Laki kunnallislain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain ( 953/76 ) 50, 116-122, 122 a, 123-134 ja 136 §, sellaisina kuin niistä ovat 118 § osittain muutettuna 12 päivänä tammikuuta 1990 annetulla lailla (25/90), 122 ja 136 § osittain muutettuna 14 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla (1122/90), 122 a § 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (529/86), 123 ja 131 § mainitussa 14 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa, 126 § osittain muutettuna 5 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (388/81), 129 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja mainitulla 14 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla, 130 § mainitussa 5 päivänä kesäkuuta 1981 annetussa laissa, 134 § muutettuna mainituilla 12 päivänä tammikuuta ja 14 päivänä joulukuuta 1990 annetuilla laeilla sekä 136 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla,
muutetaan 8 §:n 1 momentti, 11 §:n otsikko ja 2 momentti, 54 §:n 2 momentti, 58 a, 61, 63 ja 71 a §, 83 §:n 2 momentti, 87 §:n 2 momentti, 95 §:n 2 momentti, 103-111 ja 113-115 §, 137 §:n 3 momentti, 140 ja 141 §, 142 §:n 1 momentti, 143 §:n 2 momentti, 144 §:n 1 momentti, 145 §, 146 §:n 2 momentti ja 148 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 11 §:n 2 momentti, 58 a, 61 ja 71 a §, 87 §:n 2 momentti, 137 §:n 3 momentti ja 146 §:n 2 momentti mainitussa 14 päivänä joulukuuta 1990 annetussa laissa, 63, 104 ja 140 § osittain muutettuina viimeksi mainitulla lailla, 103 § osittain muutettuna mainitulla 12 päivänä tammikuuta 1990 annetulla lailla, 141 § osittain muutettuna 10 päivänä maaliskuuta 1989 annetulla lailla (244/89) ja mainitulla 5 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla sekä 144 §:n 1 momentti ja 148 §:n 2 momentti viimeksi mainitussa laissa, sekä
lisätään lakiin uusi 7 a §, 11 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 14 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla, uusi 3 momentti, 56 §:ään uusi 4 momentti, lakiin uusi 71 b §, 80 §:ään, sellaisena kuin se osittain muutettuna mainitulla 14 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, sekä lakiin siitä mainitulla 14 päivänä joulukuuta 1990 annetulla lailla kumotun 112 §:n tilalle uusi 112 § seuraavasti:
7 a §Kunnan liikelaitos
Kunnanvaltuusto voi päättää, että kunnassa on liiketoimintaa harjoittava liikelaitos, johon sovelletaan tämän lain kunnan liikelaitosta koskevia säännöksiä.
8 §Luottamushenkilöt, viranhaltijat ja työntekijät
Kunnan luottamushenkilöitä ovat kunnanvaltuuston jäseniksi valitut valtuutetut, kuntayhtymän yhtymäkokoukseen valitut edustajat ja 109 §:n 1 momentissa tarkoitettuun toimielimeen valitut jäsenet sekä kunnanhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet samoin kuin tilintarkastajat ja muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt. Kunnan viranhaltijaa, joka lain taikka kunnallisen säännön mukaan on virkansa perusteella jäsenenä kunnan toimielimessä, ei kuitenkaan pidetä siinäkään tehtävässä luottamushenkilönä.
11 §Päätösvallan siirtäminen ja edelleen siirtäminen
Mitä 1 momentissa on sanottu ei koske:
asioita, joista valtuuston laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan on päätettävä;
takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamista toisen velasta; eikä
kiinteän omaisuuden luovuttamista, rakennustonttia ja rakennuslainsäädännöllä järjestettyä asiaa lukuun ottamatta.
Kunnanvaltuuston päätöksellä voidaan edellä 1 momentissa mainitulle viranomaiselle antaa valta päätöksellään siirtää sille säännön tai taksan mukaan kuuluvia asioita edelleen alaisensa viranomaisen ratkaistavaksi.
54 §Kokoonpano ja toimikausi
Kunnanvaltuusto valitsee jäsenet ja varajäsenet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta.
56 §Kunnanjohtaja
Kunnanjohtajan erosta ja kurinpidollisesta rankaisemisesta määrätään kunnan virkasäännössä. Virkasäännön määräysten estämättä kunnanvaltuusto voi irtisanoa kunnanjohtajan myös, jos kaksi kolmannesta saapuvilla olevista valtuutetuista sitä kannattaa.
58 a §Ohjeet kunnan edustajille
Kunnanhallituksen tulee tarvittaessa antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä sekä kuntayhtymän yhtymäkokouksessa edustaville henkilöille samoin kuin kuntayhtymän 109 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen jäsenille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin kysymyksiin.
61 §Toimivallan siirtäminen ja edelleen siirtäminen
Kunnanhallituksen jaostolle, kunnanhallituksen ja jaoston puheenjohtajalle sekä kunnanjohtajalle, apulaiskunnanjohtajalle ja muulle kunnanhallituksen alaiselle viranhaltijalle voidaan johtosäännössä ja 11 §:n 1 momentissa tarkoitetussa muussa säännössä tai taksassa antaa valta ratkaista kunnanhallitukselle kuuluvia säännössä tai taksassa mainittavia asioita. Asiat, jotka koskevat esityksen tekemistä kunnanvaltuustolle tai 59 §:n soveltamista, on kuitenkin aina kunnanhallituksen käsiteltävä.
Kunnanvaltuuston päätöksellä voidaan 1 momentissa mainitulle viranomaiselle antaa valta siirtää sille säännön tai taksan mukaan kuuluvia asioita edelleen alaisensa viranomaisen ratkaistavaksi.
Päätöksistä, jotka luottamushenkilö tai viranhaltija tekee 1 tai 2 momentin nojalla, on pidettävä pöytäkirjaa, jollei pöytäkirja päätöksen luonteen johdosta ole tarpeeton. Päätöksiin ja pöytäkirjaan sovelletaan, mitä 27 §:n 6 momentissa ja 32 §:ssä säädetään.
63 §Asian siirtäminen kunnanhallituksen käsiteltäväksi
Kunnanhallitus tai sen puheenjohtaja taikka kunnanjohtaja tai apulaiskunnanjohtaja voi siirtää lautakunnan tai kunnanhallituksen alaisen johtokunnan päättämän asian kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Siirtämisen on tapahduttava johtosäännössä määrätyssä ajassa, kuitenkin viimeistään sen ajan kuluessa, jossa valitus päätöksestä on tehtävä. Kunnanhallitus voi kumota siirretystä asiasta tehdyn päätöksen tai muuttaa sitä taikka palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi.
Siirtää ei saa:
asiaa, joka laissa tai sen nojalla asetuksessa on säädetty keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan taikka holhouslautakunnan tehtäväksi;
lain tai asetuksen mukaisessa lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyssä tehtyjä päätöksiä; eikä
yksilöön kohdistuvia terveydenhuollon tai sosiaalitoimen päätöksiä.
Päätökseen, jonka 61 §:ssä tarkoitettu jaosto, luottamushenkilö tai viranhaltija tekee 61 §:n nojalla, sovelletaan vastaavasti, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.
71 a §Toimivallan siirtäminen ja edelleen siirtäminen
Jaostolle, lautakunnan ja jaoston puheenjohtajalle sekä lautakunnan alaiselle viranhaltijalle voidaan johtosäännössä ja 11 §:n 1 momentissa tarkoitetussa muussa säännössä tai taksassa antaa valta ratkaista lautakunnalle kuuluvia säännössä tai taksassa mainittavia asioita. Esityksen tekeminen asiasta, jonka ratkaiseminen kuuluu kunnanvaltuustolle, on kuitenkin aina lautakunnan käsiteltävä.
Kunnanvaltuuston päätöksellä voidaan 1 momentissa mainitulle viranomaiselle antaa valta siirtää sille säännön tai taksan mukaan kuuluvia asioita edelleen alaisensa viranomaisen ratkaistavaksi.
Päätökseen, jonka luottamushenkilö tai viranhaltija tekee 1 tai 2 momentin nojalla, sovelletaan vastaavasti 61 §:n 3 momentin säännöstä.
71 b §Asian siirtäminen lautakunnan käsiteltäväksi
Lautakunta tai sen puheenjohtaja voi siirtää lautakunnan alaisen viranomaisen päättämän asian lautakunnan käsiteltäväksi. Siirtämisen on tapahduttava kunnanvaltuuston päättämässä ajassa. Muutoin siirtämiseen sovelletaan vastaavasti, mitä asian siirtämisestä kunnanhallituksen käsiteltäväksi säädetään.
80 §Talousarvio sekä tulot ja menot
Kunnanvaltuusto voi päättää, että kunnan talousarvioon otetaan menona tai tulona:
päätöksessä rajatun tehtäväalueen menojen ja tulojen erotus; tai
liikelaitoksen tulos.
83 §Talousarvion velvoittavuus, muutokset talous- arvioon sekä talousarvion viivästyminen
Kunnanvaltuusto voi päättää muutoksista talousarvioon, ei kuitenkaan enää sen jälkeen kun varainhoitovuoden tilit ja tilinpäätös on annettu tilintarkastajien tarkastettaviksi.
87 §Lainanotto
Kunnanhallitukselle tai sen jaostolle, kunnanhallituksen alaiselle viranhaltijalle taikka liikelaitokseen asetetulle toimielimelle tai sen alaiselle viranhaltijalle tai työntekijälle voidaan antaa johtosäännössä valta ottaa lainaa kunnalle valtuuston talousarviossa tai erikseen tekemällä päätöksellä asettamissa rajoissa.
95 §Tilintarkastajien kertomus
Tilintarkastajien kertomuksessa tehtyjen muistutusten johdosta kunnanhallituksen on vaadittava asianomaisilta selitykset ja annettava oma lausuntonsa. Nämä on kertomuksen ohella toimitettava kunnanvaltuuston käsiteltäväksi viimeistään syyskuun aikana.
11 lukuKuntien yhteistoiminta
103 §Yhteistoiminnan muodot
Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä.
Sopimuksella voidaan tehtävä antaa jonkin kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman muun kunnan puolesta. Samoin voidaan sopia, että tehtävän hoitaa kuntayhtymä.
Myös lailla kunnalle tai kuntien yhteisesti hoidettaviksi säädettyjä tehtäviä voi sen estämättä, mitä muualla laissa on säädetty yhteistoiminnan muodosta, hoitaa asianomaisten kuntien perustama kuntayhtymä. Samoin voidaan sopia, että tällaisista tehtävistä huolehtii toinen kunta tai toisten kuntien perustama kuntayhtymä.
104 §Yhteinen toimielin
Kunnan hoitaessa sopimuksen nojalla tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta voidaan sopia, että ensiksi mainitun kunnan siihen toimielimeen, jonka asiana on huolehtia tehtävästä, valitsevat osan jäsenistä asianomaiset muut kunnat.
Jäseninä toimielimessä voivat olla asianomaisten kuntien vastaavaan toimielimeen vaalikelpoiset henkilöt.
Toimielimen pöytäkirja on, milloin se asetetaan yleisesti nähtäväksi, pidettävä 32 §:n mukaisella tavalla nähtävänä kaikissa sopimukseen osallisissa kunnissa.
105 §Välimiesmenettely
Yhteistoimintaa koskevassa sopimuksessa voidaan määrätä, että siitä aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä säädetyssä järjestyksessä.
106 §Kuntayhtymän perussopimus
Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä kunnanvaltuustojen hyväksymällä sopimuksella (perussopimus) .
Perussopimuksessa on mainittava kuntayhtymän nimi, kotipaikka, perustajakunnat ja tehtävät.
Perussopimuksessa on sovittava:
miten yhtymän päätöksenteko järjestetään;
yhtymän toimielinten jäsenten tai yhtymäkokousedustajien lukumäärästä ja äänivallan perusteista;
mahdollisen yhtymäkokouksen tehtävistä ja toimivallasta;
jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien edustavuudesta valittaessa yhtymän toimielimiä;
mikä yhtymän toimielin valvoo yhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset sekä millä tavoin oikeudesta yhtymän nimen kirjoittamiseen päätetään;
jäsenkuntien osuudesta yhtymän varoihin ja vastuusta sen veloista sekä muista yhtymän taloutta koskevista asioista;
yhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta; sekä
miten yhtymä puretaan ja loppuselvitys suoritetaan.
Perussopimuksessa voidaan myös sopia, että siinä määrätyissä asioissa päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö.
Kuntayhtymän perustamisesta ja purkamisesta ilmoitetaan sen läänin lääninhallitukselle, jossa yhtymällä on kotipaikka. Perustamisilmoitukseen on liitettävä jäljennös perussopimuksesta sekä sopimuksen hyväksymistä koskevista kunnanvaltuustojen päätöksistä.
107 §Kuntayhtymän oikeustoimikelpoisuus
Kuntayhtymä voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa.
108 §Yhtymäkokous
Perussopimuksessa voidaan sopia, että jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa, johon ne valitsevat edustajansa.
Yhtymäkokous pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa.
109 §Kuntayhtymän muut toimielimet
Jos kuntayhtymällä ei ole yhtymäkokousta, kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää perussopimuksessa sovittu jäsenkuntien valitsema monijäseninen toimielin.
Kuntayhtymällä voi olla myös muita perussopimuksen mukaisia toimielimiä.
110 §Kuntayhtymän toimielinten kokoonpano
Perussopimuksessa voidaan sopia, että 109 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja.
Vaalikelpoisia kuntayhtymän monijäsenisiin toimielimiin ovat henkilöt, jotka 17 §:n mukaan ovat vaalikelpoisia kuntayhtymän jäsenkunnan luottamustoimiin, eivät kuitenkaan 40 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainitut henkilöt eivätkä saman kuntayhtymän viranhaltijat tai siihen pysyväisluonteisessa työsopimussuhteessa olevat työntekijät.
111 §Kuntayhtymän viranhaltijat ja työntekijät
Viranhaltijoista ja työntekijöistä on soveltuvin osin voimassa, mitä 7 luvussa taikka muutoin on säädetty tai määrätty kunnan viranhaltijoista ja työntekijöistä.
112 §Kuntayhtymän rahoitus
Kuntayhtymän sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muutoin saada katetuksi, vastaavat jäsenkunnat siten kuin ne ovat perussopimuksessa sopineet.
113 §Kuntayhtymästä eroaminen
Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä. Jos muuta ei ole sovittu, eroaminen voi tapahtua kunnanvaltuutettujen toimikauden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta toimikauden päättymistä edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä.
114 §Päätösten saattaminen yleisesti tiedoksi
Kuntayhtymän yhtymäkokouksen tai 109 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen on sen jälkeen, kun se on tarkastettu, pidettävä yleisesti nähtävänä yhtymäkokouksen tai edellä mainitun toimielimen määräämässä paikassa. Ennen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä siitä on lähetettävä jokaisen jäsenkunnan kunnanhallitukselle jäljennös. Jäsenkuntien ja niiden jäsenten katsotaan saaneen pöytäkirjassa mainituista päätöksistä tiedon sinä päivänä, jona pöytäkirja on asetettu nähtäväksi.
Kuntayhtymän muun viranomaisen pöytäkirja on pidettävä 1 momentin mukaisesti nähtävänä, jos yhtymäkokous tai 109 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin niin päättää tai asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.
115 §Kuntaa koskevien säännösten soveltaminen kuntayhtymässä
Kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta säädetään 4 §:ssä, 5 §:n 2 momentissa, 6, 7 a, 8, 9, 11, 12, 18-24 §:ssä, 3 luvussa, 42-47, 49, 52, 53, 58-68 §:ssä, 69 §:n 1 momentissa, 70-73, 80 §:ssä, 82 §:n 2 momentissa, 83, 86-88 §:ssä, 90 §:n 2 ja 3 momentissa, 91, 135, 137-139, 141-144 sekä 146 ja 147 §:ssä.
Jos kuntayhtymällä ei ole muita monijäsenisiä toimielimiä kuin 109 §:n 1 momentissa tarkoitettu, jäsenkunnat valitsevat tilintarkastajat sekä päättävät vastuuvapauden myöntämisestä siten kuin perussopimuksessa sovitaan. Muutoin noudatetaan soveltuvin osin, mitä 92-97 §:ssä säädetään.
137 §Alistuksen käsitteleminen
Milloin alistus on jätetty tutkittavaksi ottamatta tai päätös vahvistamatta, päätöksen tehnyt viranomainen saa valittaa tästä. Sama oikeus on kunnanvaltuuston puolesta kunnanhallituksella sekä kuntayhtymässä yhtymäkokouksen tai 109 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen puolesta sen päättämällä viranomaisella.
140 §Valitus kuntayhtymän viranomaisen ja kuntien yhteisen toimielimen päätöksestä
Mitä 139 §:ssä säädetään, sovelletaan myös muutoksen hakemiseen kuntayhtymän viranomaisen päätökseen siten, että sanotun pykälän 2 momentissa mainitulla perusteella valitusoikeus on kuntayhtymän jäsenkunnalla ja sen jäsenellä.
Edellä 104 §:ssä tarkoitetun yhteisen toimielimen päätökseen saa 139 §:n 2 momentin nojalla hakea muutosta sopimuksessa osallisena oleva kunta ja sen jäsen.
141 §Valitusviranomainen
Valitus tehdään lääninoikeudelle, jollei jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä. Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä valitettaessa toimivaltainen on sen läänin lääninoikeus, jossa kuntayhtymällä on kotipaikka.
Valitus lautakunnan ja johtokunnan päätöksestä tehdään kunnanhallitukselle. Sama koskee valitusta kunnanhallituksen, lautakunnan tai johtokunnan puheenjohtajan taikka niiden jaoston puheenjohtajan samoin kuin kunnan viranhaltijan päätöksestä, joka on tehty hänelle kuuluvan ratkaisuvallan nojalla. Päätöksestä 63 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asiassa valitetaan kuitenkin lääninoikeudelle.
Mitä muualla laissa on erikseen säädetty muutoksenhausta kunnan viranomaisen päätökseen, sovelletaan myös, kun kunnanhallitus 63 §:n nojalla taikka lautakunta tai johtokunta 71 b §:n nojalla on siirtänyt asian käsiteltäväkseen.
Kunnanosavaltuuston päätöksestä saa valittaa kunnanhallitukselle.
Valituksen johdosta annettuun kunnanhallituksen päätökseen saa valittamalla hakea muutosta lääninoikeudelta.
Valitus päätöksestä, joka on alistettava valtion viranomaisen vahvistettavaksi, tehdään alistusviranomaiselle.
142 §Valitusaika
Haettaessa muutosta kunnanhallitukselta valitusaika on 14 päivää. Valitettaessa lääninoikeudelle valitusaika on 30 päivää.
143 §Muut säännökset muutoksenhausta
Kunnanhallitus saa, jos sille on kunnanhallituksen johtosäännössä annettu siihen oikeus, antaa selityksen kunnanvaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta. Vastaava oikeus on kuntayhtymässä yhtymäkokouksen tai 109 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päättämällä viranomaisella.
144 §Päätöksen tiedoksi saattaminen ja jatkovalitus
Lääninoikeuden päätöksestä on kunnanhallituksen tai kuntayhtymän asianomaisen viranomaisen viipymättä julkaistava ilmoitus kunnan tai kuntayhtymän taikka asianomaisten kuntien julkisten kuulutusten ilmoitustaululla.
145 §Lääninhallituksen yleinen valvonta
Lääninhallituksen asiana on pitää silmällä, että kuntien ja kuntayhtymien hallintoa ja taloutta hoidetaan voimassa olevien lakien mukaan. Lääninhallituksella on oikeus saada kunnilta ja kuntayhtymiltä tarpeellisia tietoja ja selvityksiä.
Sellaisen kuntayhtymän osalta, jossa on jäseninä kuntia eri lääneistä, 1 momentissa tarkoitettu valvonta kuuluu sen läänin lääninhallitukselle, jossa kuntayhtymällä on kotipaikka.
146 §Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus
Päätöstä asiassa, joka voidaan siirtää kunnanhallituksen taikka lautakunnan tai johtokunnan käsiteltäväksi, ei kuitenkaan saa panna täytäntöön ennen kuin on selvinnyt, ettei asiaa siirretä. Jos päätös on sellainen, että se asian luonteesta tai kiireellisyydestä johtuen on heti pantava täytäntöön, tai jos siirtämiseen oikeutetulta viranomaiselta on saatu lupa täytäntöön panemiseen, päätös saadaan kuitenkin panna täytäntöön.
148 §Jäljennös tai ote asiakirjasta sekä lunastus
Kunnanvaltuusto päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava lunastusta. Lunastusta ei saa määrätä perittäväksi silloin, kun päätös pöytäkirjanotteella annetaan tiedoksi asianomaiselle, ellei päätös koske lupaa tai muuta hyväksymistä, joka lain mukaan on haettava johonkin toimenpiteeseen tai sen suorittamatta jättämiseen. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan vastaavasti kuntayhtymässä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Kuntainliitot muuttuvat tämän lain tullessa voimaan kuntayhtymiksi. Kuntainliiton perussääntö on lain voimaantulon jälkeen voimassa tämän lain mukaisena kuntayhtymän perussopimuksena. Jos perussopimuksessa ei ole sovittu sellaisesta asiasta, josta siinä 106 §:n mukaan on sovittava, noudatetaan soveltuvin osin tämän lain voimaan tullessa kuntainliitoista voimassa olleita säännöksiä.
Kuntainliiton viranhaltijat ja työntekijät siirtyvät tämän lain voimaan tullessa vastaavan kuntayhtymän viranhaltijoiksi ja työntekijöiksi.
Muissa laeissa olevia kuntainliittoja koskevia säännöksiä sovelletaan tämän lain estämättä kuntayhtymään, yhteistoiminnan muotoa koskevia säännöksiä lukuun ottamatta.
Jos kunnan on lain mukaan oltava kuntainliiton jäsen jollakin toimialalla ja määrätyllä alueella, asianomaisen kunnan on lain voimaantulon jälkeenkin oltava vastaavan kuntayhtymän jäsen. Näissä kuntayhtymissä perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa.
Kuntayhtymän hoitaessa opetustoimen tehtäviä sovelletaan siihen vastaavasti, mitä kaksikielisen kunnan toimielimistä on säädetty kunnan opetustoimen hallinnosta annetussa laissa (706/92).
Kuntayhtymän hoitaessa erikoissairaanhoidon tehtäviä sovelletaan siihen vastaavasti, mitä erikielisiä ja kaksikielisiä kuntia käsittävän kuntainliiton toimielimistä säädetään erikoissairaanhoitolaissa (1062/89).
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HaVM 8/92
Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1992
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOSisäasiainministeri Mauri Pekkarinen