820/1992

Peruskoulun, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen yksikköhinnat lasketaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) 12-14 §:ssä tarkoitettuna vuonna siten, että oppilasta kohden ylläpitäjittäin laskettua opetuksen laskennallista tuntimäärää verrataan asianomaisesta oppilaitosmuodosta ylläpitäjälle oppilasta kohden aiheutuneisiin kustannuksiin. Näin saaduista tiedoista lasketaan regressioanalyysillä oppilasta kohden lasketun opetuksen laskennallisen tuntimäärän ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräinen valtakunnallinen riippuvuus, josta oppilaitoksen ylläpitäjän oppilasta kohden lasketun opetuksen laskennallisen tuntimäärän perusteella määrätään valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta ottaen huomioon, mitä jäljempänä tässä pykälässä sekä 2 ja 3 §:ssä säädetään.

Opetuksen laskennallisesta tuntimäärästä säädetään erikseen. Jos peruskoulun ja lukion oppilasta kohden laskettu opetuksen laskennallinen tuntimäärä on suurempi kuin 3, mainitun tuntimäärän ylittävästä osuudesta otetaan huomioon 3/8.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu opetuksen laskennallisen tuntimäärän ja kustannusten välinen riippuvuus lasketaan sen vuoden opetuksen laskennallisella tuntimäärällä, jolta kustannustiedot kerätään. Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta määrätään yksikköhinnan määräämisvuoden syyskuun 10 päivän opetuksen laskennallisen tuntimäärän mukaan.

Peruskoulun ja lukion yksikköhintaa laskettaessa 1 §:n mukaan laskettua markkamäärää korotetaan niissä kunnissa, joiden asukastiheys maaneliökilometriä kohden yksikköhinnan määräämisvuoden alussa on alle 5, kunnan asukastiheydestä riippuvalla kertoimella, joka kuvaa oppilasta kohden laskettavan valtionosuuden laskennallisen perusteen ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten välistä keskimääräistä eroa näissä kunnissa. Korotusta vastaavat kokonaiskustannukset jaetaan koko maan oppilasmäärällä ja saatu osamäärä vähennetään oppilasta kohden määräytyviä yksikköhintoja laskettaessa.

Peruskoulun yksikköhintaa laskettaessa korotetaan yläastetta ylläpitävien kuntien oppilasta kohden 1 §:n mukaisesti laskettua markkamäärää yläastetta ylläpitävien ja yläasteettomien kuntien oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräistä eroa vastaavasti. Korotusta vastaavat kokonaiskustannukset vähennetään kaikkien kuntien yksikköhintoja laskettaessa.

Opetusministeriö määrää oppilaan kotikunnan maksuosuuden määrän perusteet oppilasta kohden ennalta seuraavaa vuotta varten viimeistään marraskuun 15 päivänä.

Ammatillista opetusta ja peruskoululain (476/83) 32 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta saavan oppilaan kotikunnan maksuosuuden laskemisen perusteena oleviksi oppilasta kohden laskettaviksi todennäköisiksi kustannuksiksi määrätään ylläpitäjälle tästä opetuksesta edellisen vuoden tilinpäätöksen mukaan oppilasta kohden aiheutuneet bruttomääräiset kustannukset tarkistettuna arvioidulla kuluvan ja seuraavan vuoden kustannustason sekä toiminnan laadun ja laajuuden muutoksella. Kotikunnan maksuosuutta määrättäessä ei kuitenkaan oteta huomioon opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitettuja kustannuksia lukuun ottamatta lain 51 §:n 2 momentissa tarkoitettuja vuokra-arvon pääomakorvauksia.

Peruskoululain 11 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa kotikunnan maksuosuus määräytyy siten, että 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hoitopäivää kohti laskettavalla markkamäärällä kerrotaan oppilaan hoitopäivien määrä.

Ammatillisessa opetuksessa sekä peruskoululain 11 §:ssä ja 32 §:n 3 momentissa tarkoitetussa opetuksessa, jossa ei toiminnan aloittamisen vuoksi vielä ole käytettävissä 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua tilinpäätöstä, oppilaan kotikunnan maksuosuus määrätään asianomaisen oppilaitosmuodon keskimääräisten valtakunnallisten oppilasta kohden laskettujen todennäköisten kustannusten perusteella.

Peruskoulussa, lukiossa ja iltalukiossa käyttökustannusten valtionosuus ja oppilaan kotikunnan maksuvelvollisuus määräytyvät syyskuun 10 päivän oppilasmäärätietojen mukaan. Peruskoululain 11 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa oppilaan kotikunnan maksuvelvollisuus määräytyy kuitenkin siten kuin edellä 4 §:n 3 momentissa säädetään. Iltalukion ja lukion iltalinjan oppilasmääriin lasketaan peruskoulun tai lukion koko oppimäärää opiskelevat oppilaat.

Ammatillisissa oppilaitoksissa käyttökustannusten valtionosuus ja oppilaan kotikunnan maksuvelvollisuus sekä musiikkioppilaitosten ammatillisessa opetuksessa oppilaan kotikunnan maksuvelvollisuus määräytyvät syyskuun 10 päivän ja tammikuun 10 päivän oppilasmäärätietojen mukaan. Oppilasmääriin lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoa suorittavat sekä jatkolinjalla ja talouskoulussa opiskelevat oppilaat. Vähintään lukukauden mittaisessa harjoittelussa olevia oppilaita ei oteta lukuun oppilasmääriä laskettaessa.

Maksullisena palvelutoimintana järjestettävään opetukseen osallistuvia oppilaita ei oteta lukuun oppilasmääriä laskettaessa.

Valtionosuus ja kotikunnan maksuosuus määräytyvät:

Jos 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu opetus ulottuu useammalle kuin yhdelle laskentapäivälle, eikä opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä ilmeisesti edellytä, jätetään tällaiseen opetukseen osallistuvat oppilaat pois opetuksen päättymistä edeltäneen laskentapäivän oppilasmäärästä.

Peruskoulun, lukion, iltalukion, ammatillisen oppilaitoksen ja musiikin ammatillista opetusta järjestävän musiikkioppilaitoksen ylläpitäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle oppilaitosmuodoittain laaditut ja henkilötunnuksin varustetut oppilasluettelot seitsemän päivän kuluessa oppilasmäärän laskentapäivästä. Oppilaitoksen ylläpitäjäkunnan omien oppilaiden osalta ilmoitetaan kuitenkin vain oppilasmäärät.

Valtionapuviranomainen ilmoittaa oppilaiden kotikunnille muualla koulua käyvien oppilaiden määrät oppilaitoksittain ja ylläpitäjittäin 40 päivän kuluessa oppilasmäärän laskentapäivästä.

Valtionosuus voidaan jättää myöntämättä niiden oppilaiden osalta, joita ei ole ilmoitettu valtionapuviranomaiselle 1 momentin mukaisessa määräajassa. Tällöin oppilaan kotikunnalla ei myöskään ole maksuvelvollisuutta.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 15 §:n, 18 §:n 1 momentin ja 23 §:n 2 momentin mukaisia yksikköhintoja laskettaessa kunnat jaetaan asukastiheytensä perusteella viiteen asutusrakenneryhmään seuraavasti:

Edellä 1 momentista poiketen kunnat, jotka valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/81) 9 §:n nojalla määrännyt saaristokunniksi, kuuluvat 1 asutusrakenneryhmään.

Valtionosuutta ja oppilaan kotikunnan maksuosuutta määrättäessä oppilaan kotikunnalla tarkoitetaan kuntaa, jossa oppilaalla on väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka oppilasmäärän laskentapäivää edeltävän elokuun 1 päivänä.

Perustamishankkeen valtionosuutta koskevat opetusministeriölle osoitetut hakemukset tulee toimittaa lääninhallitukseen sen vuoden loppuun mennessä, joka edeltää sitä vuotta, jonka talousarvion perusteella valtionosuutta haetaan myönnettäväksi.

Hakemukseen on liitettävä arvio hankkeen toteuttamisajankohdasta sekä perusteet, joilla kahden tai useamman kunnan yhteiseen hankkeeseen myönnettävä valtionosuus jaetaan kuntien kesken.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun uudisrakennuksen perusmuurin valaminen tai muun perustuksen rakentaminen taikka muutos- ja peruskorjaustyöhön liittyvät purkutyöt tai pysyvien rakenteiden teko on aloitettu.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettu tilojen hankinta sekä pykälän 3 momentissa tarkoitettu irtaimen omaisuuden hankinta katsotaan aloitetuksi, kun hankintaa koskeva sitova sopimus on tehty.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 33 §:ssä tarkoitetussa hankeselvityksessä tulee olla:

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 27 §:n 3 momentissa tarkoitettu hankkeen hintataso ja 29 §:n 3 momentissa tarkoitettu yksikköhintojen kustannustaso määräytyvät rakennuskustannusindeksin perusteella. Lain 26 §:n 3 momentissa tarkoitetun irtaimen omaisuuden osalta hankkeen hintataso määräytyy kuitenkin muun vastaavan indeksin perusteella.

Läänin liikuntalautakunta on valtionapuviranomainen perustamishankkeiden valtionavustuksia koskevissa asioissa sen mukaan kuin valtioneuvosto päättää.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Vuodelle 1993 valtionosuuden perusteena olevat peruskoulun ja lukion yksikköhinnat määrätään 1 §:n 3 momentista poiketen vuoden 1992 syyskuun 10 päivänä voimassa olevien säännösten mukaisen enimmäistuntimäärän mukaan.

Ammattioppilaitosten, kauppaoppilaitosten, koti- ja laitostalousoppilaitosten sekä maatalousalan oppilaitosten yksikköhinnat vuodelle 1993 porrastetaan oppilaitosten koon perusteella siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 52 §:n 1 momentissa säädetään. Yksikköhinnan tulee tällöin olla vähintään 75 prosenttia samaan oppilaitosmuotoon kuuluvien oppilaitosten keskimääräisistä oppilasta kohti lasketuista kustannuksista.

Kotikunnan maksuosuuteen peruskoululain 11 §:ssä ja 32 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksesta aiheutuneisiin käyttökustannuksiin ei vuoden 1993 osalta sovelleta 4 §:n 1 momenttia. Kotikunnan maksuosuus lasketaan kuitenkin 4 §:n 2 ja 3 momentin mukaisesti.