885/1992

Tätä päätöstä sovelletaan telelaitosten telemaksuihin.

Tätä päätöstä ei sovelleta maksuihin, jotka telelaitos perii:

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

Telemaksujen tulee olla tasapuolisia ja perustua julkiseen hinnastoon siten kuin toimitusehtopäätöksessä määrätään.

Telemaksu tulee määritellä saman suuruiseksi siitä riippumatta, kuka on maksuvelvollinen tai mihin teleliittymää käytetään, jollei maksun määrääminen tätä suuremmaksi tai pienemmäksi perustu hyväksyttävään syyhyn.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuna hyväksyttävänä syynä pidetään seuraavia ja niihin rinnastettavia syitä:

Edellä 2 momentissa tarkoitettuna hyväksyttävänä syynä ei pidetä ainakaan sitä, että:

Telemaksujen tulee olla kohtuullisessa suhteessa suoritteen tuottamisesta telelaitokselle aiheutuneisiin kustannuksiin. Suoritteen tuottamiskustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon telelaitoksen toiminnan taloudellisuus ja kustannusvastaavuus usean vuoden aikavälillä sekä se, että telelaitos jatkuvasti kykenee ylläpitämään ja kehittämään yleistä televerkostoa.

Suoritteen tuottamiskustannuksiin voidaan laskea myös liiketoiminnassa kohtuullisena pidettävä tuotto televerkkoon sijoitetulle pääomalle.

Kotitalouksien telemaksujen tulee olla kohtuullisia verrattuna muiden telelaitosten kotitalouksilta perimien vastaavien telemaksujen keskiarvoon.

Maksua ei saa periä käyttäjältä seuraavista suoritteista:

Milloin suoritetta tarjotaan käyttäjälle erityisen tarjouksen perusteella, on noudatettava toimitusehtopäätöksen määräyksiä.

Jos käyttäjä ei yhteydenottokohtaisesti voi itse valita, muodostuuko teleyhteys kaukoverkon vai oikojohdon kautta, oikojohtomaksu ei saa olla suurempi kuin 7 ja 8 §:n nojalla määräytyvä verkkokorvaus.

Paikallista teletoimintaa harjoittavalla telelaitoksella on oikeus saada käyttäjältä korvaus teleliikenteen välittämisestä kaukoteleverkkoon ( verkkokorvaus ). Verkkokorvaus ei saa olla suurempi kuin telelaitoksen omassa verkossa perittävä vastaava telemaksu vastaavana liikenneaikana.

Verkkokorvausten teleliikenteen välittämisestä eri telelaitosten toisiaan vastaaviin kaukoteleverkkoihin tulee olla yhtä suuria. Verkkokorvaus ei saa riippua siitä, minne kaukoteleverkkoon ohjattu teleliikenne välitetään edelleen.

Kaukoteletoiminnan harjoittajalla on oikeus saada käyttäjältä verkkokorvaus teleliikenteen välittämisestä televerkkoon, jossa harjoitetaan ulkomaan teletoimintaa. Tästä korvauksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä edellä 1-2 momentissa ja 8 §:ssä on määrätty.

Verkkokorvaus sisältää korvauksen myös kaukoverkosta paikallisverkkoon tulevasta teleliikenteestä (laskeva liikenne), jolleivät telelaitokset toisin sovi. Milloin laskevasta liikenteestä peritään verkkokorvaus erikseen, teleyhteydestä perittävien verkkokorvausten summaan sovelletaan, mitä 7 §:ssä määrätään. Summa ei tällöin saa ylittää sen telelaitoksen 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua paikallismaksua, joka on alhaisempi.

Telelaitosten keskinäisessä yhdysliikenteessä noudatetaan 4 §:n mukaisia hinnoitteluperusteita.

Telelaitoksen on eriteltävä laskunsa siten kuin toimitusehtopäätöksessä määrätään.

Ministeriö ja Telehallintokeskus valvovat tämän päätöksen noudattamista.

Tämän päätöksen noudattamisen valvontaa varten telelaitosten on toimitettava ministeriölle kulloinkin voimassa olevat hinnastonsa sekä tilinpäätöstietonsa samoin kuin muutkin ministeriön pyytämät tiedot.

Jos telelaitos harjoittaa teletoimintaa useissa televerkoissa tai harjoittaa sekä paikallista että kaukoteletoimintaa, sen on tilinpäätöstietojensa lisäksi toimitettava erittely toisaalta paikallisen teletoimintansa ja toisaalta kaukoteletoiminnan kustannuksista ja tuotoista sekä näiden liiketoimintansa osien keskinäisestä laskutuksesta kunkin televerkon osalta. Telelaitoksen tulee toimittaa ministeriölle selvitys myös sisäisessä toiminnassaan harjoitetusta laskutuksesta, mukaan lukien telelaitoksen eri televerkkojen väliset sisäisen laskutuksen erät.

Mitä 2 momentissa on määrätty, koskee myös telelaitosten keskinäisiä telemaksuja ja muita korvauksia silloin, kun telelaitos on toisen telelaitoksen osakas.

Ministeriö voi hakemuksesta myöntää telelaitoksille oikeuden poiketa tässä päätöksessä mainituista maksujen yleisistä perusteista.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1992, kuitenkin niin, että telelaitosten tulee saattaa hinnastonsa ja niiden mukaisesti perittävät maksut tämän päätöksen mukaisiksi 31 päivään joulukuuta 1992 mennessä.