Laki lukiolain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain ( 477/83 ) 12 §:n 3 momentti, 13 a, 26, 26 c, 32, 36 f, 38 ja 51 § sekä 58 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 12 §:n 3 momentti sekä 13 a, 26 c, 32 ja 38 § 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (172/91), 26 ja 51 § 29 päivänä tammikuuta 1988 annetussa laissa (88/88) ja 36 f § 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (418/87),
muutetaan 5 §, 6 §:n 1 ja 4 momentti, 7 §, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 2 momentti, 11 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 momentti, 18 §:n 4 momentti, 20 ja 21 §, 23 §:n 1 momentti, 25, 28 ja 31 §, 32 a §:n 3 ja 4 momentti, 36 a §:n 1, 2 ja 4 momentti, 36 b §, 36 d §:n 2 momentti, 42 §, 43 §:n 2 momentti, 44, 45 ja 47 §, 48 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 49, 52, 53 ja 53 a § sekä 53 b §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 5 §, 6 §:n 1 momentti, 7 §, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 2 momentti, 11 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 momentti, 18 §:n 4 momentti, 20 ja 25 §, 32 a §:n 3 ja 4 momentti, 36 b §, 43 §:n 2 momentti, 44 ja 47 §, 48 §:n 1, 3 ja 4 momentti sekä 49, 52 ja 53 a § mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa, 6 §:n 4 momentti 7 päivänä huhtikuuta 1989 annetussa laissa (327/89), 21 § muutettuna 3 päivänä helmikuuta 1984, 16 päivänä kesäkuuta 1989 ja 8 päivänä helmikuuta 1991 annetuilla laeilla (133/84, 572/89 ja 262/91) sekä mainitulla 25 päivänä tammikuuta 1991 annetulla lailla, 28 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, 31 § muutettuna 15 päivänä heinäkuuta 1988 ja 28 päivänä heinäkuuta 1989 annetuilla laeilla (671/88 ja 731/89), 36 a §:n 1, 2 ja 4 momentti ja 36 d §:n 2 momentti mainitussa 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa, 45 § 3 päivänä helmikuuta 1989 annetussa laissa (105/89), 53 § muutettuna mainituilla 16 päivänä huhtikuuta 1987 ja 25 päivänä tammikuuta 1991 annetuilla laeilla ja 53 b §:n 1 momentti 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (170/91), sekä
lisätään lakiin uusi 21 a ja 21 b §, 36 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa, uusi 5 momentti sekä lakiin uusi 7 a luku seuraavasti:
5 §
Lukion hallinnosta on voimassa, mitä kunnallislaissa (953/76) säädetään tai sen nojalla määrätään, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä. Lukion hallinnosta on lisäksi voimassa, mitä kunnan opetustoimen hallinnosta annetussa laissa (706/92) säädetään.
6 §
Lukiossa voi olla johtokunta, jonka kokoonpanossa poiketaan kunnallislain säännöksistä siten kuin tässä momentissa säädetään. Johtokuntaan valitaan jäseniksi yksi opettajakunnan, yksi muun henkilökunnan ja kaksi oppilaskunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä. Osa jäsenistä on tällöin valittava oppilaiden huoltajien keskuudesta. Oppilaista valittavat jäsenet valitaan lukuvuodeksi kerrallaan.
Johtokunnan jäsenten valinta voidaan johtosäännöllä siirtää kunnanvaltuustolta kunnan muun toimielimen tehtäväksi.
7 §
Edellä 6 §:ssä tarkoitetun lukion johtokunnan tehtävänä on vastata lukion kasvatuksen ja opetuksen kehittämisestä, lukion sisäisestä, lukion ja kodin sekä lukion ja ympäröivän muun yhteiskunnan välisestä yhteistyöstä sekä lukion työrauhan ylläpitämisestä sekä suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät.
8 §
Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan ylläpitämiseen. Opettajakunnan tulee tehdä ehdotus lukion 6 §:ssä tarkoitettuun johtokuntaan valittavasta opettajasta ja hänen varajäsenestään. Opettajakunnan tulee lisäksi suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät.
9 §
Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunnan tulee tehdä ehdotus lukion 6 §:ssä tarkoitettuun johtokuntaan valittavista oppilasjäsenistä ja heidän varajäsenistään. Oppilaskunnan tulee lisäksi suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät.
11 §
Peruskoulun johtaja voi hoitaa myös lukion rehtorin tehtävät.
12 §
Apulaisrehtori valitaan lukion opettajien keskuudesta. Apulaisrehtori valitaan toistaiseksi, ja hänen määräyksensä voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.
18 §
Erityisestä syystä voidaan päättää, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, että jonkun oppilaan opiskelu järjestetään osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetään ja niiden nojalla määrätään.
20 §
Valtioneuvosto päättää opetushallitusta kuultuaan lukiossa annettavan opetuksen tuntijaosta sekä hyväksyy kielenopetuksen yleissuunnitelman, joka sisältää kielenopetuksen laadulliset ja määrälliset tavoitteet.
Lukiota varten tulee hyväksyä opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä lukioita varten.
Opetushallitus antaa opetussuunnitelman laadintaa varten opetussuunnitelman perusteet, jossa määrätään opetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja sisällöt sekä asetusta täydentävät oppilasarvostelun yleiset perusteet, sekä vahvistaa todistusten kaavat.
Lukion lukuvuosittaisen työn järjestämistä varten tulee hyväksyä työsuunnitelma, joka perustuu opetussuunnitelmaan. Työsuunnitelmaan sisällytettävistä asioista säädetään asetuksella. Työsuunnitelman hyväksymistä koskevaa päätöstä ei saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.
21 §
Lukion käyttökustannusten valtionosuuden laskemisessa käytettävä tuntimäärä muodostuu lukion opetusta sekä kerhotoimintaa ja opettajille määrättäviä erityisiä tehtäviä varten 21a ja 21b §:ssä säädetyllä tavalla lasketusta tuntimäärästä.
21 a §
Lukion opetuksen laskennallinen tuntimäärä on 29 tuntia viikossa vuosiluokkaa kohti ja lisäksi yksi tunti viikossa kutakin oppilasta kohti. Milloin vuosiluokalla on vain yksi perusopetusryhmä, lukion opetuksen laskennallinen tuntimäärä on edellä mainitusta poiketen yhteensä 51 tuntia viikossa vuosiluokkaa kohti.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua tuntimäärää korotetaan asetuksella säädettävällä tavalla, milloin lukiossa annetaan:
yhteisenä aineena kahden tai useamman vieraan kielen taikka toisen kotimaisen kielen ja yhden tai useamman vieraan kielen opetusta;
17 §:n 2 momentissa tarkoitettua vieraskielistä opetusta erillisessä opetusryhmässä; sekä
kaksikielisille oppilaille tarkoitettua äidinkielen tai toisen kotimaisen kielen opetusta.
21 b §
Lukion kerhotoiminnan ja lukion opettajille määrättyjen erityisten tehtävien laskennallinen tuntimäärä on yhteensä viisi tuntia viikossa lukion ylläpitäjää kohti ja 18 tuntia viikossa lukiota kohti sekä lisäksi 0,07 tuntia viikossa lukion oppilasta kohti lukuun ottamatta iltalinjan oppilaita.
Kunnassa, jossa annetaan lukio-opetusta sekä suomenkielisille että ruotsinkielisessä oppilaille edellä 1 momentissa mainittu lukion ylläpitäjää kohti säädetty tuntimäärä kerrotaan kahdella.
23 §
Lukion oppilaaksi ottamisen perusteista säädetään asetuksella.Hakijoita ei saa perusteettomasti asettaa eri asemaan toisiin hakijoihin nähden syntyperän, sukupuolen, iän, uskonnon, asuinpaikan, vakaumuksen tai muun näihin verrattavan syyn vuoksi.
25 §
Oppilaan, joka ei ole asetuksessa säädetyillä muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi kunnan opetustoimen hallinnosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu monijäseninen toimielin erottaa lukiosta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.
28 §
Kahdella tai useammalla lukiolla voi olla yhteisiä virkoja. Opettajan virat voivat olla myös kuntakohtaisia. Lukioon voidaan perustaa sellainen opettajan virka, jonka haltija on velvollinen opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan yhden tai useamman muun sopijakunnan yhdessä tai useammassa lukiossa.
Lukion ja muun oppilaitoksen yhteisestä opettajan virasta samoin kuin muun oppilaitoksen viran- ja toimenhaltijan oikeudesta opettaa lukiossa säädetään erikseen.
31 §
Lukion viranhaltijan ja tuntiopettajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää niistä erivapauden.
Virkaan tulee nimittää säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista taitavin ja soveliain.
32 a §
Viranhaltijan siirtää muun kuin oman kunnan opettajan virkaan sekä kuntainliiton ja valtion oppilaitoksen opettajan virkaan opetushallitus. Muunkuin oman kunnan virkaan tai kuntainliiton virkaan siirtämiseen tulee saada asianomaisen kunnan tai kuntainliiton suostumus. Valtion muuhun virkaan siirtää nimittävä viranomainen.
Jos viranhaltijaa ei voida siirtää toiseen virkaan omassa kunnassa, tulee viranhaltija tämän suostumuksella ilmoittaa opetushallitukselle muualle siirtämistä varten. Jos opetushallituskaan ei voi siirtää viranhaltijaa toiseen virkaan, tulee sen ilmoittaa viranhaltija valtiokonttorille valtion muuhun kuin opettajan virkaan siirtämistä varten. Valtiokonttorin toimenpiteistä on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamieslain (755/86) 35 §:ssä säädetään.
36 a §
Kunta tai vakinainen viranhaltija voi irtisanoa virkasuhteen päättymään irtisanomisajan kuluttua. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti.
Vakinaista viranhaltijaa ei kuitenkaan saa irtisanoa, ellei irtisanominen perustu siihen, että:
asianomainen virka lakkautetaan;
viranhaltija ei enää kykene asianmukaisesti suorittamaan tehtäviään; tai
viranhaltija toimii jatkuvasti tai olennaisesti vastoin virkavelvollisuuksiaan taikka jatkuvasti tai olennaisesti laiminlyö niitä.
Kunta ei myöskään saa irtisanoa viranhaltijaa aikana, joksi hänelle on myönnetty virkavapautta äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan vuoksi, eikä myöskään, saatuaan tietää viranhaltijan olevan raskaana tai käyttävän oikeutta mainittuihin lomiin tai hoitovapaaseen, irtisanoa virkasuhdetta päättymään sanotun virkavapauden alkaessa tai aikana.
Viranhaltijan irtisanomista koskevaa päätöstä ei saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.
36 b §
Kunta tai tuntiopettaja ja viran väliaikainen hoitaja voi irtisanoa virkasuhteen päättymään irtisanomisajan kuluttua.
Tuntiopettaja ja viran väliaikainen hoitaja voidaan irtisanoa, kun siihen on syytä. Tässä pykälässä tarkoitettua päätöstä ei saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.
36 d §
Kunta voi ennen irtisanomisajan loppuun kulumista peruuttaa irtisanomisen,jos viranhaltija tai tuntiopettaja antaa siihen suostumuksen. Viranhaltija tai tuntiopettaja ei saa peruuttaa irtisanoutumistaan, ellei kunta anna siihen suostumustaan.
42 §
Jos viranhaltija on ryhtynyt toiseen palvelukseen, joka estää asianomaisen viran hoitamisen, on hänen aikaisempi virkasuhteensa todettava päättyneeksi, jollei hänelle ole myönnetty eroa tai virkavapautta tai jollei asiasta ole erikseen toisin säädetty.
43 §
Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista 31 päivänä heinäkuuta sinä vuonna, jona asianomainen saavuttaa eroamisiän. Hänelle voidaan kuitenkin myöntää oikeus jatkaa samassa virassa tai tehtävässä enintään kolme vuotta sen jälkeen, jos hänen on katsottava olevan vielä kykenevä hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.
44 §
Viranhaltijan ja tuntiopettajan, joka ei sairauden vuoksi kykene hoitamaanvirkaansa, on pyydettävä virkavapautta. Jollei hän sitä tee, on hänet vapautettava virantoimituksesta sairauden ajaksi.
Viranhaltija voidaan määrätä, jos se on tarpeen viran hoitamisen edellytysten selvittämiseksi, hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Samoilla edellytyksillä viranhaltija voidaan velvoittaa antamaan terveydentilaansa koskevia tietoja. Tässä momentissa tarkoitettua päätöstä ei saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.
45 §
Viranhaltijalla ja tuntiopettajalla on oikeus valtion varoista suoritettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osa-aikaeläkkeeseen soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä. Palkkauksena, josta eläkkeen perusteena oleva palkka määräytyy, pidetään kunnallisen virkaehtosopimuksen mukaista palkkaa.
47 §
Kunnan viranomaisen päätökseen tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa asiassa haetaan muutosta siten kuin kunnallislaissa säädetään.
Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa asioissa haetaan muutosta 1 momentista poiketen valittamalla lääninhallitukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee työsuunnitelman hyväksymistä. Asetuksella voidaan lisäksi säätää, että kunnan viranomaisen päätöksistä joissakin oppilasta koskevissa asioissa ei saa valittaa.
48 §
Yksityisen lukion ylläpitäjän, koulun toimielimen ja toimenhaltijan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen sitenkuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.
Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa asioissa haetaan muutosta 1 momentista poiketen valittamalla lääninhallitukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.
Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee työsuunnitelman hyväksymistä. Asetuksella voidaan säätää, että koulun ylläpitäjän, toimielimen tai toimenhaltijan päätöksistä joissakin muissakaan asioissa ei saa valittaa.
49 §
Opetushallituksen ja lääninhallituksen tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Asetuksella voidaan säätää, että opetushallituksen tai lääninhallituksen päätöksistä joissakin asioissa ei saa valittaa.
52 §
Yksityisen lukion ylläpitäjän on asetettava yksityisen lukion hallintoa varten johtokunta. Mitä 6 §:n 1 momentissa säädetään johtokuntaan valittavista jäsenistä, voidaan soveltaa myös yksityiseen lukioon.
Mitä 2, 3, 8, 9, 11-21 ja 21 a §:ssä, 21 b §:n 1 momentissa, 22-25, 26 a, 26 b, 26 d, 55, 57, 58 ja 69 §:ssä sekä kunnan opetustoimen hallinnosta annetun lain 6 ja 7 §:ssä säädetään, on soveltuvin osin voimassa yksityisestä lukiosta ja sen oppilaista.
53 §
Yksityisen lukion rehtorin ja opettajan toimista, toimenhaltijoista ja tuntiopettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä 29, 30, 30 a, 30 b, 32 a-32 e, 33, 36 a, 36 b, 36 d, 36 g, 43 ja 44 §:ssä säädetään lukion viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista. Kurinpidosta ja toimen hoidosta pidättämisestä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamiehen osalta säädetään. Virkamieslautakuntana toimii lääninhallituksen yhteyteen asetettu virkamieslautakunta.
Kunnalle 36 a ja 36 b §:ssä säädetyt tehtävät hoitaa yksityisessä lukiossa johtokunta ja 36 d §:ssä säädetyt tehtävät koulun ohjesäännössä määrätty toimielin tai toimenhaltija. Toimenhaltija voidaan 30 §:n 1 momentin sekä 30 a §:n 1 momentin nojalla siirtää lukion, sen iltalinjan, iltalukion, peruskoulun tai muun oppilaitoksen virkaan vain, jos saman ylläpitäjän yksityisessä lukiossa, sen iltalinjalla tai iltalukiossa taikka peruskoulua korvaavassa koulussa ei ole soveltuvaa tointa, johon toimenhaltija voidaan siirtää.
53 a §
Yksityisellä lukiolla tulee olla johtokunnan hyväksymä ohjesääntö. Ohjesäännössä määrätään:
lukion nimi;
lukion sijaintikunta ja opetuskieli;
rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan ottamiseen sekä oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvistä menettelytavoista;
toimielinten ja toimenhaltijoiden toimivallasta ja tehtävistä; sekä
muista johtokunnan tarpeellisiksi katsomista lukion toimintaa koskevista asioista.
Johtokunta ratkaisee asiat, joita ei voida kunnan lukiossa antaa viranhaltijan tehtäväksi.
53 b §
Vuoden 1990 jälkeen perustetun yksityisen lukion hallintoa ja opetusta järjestettäessä voidaan, sen mukaan kuin lukion ohjesäännössä ja opetussuunnitelmassa määrätään, 52 ja 53 §:n estämättä poiketa siitä, mitä 6, 8, 9, 11-13 ja 18-20 §:ssä sekä 53 a §:n 2 momentissa säädetään ja niiden nojalla määrätään lukion hallinnosta ja opetuksesta.
7 a lukuRahoitus
54 a §
Lukion ylläpitäjälle myönnetään valtionosuutta lukion perustamishankkeeseen siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (705/92) säädetään.
Lukion käyttökustannuksia varten myönnetään valtionosuutta siten kuin 1 momentissa mainitussa laissa säädetään.
54 b §
Jos oppilas käy lukiota, jota ylläpitää muu kuin se kunta, jossa oppilaalla on väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka asetuksellasäädettävänä ajankohtana, tai yksityistä lukiota, on oppilaan kotikunta velvollinen suorittamaan lukion ylläpitäjälle lukiossa olevasta oppilaasta aiheutuvan osuuden lukion käyttökustannuksista siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään.
Jos oppilaalla ei ole kotikuntaa, lukion ylläpitäjälle suoritetaan valtionosuutta ja kotikunnan maksuosuutta vastaava markkamäärä valtion varoista.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Ennen tämän lain voimaantuloa valittu johtokunta jatkaa tehtävässään toimikautensa loppuun.
Tämän lain voimaan tullessa lääninhallituksessa vireillä olevat opettajien kurinpitoa koskevat asiat käsitellään tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.
Haettaessa muutosta päätökseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleitamuutoksenhakua koskevia säännöksiä.
Lukion toimielinten sekä viran- ja toimenhaltijoiden toimivallasta ja tehtävistä on voi- massa, mitä niistä on säädetty tämän lain voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä ja niiden nojalla määrätty johto- tai ohjesäännössä, kunnes kunnalle tai yksityiselle lukiolle on hyväksytty tämän lain mukainen johto-tai ohjesääntö.
HaVM 6/92
SuVM 3/92
Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1992
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOpetusministeri Riitta Uosukainen