1135/1993

Tämän lain tavoitteena on edistää maan alueiden omaehtoista kehittämistä ja tasapainoista alueellista kehitystä.

Tavoitteen saavuttamiseksi

Toimittaessa edellä 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lain tavoitteen saavuttamiseksi on pyrittävä ottamaan huomioon, että tämä tapahtuu ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla.

Kunnilla ja valtiolla on aluekehitysvastuu sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Aluekehitysviranomaisena toimii maakunnallisesta edunvalvonnasta ja seutukaavoituksesta huolehtiva kuntayhtymä ( maakunnan liitto ) rakennuslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetulla alueella. Muilla alueilla toimii aluekehitysviranomaisena lääninhallitus.

Valtion viranomaisten tulee päätöksenteossaan ja toiminnassaan ottaa huomioon tämän lain tavoite ja arvioida toimenpiteidensä alueellisia vaikutuksia.

Aluekehitysviranomainen huolehtii toimialueellaan yleisestä aluepoliittisesta suunnittelusta, 4 §:n 2 momentissa tarkoitettujen aluekehittämisohjelmien valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta sekä aluehallintoviranomaisille kuuluvien aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittamisesta.

Suunnitelmat ja ohjelmat valmistellaan yhteistyössä valtion ja kuntien viranomaisten sekä alueella toimivien yritysten ja järjestöjen kanssa.

Maakunnan liitto vastaa alueella, jolla se toimii aluekehitysviranomaisena, lääninhallituksen sijasta alueen yleisestä kehittämisestä. Samalla liiton tehtävänä on edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä.

Aluekehitysviranomainen hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä.

Tämän lain tavoitteen saavuttamiseksi alueiden kehittämistoimia suunnataan määräaikaisilla tavoiteohjelmilla, joiden tavoitteista, valmistelusta ja seurannasta säädetään tarkemmin asetuksella. Tavoiteohjelmista ja niiden yhteensovittamisesta päättää valtioneuvosto.

Tavoiteohjelmien sisältö määritellään aluekehitysviranomaisen johdolla sen toimialueella ohjelmakaudeksi valmisteltavissa aluekehittämisohjelmissa. Aluekehittämisohjelmat hyväksyy aluekehitysviranomainen.

Aluekehittämisohjelman perusteella sen rahoitukseen osallistuvat valtion ja kuntien viranomaiset sekä yhteisöt laativat aluekehitysviranomaisen johdolla ohjelmasopimuksia, jotka sisältävät eri alueilla toteutettavat suurimmat hankkeet ja niiden toteuttamisaikataulut sekä muut kehittämistoimet. Ohjelmasopimuksissa osapuolet sopivat aluekehittämisohjelmiin sisältyviin toimenpiteisiin liittyvistä rahoitusosuuksistaan.

Aluekehitysviranomainen yhteensovittaa yhdessä valtion piirihallintoviranomaisten kanssa ohjelmasopimuksissa määritellyt valtion rahoitusosuudet. Valtion viranomaiset sopivat rahoitusosuutensa valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen puitteissa.

Ohjelmasopimuksia tarkistetaan tarvittaessa aluekehitysviranomaisen tai muun rahoitukseen osallistuvan viranomaisen aloitteesta.

Valtion talousarviossa eri hallinnonaloilla nimetään ne määrärahat, joilla voidaan edistää alueellisten kehittämistavoitteiden ja niiden toteuttamiseksi laadittavien aluekehittämisohjelmien toteuttamista ( aluekehitysrahat ). Aluekehitysrahojen käytöstä päättävät ne valtion viranomaiset, joille määrärahat valtion talousarviossa osoitetaan. Aluekehitysrahojen käyttöä alueella yhteensovitetaan ja suunnataan ohjelmasopimuksissa. Aluekehitysrahoja osoitetaan aluekehittämisohjelmiin liittyviin elinkeinotoiminnan kehittämishankkeisiin, julkisiin investointeihin ja väestölle tärkeiden palvelujen turvaamiseen.

Alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi myönnetään avustusta lähinnä alueen elinkeinotoiminnan omatoimiseen kehittämiseen ( maakunnan kehittämisraha ). Valtion talousarvioon otetaan vuosittain tarvittava määräraha tätä tarkoitusta varten. Sisäasiainministeriö päättää määrärahan jakamisesta alueittain. Aluekehitysviranomainen päättää määrärahan käytöstä alueellaan. Sisäasiainministeriö voi käyttää osan määrärahasta useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämishankkeisiin. Tarkemmat säännökset maakunnan kehittämisrahan myöntämisestä, maksamisesta ja valvonnasta annetaan asetuksella.

Valtioneuvosto päättää vuosittain eri hallinnonalojen aluekehitysrahojen suuntaamisen yleisistä perusteista.

Aluepoliittisten tukitoimenpiteiden kohdentamista ja porrastamista varten määrätään kehitysalue ja rakennemuutosalue. Aluejakojen perustana käytetään seutukuntajakoa, joka perustuu lähinnä työssäkäyntiin ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Seutukuntajaon vahvistaa sisäasiainministeriö.

Valtioneuvosto voi määrätä maan heikoimmin kehittyneet alueet niiden kehittyneisyyden ja kehittämistarpeiden perusteella kehitysalueeksi. Kehitysalue jaetaan I, II ja III tukialueeseen seutukunnittain. Määräämis- ja jakamisperusteista säädetään asetuksella.

Valtioneuvosto voi saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/81) 14 §:ssä tarkoitettua saaristoasiain neuvottelukuntaa kuultuaan määrätä kyseisen lain 9 §:n nojalla saaristokunnaksi määrätyn kunnan ja sellaisen muun kunnan saaristo-osan, johon valtioneuvosto on päättänyt sovellettavaksi saaristokuntaa koskevia säännöksiä, sekä pysyvästi asutun ilman kiinteää tieyhteyttä olevan saaren ja saariryhmän kuuluvaksi kehitysalueen I tai II tukialueeseen.

Seutukunta tai kunta, jossa teollisuuden tai palvelujen tuotantorakenteen voimakkaan muutoksen aiheuttama työttömyyden lisäys on aiheuttanut tai uhkaa aiheuttaa merkittäviä ongelmia, voidaan määrätä valtioneuvoston päätöksellä enintään kolmen vuoden ajaksi rakennemuutosalueeksi.

Kehitys- ja rakennemuutosalueen yrityksille myönnettävien julkisten investointitukien enimmäisosuuksista säädetään yritystuesta annetussa laissa (1136/93).

Muille kuin yrityksille myönnettävän maakunnan kehittämisrahan enimmäisosuus voi olla 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Erityisen painavista syistä voidaan tämä enimmäisosuus yksittäisen hankkeen kohdalla ylittää.

Valtion aluehallintoviranomaisen on pyydettävä aluekehitysviranomaiselta lausunto sen toimialueen kehittämisen kannalta merkittävistä suunnitelmistaan ja päätöksistään sekä näiden rahoituksesta. Lausunto samoin kuin aluekehitysviranomaisen alueen kehitystä koskevat suunnitelmat on päätöksenteossa ja muussa toiminnassa otettava huomioon. Jos valtion aluehallintoviranomainen aikoo poiketa aluekehitysviranomaisen lausunnosta tai suunnitelmasta, sen on perusteltava poikkeaminen neuvoteltuaan sitä ennen asiasta aluekehitysviranomaisen kanssa.

Kunkin ministeriön tulee neuvotella sisäasiainministeriön kanssa hallinnonalansa keskushallintoviranomaisten ja liikelaitosten valmistelemista alueelliseen kehitykseen merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä.

Sisäasiainministeriö vastaa kehittämisohjelmien ja alueellisen kehittämissuunnittelun yhteensovittamisesta, kokoamisesta ja arvioinnista yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Alueiden kehittämiseen vaikuttavia suunnitelmia ja päätöksiä valmistellessaan ministeriö toimii yhteistyössä aluekehitysviranomaisten kanssa.

Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii aluekehitysneuvottelukunta, jonka tehtävänä on lausuntoja antamalla osallistua tämän lain tarkoittamien päätösten valmisteluun, seurata alueellisen kehittämisen kansainvälistä kehitystä sekä lain tavoitteiden toteutumista.

Tarkemmat säännökset neuvottelukunnasta annetaan asetuksella.

Tämän lain nojalla valtiolta maakunnan liitoille siirtyviin tehtäviin myönnetään niille kunnille, joiden alueella maakunnan liitto toimii aluekehitysviranomaisena, valtionosuutta siten kuin kuntien valtionosuuslaissa (688/92) säädetään.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.