaksi muuttaa asuinhuoneistoa vastaavalta osalta asuinhuoneiston omistajan maksettavaksi (asuinhuoneiston perusparannuslaina).

Omakotitalon hankintalainalla tai asunto-osakkeiden hankintalainalla, lukuun ottamatta hankintalainaa asunnon omaksilunastamista varten, voidaan hankkia vain sellainen omakotitalo tai asuinhuoneisto, jonka rakentamista tai hankintaa varten ei aikaisemmin ole myönnetty aravalainaa, taikka jos aravalainaa on myönnetty, se on maksettu takaisin. Hankintalainan myöntäminen edellyttää, että asuntojen rakentaminen kyseiselle alueelle ei ole perusteltua pitkän aikavälin asunnontarve huomioon ottaen ja että asunnon hankinta on edullisempaa kuin vastaavan uuden asunnon rakentaminen.

Omistusaravalainan yksityishenkilölle myöntää kunta.

Rakennusaikaisen lainan ja yhteisön perusparannuslainan myöntää asuntorahasto. Yhteisön perusparannuslainan myöntää kuitenkin kunta, jos talossa on perusparantamisen jälkeen enintään kaksi asuinhuoneistoa.

Kunta päättää asuinhuoneistoa vastaavalta osalta rakennusaikaisen lainan muuttamisesta asunto-osakelainaksi tai vuokra-asuntolainaksi ja yhteisön perusparannuslainan muuttamisesta asuinhuoneiston perusparannuslainaksi.

Ympäristöministeriö voi kunnan hakemuksesta siirtää asuntorahaston toimivallan rakennusaikaisen lainan ja yhteisön perusparannuslainan myöntämisessä kokonaan tai osaksi kunnalle. Ministeriö voi kunnan hakemuksesta tai erityisestä syystä peruuttaa toimivallan siirron.

Asuntorahasto hyväksyy rakennettavan asunto-osakeyhtiötalon aravalainoituskelpoiseksi asunto-osakelainojen myöntämiseksi.

Vuosimaksuina perittäviä omistusaravalainoja ovat omakotilaina, omakotitalon hankintalaina, asunto-osakelaina ja asunto-osakkeiden hankintalaina.

Vuosimaksuun, joka peritään vuosittain kahtena eränä, sisältyvät lainan korot ja lyhennykset. Vuosimaksusta maksetaan ensin lainan korkoa. Vuosimaksun suuruus voidaan määrätä joko siten, että se sisältää aina vähintään koko koron osuuden tai siten, että vuosimaksu ei riitä koko koron maksamiseen, jolloin jäljelle jäänyt osa korosta lisätään lainan pääomaan.

Vuosimaksuina perittävät omistusaravalainat ovat enintään 80 prosenttia lainoituksen kohteen lainoitusarvosta. Aravavuokra-asunnon omaksilunastamiseen myönnetty asunto-osakkeiden hankintalaina on kuitenkin enintään 80 prosenttia aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain 12 §:ssä tarkoitetusta lunastushinnasta. Laina voi myös olla omakotitaloa tai asuinhuoneistoa taikka niiden asuinneliömetriä kohden määrätty markkamääräinen enimmäislaina.

Vuosimaksuun sisältyvästä korosta ja lyhennyksestä, vuosimaksun suorittamisesta ja tarkistamisesta sekä ennen ensimmäisen vuosimaksun voimaantuloa lainasta perittävästä kiinteästä korosta säädetään asetuksella.

Rakennusaikainen laina on enintään 80 prosenttia lainoituksen kohteen lainoitusarvosta sekä yhteisön perusparannuslaina, omakotitalon perusparannuslaina ja asuinhuoneiston perusparannuslaina enintään 60 prosenttia tai, jos kysymys on kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaasta kohteesta, enintään 80 prosenttia perusparantamisen hyväksytyistä kustannuksista. Laina voi myös olla omakotitaloa tai asuinhuoneistoa taikka niiden asuinneliömetriä kohden määrätty markkamääräinen enimmäislaina.

Rakennusaikaisen lainan laina-aika on enintään kaksi vuotta. Yhteisön perusparannuslainan laina-aika on enintään 10 vuotta sekä omakotitalon perusparannuslainan ja asuinhuoneiston perusparannuslainan enintään 25 vuotta.

Rakennusaikaisen lainan, yhteisön perusparannuslainan, omakotitalon perusparannuslainan ja asuinhuoneiston perusparannuslainan korosta sekä korkojen ja lyhennysten suorittamisesta säädetään asetuksella.

Jos omistusaravalainoituksen kohde tulee kunnan omistukseen, siirtyy omistusaravalaina kunnan vastattavaksi. Muussa tapauksessa omistusaravalainan tai sen osan siirto edellyttää, että lainoituksen kohteen uusi omistaja täyttää kyseisen omistusaravalainan saajaa koskevat lakiin taikka sen nojalla annettuihin säännöksiin tai määräyksiin perustuvat edellytykset. Valtiokonttori päättää asuntorahaston myöntämän ja kunta kunnan myöntämän lainan siirrosta. Jollei lainan siirtoa hyväksytä, valtiokonttorin tai kunnan on irtisanottava laina heti maksettavaksi.

Vuosimaksuina perittävän omistusaravalainan siirtoa koskevassa päätöksessä on samalla määrättävä muuttuneen tilanteen mukaisesta vuosimaksun tasosta ja määrästä.

Vuokra-aravalaina voidaan myöntää:

Vuokratalon hankintalainalla tai vuokra-asunnon hankintalainalla voidaan hankkia sellainen vuokratalo tai asuinhuoneisto, jonka rakentamista tai hankintaa varten ei aikaisemmin ole myönnetty aravalainaa, taikka jos aravalainaa on myönnetty, se on maksettu takaisin. Jos hankintalainalla hankitaan asunto muun kuin asunnottoman, pakolaisen, romaanin tai vastaavan erityiseen väestöryhmään kuuluvan henkilön käyttöön, laina voidaan myöntää vain edellyttäen:

Myönnettäessä vuokratalolle pitkäaikainen vuokra-asumisen perusparannuslaina siihen yhdistetään lainansaajan uudisrakentamista, hankintaa tai perusparantamista varten tämän lain tai asuntotuotantolain (247/66) nojalla myönnetyn vuosimaksuina perittävän lainan jäljellä oleva pääoma.

Lainojen yhdistäminen tulee voimaan sinä päivänä, josta lukien määrätään yhdistetyn lainan ensimmäinen vuosimaksu.

Yhdistetyn lainan saajan on ilmoitettava valtiokonttorille, jollei valtiokonttori ole yleisesti toisin määrännyt, aravalainaa paremmalla etuoikeudella hyväksytyt lainat ja niiden lainaehdot sekä myös sellaiset myöhemmät lainaehtojen muutokset, joilla on olennainen vaikutus pääomakustannuksiin.

Yhdistettyyn lainaan sovelletaan, mitä pitkäaikaisesta vuokra-asumisen perusparannuslainasta on voimassa, jollei jäljempänä tästä laista tai sen nojalla annetuista säännöksistä tai määräyksistä muuta johdu.

Vuokra-aravalainoja voidaan myöntää:

Vuokratalolaina voidaan myöntää myös asunto-osakeyhtiölle sekä pitkäaikainen ja lyhytaikainen vuokra-asumisen perusparannuslaina muullekin lainan hakijalle.

Vuokra-asuntolainan ja vuokra-asunnon hankintalainan myöntää kunta. Lainan myöntää kuitenkin asuntorahasto, jos hakijana on yhteisö, joka harjoittaa valtakunnallisesti asuntojen hankintaa pääasiassa asunnottomille, pakolaisille tai romaneille.

Vuokratalolainan, vuokratalon hankintalainan sekä pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan myöntää asuntorahasto. Vuokratalolainan ja vuokratalon hankintalainan, jos talossa on enintään kaksi asuinhuoneistoa, sekä pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan, jos talossa on perusparantamisen jälkeen enintään kaksi asuinhuoneistoa, myöntää kuitenkin kunta.

Ympäristöministeriö voi kunnan hakemuksesta siirtää asuntorahaston toimivallan vuokra-aravalainojen myöntämisessä kokonaan tai osaksi kunnalle. Ministeriö voi kunnan hakemuksesta tai erityisestä syystä peruuttaa toimivallan siirron.

Asuntorahasto hyväksyy rakennettavan asunto-osakeyhtiötalon aravalainoituskelpoiseksi vuokra-asuntolainojen myöntämiseksi.

Vuosimaksuina perittäviä vuokra-aravalainoja ovat muut kuin lyhytaikainen vuokra-asumisen perusparannuslaina.

Vuosimaksuun, joka peritään vuosittain kahdessa erässä, sisältyvät lainan korot ja lyhennykset. Vuosimaksusta maksetaan ensin lainan korkoa. Vuosimaksun suuruus voidaan määrätä joko siten, että se sisältää aina vähintään koko koron osuuden tai siten, että vuosimaksu ei riitä koko koron maksamiseen, jolloin jäljelle jäänyt osa korosta lisätään lainan pääomaan.

Vuosimaksuina perittävät vuokra-aravalainat ovat enintään 95 prosenttia lainoituksen kohteen lainoitusarvosta, kuitenkin pitkäaikainen vuokra-asumisen perusparannuslaina enintään 95 prosenttia perusparantamisen hyväksytyistä kustannuksista. Pitkäaikainen vuokra-asumisen perusparannuslaina voi myös olla vuokrataloa tai asuinhuoneistoa taikka niiden asuinneliömetriä kohden määrätty markkamääräinen enimmäislaina.

Vuosimaksuun sisältyvästä korosta ja lyhennyksestä, vuosimaksun suorittamisesta ja tarkistamisesta, vuosimaksun alentamisesta erityisestä syystä sekä ennen ensimmäisen vuosimaksun voimaantuloa lainasta perittävästä kiinteästä korosta säädetään tarkemmin asetuksella.

Lyhytaikainen vuokra-asumisen perusparannuslaina on enintään 60 prosenttia tai, jos kysymys on kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaasta kohteesta, enintään 80 prosenttia perusparantamisen hyväksytyistä kustannuksista. Laina voi myös olla vuokrataloa tai asuinhuoneistoa taikka niiden asuinneliömetriä kohden määrätty markkamääräinen enimmäislaina.

Lyhytaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan laina-aika on enintään 10 vuotta. Lainan koron ja lyhennyksen suorittamisesta säädetään asetuksella.

Jos vuokra-aravalainoituksen kohde tulee kunnan omistukseen, siirtyy vuokra-aravalaina kunnan vastattavaksi. Muussa tapauksessa vuokra-aravalainan tai sen osan siirto edellyttää, että lainoituksen kohteen uusi omistaja täyttää kyseisen vuokra-aravalainan saajaa koskevat lakiin tai sen nojalla annettuihin säännöksiin ja määräyksiin perustuvat edellytykset. Valtiokonttori päättää asuntorahaston myöntämän ja kunta kunnan myöntämän lainan siirrosta. Jollei lainan siirtoa hyväksytä, valtiokonttorin tai kunnan on irtisanottava laina heti maksettavaksi.

Aravalaina voidaan myöntää asumisoikeusasunnoista annetun lain 1 §:ssä tarkoitetun asumisoikeustalon rakentamista varten vuokratalolainana, hankintaa varten vuokratalon hankintalainana ja perusparantamista varten pitkäaikaisena tai lyhytaikaisena vuokra-asumisen perusparannuslainana.

Asumisoikeustalon aravalaina voidaan myöntää:

Asumisoikeustalon aravalainan suuruus on vuokratalolainana ja vuokratalon hankintalainana enintään 90 prosenttia lainoituksen kohteen lainoitusarvosta. Asumisoikeustalon aravalainaan sovelletaan muutoin, mitä vuokratalolainasta, vuokratalon hankintalainasta taikka pitkäaikaisesta tai lyhytaikaisesta vuokra-asumisen perusparannuslainasta säädetään tai määrätään, jollei tästä tai muusta laista taikka niiden nojalla annetuista säännöksistä muuta johdu.

Aravalainaa myönnettäessä saa asunto-osakelainan ja asuinhuoneiston perusparannuslainan sekä niitä paremmalla etuoikeudella olevien lainojen ja asunto-osakeyhtiön lainojen asuinhuoneistoa kohti lasketun osuuden yhteismäärä olla enintään 90 prosenttia asuinhuoneiston osalle vahvistetusta talon hankinta-arvosta. Muun omistusaravalainan ja sitä paremmalla etuoikeudella olevien lainojen yhteismäärä saa olla enintään 90 prosenttia lainoituksen kohteen hankinta-arvosta tai, silloin kun on kysymys aravavuokra-asunnon lunastamiseen myönnetystä asunto-osakkeiden hankintalainasta, aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain 12 §:ssä tarkoitetusta lunastushinnasta. Vuokra-aravalainan ja muun lainan yhteismäärä saa vastaavin perustein laskettuna olla enintään 95 prosenttia, paitsi lyhytaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan enintään 90 prosenttia mainituista hankinta-arvoista.

Aravalainan takaisin maksamisen vakuudeksi on annettava pantiksi asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai jälkipanttausoikeus niihin taikka hankittava kiinnitys tai muu vakuus sekä tarvittaessa annettava riittävä lisävakuus. Pitkäaikaisen vuokra-asumisen perusparannuslainan takaisin maksamisen vakuudeksi voidaan hakijan lainanhoitokyky huomioon ottaen vaatia vakuus lainapääomaa suuremmalle, kuitenkin enintään puolitoistakertaiselle määrälle.

Lainan myöntävä viranomainen hyväksyy lainavakuudet. Lainalle ei voida myöhemmin vaatia lisävakuutta. Valtiokonttori voi hyväksyä väliaikaisen lainavakuuden asuntorahaston myöntämälle aravalainalle.

Jos lainansaajana on kunta tai kuntayhtymä, ei vakuutta ole vaadittava.

Kunta voi omistusaravalainaa myöntäessään hyväksyä omarahoitusosuutena tarvittavan lainan vakuudeksi asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden panttauksen tai kiinnityksen vahvistamisen aravalainaa paremmalla etuoikeudella. Tällaisen vakuuden uudelleen käyttämiselle on saatava kunnan lupa.

Lainan myöntävä viranomainen voi vuokratalon hankintalainaa tai vuokra-asumisen perusparannuslainaa myöntäessään hyväksyä sitä paremmalla etuoikeudella kiinnityksen muun lainan maksamisen vakuudeksi. Myönnettyä vuokra-aravalainaa paremmalla etuoikeudella voidaan muun lainan maksamisen vakuudeksi vahvistaa kiinnitys, jos valtiokonttori asuntorahaston ja kunta kunnan myöntämän lainan osalta antaa siihen erityisestä syystä luvan. Näiden vakuuksien uudelleen käyttämiseen on saatava kunnan myöntämän lainan osalta kunnan ja muussa tapauksessa valtiokonttorin lupa.

Valtion takauksia voidaan myöntää aravalainoituksen sitä vaatiessa valtion talousarviossa vahvistetuissa rajoissa. Asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin takauksen myöntämisestä ja sen ehdoista.

Kunta myöntää sen toimivaltaan kuuluvat aravalainat varoista, jotka asuntorahasto sille osoittaa lainana valtiolta ( kahdenkertainen velkasuhde ). Kunnan näin saamasta lainasta ei valtion ja kunnan välille laadita velkakirjaa.

Aravalainan saaja on asuntorahaston myöntämissä aravalainoissa velkasuhteessa valtioon ja kunnan myöntämissä aravalainoissa velkasuhteessa kuntaan. Yhdistetty laina katsotaan kokonaan uuden lainan myöntäneen viranomaisen myöntämäksi lainaksi.

Kunnan 28 §:n mukaan valtiolta saama laina on maksettava valtiokonttorille sitä mukaa kuin aravalainan saajien on suoritettava lainaansa kunnalle. Jos lainansaajat maksavat enemmän kuin lainaehdot edellyttävät, kunnan on viipymättä vastaavasti lyhennettävä velkaansa valtiolle. Jos omistusaravalainan saanut yksityishenkilö maksaa kunnan kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla kunnalle korkoa tai lyhennyksiä useammassa erässä kuin lainaehdot edellyttävät, kunnan tulee kuitenkin lyhentää velkaansa valtiolle lainaehtojen mukaisesti.

Asuntorahastolla on oikeus arvopaperistaa kunnan myöntämät aravalainat saatuaan siihen kunnan suostumuksen. Kunnan myöntämäksi aravalainaksi katsotaan myös sellaiset asuntohallituksen ennen vuotta 1981 myöntämät asuntolainat yksityishenkilöille, joissa on kahdenkertainen velkasuhde. Aravalainan arvopaperistaminen ei muuta kahdenkertaista velkasuhdetta.

Jos kuntaan velkasuhteessa oleva aravalainan saaja on tullut pysyvästi maksukyvyttömäksi, valtiokonttorin tulee päättää, että aravalainasta jää siltä osin kuin sitä ei ole saatu perityksi 50 prosenttia valtion vastuulle. Jos tämän vastuunjaon jälkeen lainaa vielä suoritetaan kunnalle, jaetaan saadut varat valtion ja kunnan kesken samassa suhteessa.

Jos kunnan myönnettävän vuokratalolainan hakijana on kunta, kuntayhtymä tai näiden tosiasiassa omistama osakeyhtiö, on lainan myöntämiseen saatava asuntorahaston suostumus.

Asuntorahasto voi painavista syistä irtisanoa kokonaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi kunnan 28 §:n mukaan valtiolta saaman lainan, milloin kunta on toiminut vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä.

Jos kunnan maksuerään sisältyvät lainat valtiolta perustuvat arvopaperistettuihin aravalainoihin ja maksuerä viivästyy yli 30 päivää eräpäivästä, asuntorahaston on irtisanottava takaisin maksettaviksi kaikki maksuerään sisältyvät kunnan valtiolta saamat lainat. Sillä, jolla on arvopaperistamisen perusteella oikeus lainan vakuuksien käyttöön, on oikeus saada irtisanotun lainan perusteella myönnettyjen aravalainojen vakuudet hallintaansa.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun kunnan valtiolta saaman lainan irtisanomisen jälkeen kunnan ja lainansaajan välinen velkasuhde katsotaan katkenneeksi ja lainansaajan katsotaan tulleen suoraan velkasuhteeseen valtioon. Valtiokonttori perii tällöin aravalainan maksut suoraan lainansaajalta. Valtiokonttorin on ilmoitettava maksujen muuttuneesta perinnästä välittömästi lainansaajalle.

Lainoituksen kohteen lainoitusarvon, hankinta-arvon ja hyväksyttyjen kustannusten vahvistamisesta ja niiden perusteista sekä tonttikustannusten huomioon ottamisesta säädetään asetuksella.

Valtioneuvostolla on oikeus antaa tarkempia määräyksiä lainoitusosuuden ja enimmäislainan sekä vuosittain hyväksyttävien tonttikustannusten suuruudesta.

Vuosimaksun, vuosimaksuun sisältyvän koron ja aravalainan muussa kuin vuosimaksussa perittävän koron tarkistus voidaan asetuksella säätää riippuvaksi hintojen, palkkojen, ansioiden tai muiden kustannusten kehitystä kuvaavan indeksin muutoksesta.

Asuntorahastolla, valtiokonttorilla ja kunnalla on oikeus valvoa, että aravalainat käytetään niitä myönnettäessä määrättyyn tarkoitukseen ja muutoinkin tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä lainaehtojen mukaisesti. Niillä on oikeus saada nähtäväkseen valvonnan toteuttamiseksi tarpeelliset asiakirjat.

Asuntorahaston tai valtiokonttorin valtuuttamilla henkilöillä sekä kunnan viranomaisilla on oikeus tarvittaessa suorittaa tarkastuksia ja katselmuksia tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä lainaehtojen noudattamisen valvomiseksi aravalainoituksen kohteena olevissa asunnoissa ja asuinrakennuksissa. Tarkastusoikeus koskee myös tarvittavia tili- ja muita asiakirjoja. Lainansaaja on velvollinen vaadittaessa toimittamaan tili- ja muut asiakirjat tarkastajan luona tarkastettavaksi.

Tarkastuksia, katselmuksia ja muita valvontatehtäviä suorittava henkilö ei saa ilmoittaa sivulliselle tehtävässään saamiaan tietoja.

Aravalaina voidaan irtisanoa kokonaan tai osittain heti takaisin maksettavaksi, jos:

Asuntorahaston myöntämän aravalainan voi irtisanoa 1 momentin 2-4 ja 7 kohdassa tarkoitetulla perusteella asuntorahasto ja 1, 3 ja 5-7 kohdassa tarkoitetulla perusteella valtiokonttori. Kunnan myöntämän aravalainan voi irtisanoa kunta.

Lainaa ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos 1 momentissa tarkoitettu laiminlyönti on vähäinen ja se korjataan viivyttelemättä.

Lainan erääntyessä maksettavaksi on pantattu velkakirja pidettävä ilman eri irtisanomista maksettavaksi erääntyneenä riippumatta siitä, mitä siinä on maksuajasta määrätty.

Irtisanottu laina tai sen osa voidaan korkoineen periä lainansaajalta ilman tuomiota ja päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin säädetään.

Velkajärjestelystä ja sen vaikutuksesta aravalainan maksamiseen ja irtisanomiseen sekä valtion ja kunnan suhteisiin säädetään yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/93) ja yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/93).

Kunta voi myöntämäänsä aravalainaa koskevan vapaaehtoisen velkajärjestelyn yhteydessä pyytää valtiokonttorin suostumuksen siihen, että velkajärjestely tulee sitovaksi myös kunnan ja valtion välisessä velkasuhteessa. Valtiokonttori voi antaa yleisiä ohjeita suostumuksen edellytyksistä.

Hakija, joka on tyytymätön asuntorahaston, valtiokonttorin, kunnan taikka kunnanhallituksen tai lautakunnan alaisen viranhaltijan tekemään päätökseen tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa tarkoitetussa asiassa, saa hakea päätökseen oikaisua 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on tehtävä päätöksen tehneelle viranomaiselle ja kunnanhallituksen tai lautakunnan alaisen viranhaltijan päätöksestä kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Päätökseen, johon saa hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä.

Oikaisuvaatimukseen annettuun kunnan viranomaisen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla lääninoikeuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Asuntorahaston ja valtiokonttorin sekä lääninoikeuden tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten perusteella antamaan päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta. Kunnan 3 §:n 2 momentin nojalla tekemään päätökseen lainoitettavista kohteista ei saa erikseen hakea oikaisua eikä valittamalla muutosta.

Asuntorahaston, valtiokonttorin ja kunnan päätös voidaan toimittaa asianomaiselle tiedoksi postitse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös asianomaisen ilmoittamalla postiosoitteella varustettuna on annettu postin kuljetettavaksi. Muutoin on noudatettava, mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) säädetään.

Henkilö, joka suorittaa hänelle tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaan uskottuja tehtäviä, on toimistaan vastuussa niin kuin virkamies.

Tarkemmat säännökset aravalainan hakemisesta, kohteen rakentamisesta sekä aravalainan nostamisesta, lainaehdoista, omaksilunastamisesta, aravalainan takaisin maksamisesta ja muusta tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tällä lailla kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen 22 päivänä huhtikuuta 1966 annettu asuntotuotantolaki (247/66), jäljempänä vuoden 1966 asuntotuotantolaki, sekä asuntojen perusparantamisesta 19 päivänä tammikuuta 1979 annettu laki (34/79).

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat aravalainahakemukset käsitellään tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden saannösten mukaisesti, jos hakemus on jätetty viranomaiselle ennen syyskuun 1 päivää 1993. Hakijan suostumuksella voidaan ennen syyskuun 1 päivää 1993 vuokratalon peruskorjausta varten haetun lainan sijasta myöntää pitkäaikainen vuokra-asumisen perusparannuslaina.

Edellä 5 §:n 2 momentin säännöstä kilpailumenettelystä sovelletaan vasta vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta. Vuokra-aravalainan tai asumisoikeustalon aravalainan saajiksi nimetyt yhteisöt säilyttävät 15 tai 22 §:ssä tarkoitetun kelpoisuutensa. Kunnat, joille on asuntojen perusparantamisesta annetun lain nojalla siirretty toimivaltaa perusparannuslainan myöntämistä koskevissa asioissa, säilyttävät tämän toimivaltansa.

Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös niihin lainoihin, jotka on myönnetty asuntotuotantolain muuttamisesta 15 päivänä joulukuuta 1989 ja 21 päivänä joulukuuta 1990 annettujen lakien (1140/89 ja 1185/90) sekä asuntotuotantolain mukaisten hankintalainojen myöntämisestä eräissä tapauksissa annetun lain (412/92) mukaan.

Tämän lain 12, 20, 25, 28-31, 33, 36 ja 38-40 §:ää sekä 37 §:ää siltä osin kuin on kysymys toimivaltaisesta viranomaisesta sovelletaan riippumatta siitä, mitä velkakirjassa on näiltä osin määrätty, niihin lainoihin, jotka on myönnetty seuraavien lakien mukaan:

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen lakien mukainen oikeus muuttaa asuntolainojen korkoja asetuksella tai valtioneuvoston päätöksellä jää edelleen voimaan. Näiden lainojen ehtoihin sovelletaan muutoin, mitä kustakin lainasta on velkakirjassa määrätty. Lainhuuto- ja kiinnitysrekistereihin sekä yhtiöjärjestyksiin, osakekirjoihin ja velkakirjoihin merkittyjä omistusarava-asuntojen samoin kuin oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (76/89) mukaisesti lainoitettujen asuntojen käyttö- ja luovutusrajoituksia ei kuitenkaan enää sovelleta tämän lain tultua voimaan.

Jos tässä pykälässä tarkoitettuun lainaan on myönnetty tai siihen liittyy vuoden 1966 asuntotuotantolain 13 tai 13 a §:ssä tarkoitettu valtion takaus tai muu vastaava vastuu, jää se sellaisenaan voimaan.

Edellä 45 §:n 2 momentissa tarkoitettujen lakien mukaan myönnetyn perusparannuslainan ja henkilökohtaisen valtion asuntolainan enimmäislaina-aika on 25 vuotta, jollei lainan velkakirjassa ole muuta määrätty, sekä lyhytaikaisen perusparannuslainan enimmäislaina-aika 10 vuotta. Näiden lainojen korkojen ja lyhennysten maksamiseen kunta voi valtion talousarviossa vuosittain vahvistetun enimmäismäärän rajoissa ja enimmäislaina-aikaa pidentämättä myöntää lainansaajan hakemuksesta lykkäystä enintään 10 vuotta.

Vuoden 1966 asuntotuotantolain mukaan maaliskuun 1 päivän 1982 ja joulukuun 31 päivän 1990 välisenä aikana myönnetyn henkilökohtaisen asuntolainan velkakirjaan merkityistä ehdoista poiketen kunta voi valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan määrätä lainansaajan hakemuksesta tällaisen lainan koron kahdeksannen lainavuoden alusta yhdennentoista lainavuoden loppuun kolmeksi tai kuudeksi prosentiksi.

Asuntojen perusparantamisesta annetun lain mukaan myönnetyn pitkäaikaisen perusparannuslainan lyhennykset ja korot katsotaan ilman suoritusta maksetuiksi lainaehtojen mukaan, jos laina on myönnetty tai siirretty heikossa taloudellisessa asemassa olevalle 65 vuotta täyttäneelle henkilölle taikka yhteisesti hänelle ja hänen heikossa taloudellisessa asemassa olevalle puolisolleen omaa asuntoa varten ja tästä on tehty merkintä velkakirjaan. Lainoitetun asunnon on oltava lyhennysten ja korkojen erääntyessä lainansaajan omassa asuinkäytössä.

Jos lainansaaja täyttää 1 momentissa tarkoitetut edellytykset vasta pitkäaikaisen perusparannuslainan myöntämisen tai siirtämisen jälkeen, voidaan lainan lyhennyksiin ja korkoihin lainansaajan hakemuksesta soveltaa, mitä 1 momentissa säädetään.

Jos muussa lainsäädännössä viitataan tällä lailla kumottujen lakien säännöksiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain säännöstä.