722/1992

Kansalaisopisto on yleissivistävää aikuiskoulutusta antava oppilaitos. Kansalaisopisto voi järjestää myös ammatillista aikuiskoulutusta, muuta koulutusta sekä koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää tutkimus- ja palvelutoimintaa siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Kansalaisopisto voi järjestää koulutusta sekä tutkimus- ja palvelutoimintaa myös maksullisena palvelutoimintana.

Kansalaisopistoa voi ylläpitää opetusministeriön luvalla kunta tai kuntainliitto taikka rekisteröity yhteisö tai säätiö. Ylläpitämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että kansalaisopisto on koulutustarpeen vaatima ja ettei sitä ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

Kansalaisopistolle myönnetyn ylläpitämisluvan muutoksesta päättää opetusministeriö.

Opetusministeriö voi ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa kansalaisopiston ylläpitämisluvan, jos koulutustarpeen pysyvät muutokset sitä edellyttävät taikka jos opiston toiminnassa ei noudateta sitä koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

Kunnan tai kuntainliiton ylläpitämän kansalaisopiston hallinnosta on voimassa, mitä kunnallislaissa (953/76) säädetään tai sen nojalla määrätään. Kunnallisen kansalaisopiston hallinnosta on lisäksi voimassa, mitä kunnan opetustoimen hallinnosta annetussa laissa (706/92) säädetään.

Yksityisen kansalaisopiston ylläpitäjän on asetettava johtokunta. Johtokunnan tehtävistä ja oikeudesta olla läsnä johtokunnan kokouksissa säädetään tarvittaessa asetuksella ja määrätään johtosäännössä.

Yksityisellä kansalaisopistolla on johtosääntö, jossa määrätään toiminnan yleisistä perusteista, hallinnosta, hallintoelinten sekä toimenhaltijoiden tehtävistä ja toimivallasta sekä muista asioista siten kuin asetuksella tarvittaessa säädetään. Johtosäännön hyväksyy johtokunta.

Kansalaisopistossa on rehtorin virka tai toimi.

Kansalaisopistossa on tarpeellinen määrä opetus- ja muuta henkilökuntaa.

Rehtorin ja opetushenkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. Opetusministeriö määrää tarvittaessa kelpoisuuteen vaadittavasta opetusharjoittelusta.

Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden.

Opiskelijaksi ottamisesta ammatilliseen aikuiskoulutukseen säädetään tarvittaessa asetuksella.

Kansalaisopiston ylläpitäjälle voidaan myöntää valtionosuutta kansalaisopiston perustamishankkeeseen siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (705/92) säädetään.

Kansalaisopiston ylläpitäjä saa valtionosuutta kansalaisopiston käyttökustannuksia varten opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti.

Opetusministeriö vahvistaa kansalaisopiston valtionosuuden laskemisen perustana käytettävän opetustuntien määrän.

Kansalaisopiston työvuodesta ja vuotuisesta työviikkojen vähimmäismäärästä säädetään asetuksella.

Kansalaisopisto voi opetusministeriön luvalla kokeilutoiminnassa poiketa tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä siten kuin asetuksella säädetään.

Kunnan hallintoelimen tai viranhaltijan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään muuhun kuin valtionosuutta koskevaan päätökseen haetaan muutosta siten kuin kunnallislaissa säädetään.

Yksityisen kansalaisopiston johtokunnan tai toimenhaltijan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään muuhun kuin valtionosuutta koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Asetuksella voidaan säätää, missä asioissa valitusoikeutta ei ole.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä lailla kumotaan kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta 21 päivänä syyskuuta 1962 annettu laki (521/62) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän lain voimaantullessa muuttuu ennen tämän lain voimaantuloa perustettu kansalais- tai työväenopisto tässä laissa tarkoitetuksi kansalaisopistoksi.

Kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta annetussa laissa tarkoitetulle opistolle myönnettyyn perustamislupaan sovelletaan mitä tässä laissa säädetään ylläpitämisluvasta.

Tämän lain voimaan tullessa yksityisen kansalaisopiston palveluksessa olevalla henkilöllä, jonka oikeus eläketurvaan on tämän lain voimaan tullessa yksityisen kansalaisopiston palveluksessa määräytynyt eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä annetun lain (382/69) mukaisesti, on yksityisen kansalaisopiston pal- veluksessa oikeus eläkkeeseen valtion varoista soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin valtion palveluksessa olevalla henkilöllä. Samoin hänen jälkeensä suoritetaan perhe-eläkettä kuten valtion palveluksessa olleen henkilön jälkeen.

Edellä 3 momentissa tarkoitetun eläketurvan järjestämisestä aiheutuvana kustannuksena yksityinen kansalaisopisto on velvollinen maksamaan valtiokonttorille neljännesvuosittain kunkin vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukauden loppuun mennessä eläkemaksun, joka on 1/4 sanotun eläketurvan piiriin kuuluvien henkilöiden palkkasummasta. Oppilaitoksen tulee vuosittain ilmoittaa tiedot palveluksessaan olevasta henkilökunnasta eläketurvan toimeenpanoa varten valtiokonttorin antamien ohjeiden mukaan. Jos eläkemaksua ei suoriteta määräajassa, peritään valtiokonttorille vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia. Eläkemaksut ja viivästyskorot saadaan periä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.