Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1114/1993

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Verohallituksen päätös ennakonpidätyksessä vuonna 1994 noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Säädöksen tyyppi
Päätös
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Verohallitus on 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 4 §:n 3 momentin nojalla määrännyt:

1 §

Ennakonpidätystä toimitettaessa vuonna 1994 on palkkana pidettävät luontoisedut arvioitava seuraavien perusteiden mukaan.

Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus

2 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

a)

Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa)

Asunto valmistunut:

Edun arvo mk/kk

ennen vuotta 1984

280 mk + 27,70 mk neliömetriltä

vuosina 1984-1991

290 mk + 34,00 mk neliömetriltä

vuonna 1992 tai myöhemmin

290 mk + 35,20 mk neliömetriltä

b)

Muu Suomi

Asunto valmistunut:

Edun arvo mk/kk

ennen vuotta 1961

240 mk + 22,00 mk neliömetriltä

vuosina 1961-1975

260 mk + 22,10 mk neliömetriltä

vuosina 1976-1983

260 mk + 22,80 mk neliömetriltä

vuosina 1984-1991

260 mk + 28,80 mk neliömetriltä

vuonna 1992 tai myöhemmin

260 mk + 31,10 mk neliömetriltä

Asuntoedun arvo valtion asuntolainoittamassa vuokra-asunnossa on 1 momentista poiketen enintään asunnosta asuntohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan perittävän vuokran määrä.

3 §

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

4 §

Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 §:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 4,00 mk neliömetriltä kuukaudessa.

5 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 12,70 mk neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 8,90 mk neliömetriltä kuukaudessa.

6 §

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 1,80 mk neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

7 §

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 380,00 mk kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 125,00 mk kuukaudessa.

8 §

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista.

Autotallietu

9 §

Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 240,00 mk ja muun Suomen alueella 160,00 mk kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 160,00 mk ja muun Suomen alueella 120,00 mk kuukaudessa.

Ravintoetu

10 §

Ravintoedun arvo on 19,50 mk ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten määrä on vähintään 19,50 mk ja enintään 35,00 mk. Jos välittömien kustannusten määrä alittaa 19,50 mk tai ylittää 35,00 mk, edun arvona pidetään välittömien kustannusten määrää.

11 §

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemisliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

12 §

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 14,60 mk ateriaa kohden.

Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 16,60 mk ateriaa kohden.

13 §

Enintään 35,00 markan nimellisarvoisen, useampaan kuin kahteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 19,50 mk. Nimellisarvoltaan yli 35,00 markan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Täysihoitoetu

14 §

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 1 400,00 mk kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 1 300,00 mk kuukaudessa yhteishuoneessa.

15 §

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 39,00 mk päivää kohden tai enintään 877,50 mk kuukaudessa.

Autoetu

16 §

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, palkansaajan saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden (ensirekisteröinti Suomessa) perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti:

a)

Ikäryhmä A (vuosina 1992-1994 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun arvo kuukaudessa on 2,0 % auton uushankintahinnasta lisättynä 1 050 markalla tai 70 pennillä kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,8 % auton uushankintahinnasta lisättynä 500 markalla tai 33 pennillä kilometriltä.

Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä.

Kuukausikoh-

Ajopäiväkirjan tai muun

tainen arvo

luotettavan selvityksen

perusteella määräytyvä arvo

perus-

kilometrikoh-

arvo

tainen arvo

mk/kk

mk/kk

+ p/km

b)

Ikäryhmä C (ennen vuotta 1992 käyttöönotetut autot)

I autoluokka,

sylinteritilavuus enintään 1300 cm 3

- vapaa autoetu

1 630

590

69

- auton käyttöetu

1 100

590

33

II autoluokka,

sylinteritilavuus enintään 1600 cm 3

- vapaa autoetu

1 990

770

80

- auton käyttöetu

1 390

770

40

III autoluokka,

sylinteritilavuus enintään 2000 cm 3

- vapaa autoetu

2 630

1 130

99

- auton käyttöetu

1 970

1 130

55

IV autoluokka,

sylinteritilavuus yli 2000 cm 3

- vapaa autoetu

3 340

1 500

122

- auton käyttöetu

2 560

1 500

69

17 §

Sylinteritilavuudella tarkoitetaan moottorin iskutilavuutta rekisteriotteeseen merkityn suuruisena.

18 §

Ikäryhmässä A edun arvon prosenttiosuutta laskettaessa uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä ohjevähittäismyyntihintaa vähennettynä 20 000 markalla. Saatu prosenttiosuus pyöristetään lähinnä alempaan 50 markkaan.

19 §

Ikäryhmässä A autoon hankitut lisävarusteet tavanomaisia talvipyöriä ja autopuhelinta lukuunottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä.

Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 4 000 mk. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä ohjevähittäishintaa.

20 §

Ikäryhmään C kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan sylinteritilavuuden perusteella.

21 §

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

22 §

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

23 §

Autoedun raha-arvoa on korotettava 1 800,00 markalla kuukaudessa tai 120 pennillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

24 §

Edellä 16 §:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:

- ajon alkamis- ja päättymisajankohta,

- ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,

- matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,

- matkan pituus,

- ajon tarkoitus ja

- auton käyttäjä.

Puhelinetu

25 §

Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 140,00 mk kuukaudessa.

Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 100,00 mk kuukaudessa.

Käyvän arvon soveltaminen

26 §

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.

Voimaantulo

27 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994 ja sitä sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 1994.

Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1993

Pääjohtaja Jukka TammiYlitarkastaja Merja Hartikka-Simula

Sivun alkuun