Laki peruskoululain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain ( 476/83 ) 20 §:n 3 momentti, 21 a ja 46 §, 47 §:n 3 momentti, 51, 58 , 62 f ja 64 §, 78 §:n 4 momentti, 81 §:n 2 momentti, 88 §, 89 §:n 2 momentti ja 92 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 20 §:n 3 momentti sekä 21 a, 51, 58 ja 64 § 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (171/91), 46 § osittain muutettuna 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetulla lailla (511/88), 62 f § 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (417/87) sekä 81 §:n 2 momentti 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (614/85),
muutetaan 12 §, 13 §:n 1 ja 4 momentti, 14 §, 15 §:n 2 momentti, 16 §:n 2 momentti, 18 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 29-31 §, 35 §:n 3 momentti, 36 §:n 1 momentti, 36 a §:n 2 ja 3 momentti, 38 §, 42 §:n 1 momentti, 43 §:n 1 momentti, 47 §:n 2 momentti, 53 §, 56 §:n 6 momentti, 57 §, 58 a §:n 3 ja 4 momentti, 62 a §:n 1, 2 ja 4 momentti, 62 b §, 62 d §:n 2 momentti, 68 §, 69 §:n 3 momentti, 70, 71 ja 74 §, 75 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 76 §, 77 a §:n 2 momentti, 78 §:n 1 ja 2 momentti, 78 a, 79 ja 80 §, 80 a §:n 1 momentti, 83 §:n 1 ja 2 momentti sekä 87 §, sellaisina kuin niistä ovat 12 §, 13 §:n 1 ja 4 momentti, 14 §, 15 §:n 2 momentti, 16 §:n 2 momentti, 18 §:n 2 ja 4 momentti, 29 ja 30 §, 35 §:n 3 momentti, 36 §:n 1 momentti, 36 a §:n 2 ja 3 momentti, 58 a §:n 3 ja 4 momentti, 62 b §, 69 §:n 3 momentti, 70 ja 74 §, 75 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 76 § sekä 78 §:n 1 ja 2 momentti mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa, 31 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla sekä 3 päivänä helmikuuta 1984 ja 8 päivänä helmikuuta 1991 annetuilla laeilla (132/84 ja 261/91), 38 § osittain muutettuna mainituilla 25 päivänä tammikuuta 1991 ja 10 päivänä kesäkuuta 1988 annetuilla laeilla, 47 §:n 2 momentti viimeksi mainitussa laissa, 53 § osittain muutettuna mainitulla 25 päivänä tammikuuta 1991 annetulla lailla, 57 § muutettuna 15 päivänä heinäkuuta 1988 ja 28 päivänä heinäkuuta 1989 annetuilla laeilla (670/88 ja 730/89), 62 a §:n 1, 2 ja 4 momentti ja 62 d §:n 2 momentti mainitussa 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa, 71 § 3 päivänä helmikuuta 1989 annetussa laissa (104/89), 77 a §:n 2 momentti ja 80 a §:n 1 momentti 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (169/91) sekä 78 a ja 79 § muutettuina mainitulla 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetulla lailla ja mainitulla 25 päivänä tammikuuta 1991 annetulla lailla (171/91), sekä
lisätään lakiin uusi 31 a–31 c §, 36 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (171/91), uusi 4 momentti ja 62 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa, uusi 5 momentti sekä lakiin uusi 78 b § ja uusi 10 a luku, seuraavasti:
12 §
Peruskoulun hallinnosta on voimassa, mitä kunnallislaissa (953/76) säädetään tai sen nojalla määrätään, jollei tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä. Peruskoulun hallinnosta on lisäksi voimassa, mitä kunnan opetustoimen hallinnosta annetussa laissa (706/92) säädetään.
13 §
Peruskoulussa voi olla johtokunta, jonka kokoonpanossa poiketaan kunnallislain säännöksistä siten kuin tässä momentissa säädetään. Johtokuntaan valitaan jäseniksi yksi opettajakunnan ja yksi koulun muun henkilökunnan keskuudestaan ehdottamista henkilöistä. Osa johtokunnan jäsenistä on valittava oppilaiden huoltajien keskuudesta. Koulussa, jossa on yläasteen vuosiluokan oppilaita, johtokuntaan kuuluu lisäksi kaksi yläasteen vuosiluokalla olevien oppilaiden keskuudestaan lukuvuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Oppilaista valituilla jäsenillä on johtokunnan kokouksissa puhevalta, mutta ei äänioikeutta.
Kunnanvaltuuston valittaviksi kuuluvien johtokunnan jäsenten valinta voidaan johtosäännöllä siirtää kunnan muun toimielimen tehtäväksi.
14 §
Edellä 13 §:ssä tarkoitetun peruskoulun johtokunnan tehtävänä on vastata koulun kasvatuksen ja opetuksen kehittämisestä, koulun sisäisestä, kodin ja koulun sekä koulun ja ympäröivän muun yhteiskunnan välisestä yhteistyöstä sekä työrauhan ylläpitämisestä sekä suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät.
15 §
Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan ylläpitämiseen. Opettajakunnan tulee tehdä ehdotus koulun 13 §:ssä tarkoitettuun johtokuntaan valittavasta opettajasta ja hänen varajäsenestään. Opettajakunnan tulee lisäksi suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät.
16 §
Oppilaskunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunnan tulee valita koulun 13 §:ssä tarkoitettuun johtokuntaan kaksi oppilasjäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Oppilaskunnan tulee lisäksi suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät.
18 §
Peruskoulussa on johtaja. Yläasteella ja sellaisella ala-asteella, jossa on pysyvästi vähintään 12 perusopetusryhmää, koulun johtajana on rehtori. Erityisluokista muodostettuun peruskouluun on perustettava rehtorin virka, jos koulussa on pysyvästi vähintään kuusi perusopetusryhmää, joista ainakin yhdessä on peruskoulun yläasteen oppilaita.
Jollei peruskoulussa ole rehtoria, tulee koululle valita opettajien keskuudesta johtaja. Johtaja valitaan toistaiseksi, ja hänen määräyksensä voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Jos koulussa on vain yksi opettajan virka, on sen haltija koulun johtaja.
Lukion rehtori voi hoitaa myös peruskoulun johtajan tehtävät.
29 §
Niiden aineiden valinnasta, joiden opiskeluun oppilas peruskoulussa sen tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa osallistuu, päättää hänen huoltajansa. Valittu aine voidaan, sen jälkeen kun oppilaan huoltajaa on asiasta kuultu, muuttaa toiseksi, jos se opetuksen tarkoituksenmukaisen järjestämisen takia on katsottava tarpeelliseksi.
30 §
Valtioneuvosto päättää opetushallitusta kuultuaan peruskoulussa annettavan opetuksen tuntijaosta sekä hyväksyy kielenopetuksen yleissuunnitelman, joka sisältää kielenopetuksen laadulliset ja määrälliset tavoitteet.
Kunnassa tulee olla peruskoulua varten opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä peruskouluja varten.
Opetushallitus antaa opetussuunnitelman laadintaa varten opetussuunnitelman perusteet, jossa määrätään opetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja sisällöt sekä asetusta täydentävät oppilasarvostelun yleiset perusteet, sekä vahvistaa todistusten kaavat.
Koulun lukuvuosittaista työn järjestämistä varten tulee hyväksyä työsuunnitelma, joka perustuu opetussuunnitelmaan. Työsuunnitelmaan sisällytettävistä asioista säädetään asetuksella. Työsuunnitelman hyväksymistä koskevaa päätöstä ei saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.
31 §
Peruskoulun käyttökustannusten valtionosuuden laskemisessa käytettävä tuntimäärä kunnassa muodostuu peruskoulun ala-astetta, yläastetta, erityisopetusta, sairaalaopetusta, esiopetusta, lisäopetusta, kerhotoimintaa ja opettajille määrättäviä erityisiä tehtäviä varten 31 a - 31 c §:ssä säädetyllä tavalla lasketusta tuntimäärästä. Kaksikielisessä kunnassa tuntimäärä lasketaan erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Opetusministeriö voi erityisestä syystä hakemuksesta korottaa tässä pykälässä tarkoitettua tuntimäärää.
Kunnan 1 momentissa tarkoitettuun tuntimäärään luetaan myös kunnassa sijaitsevan peruskoulua korvaavan koulun perusteella soveltuvin osin 31 a–31 c §:n mukaisesti lasketut tunnit.
31 a §
Peruskoulun ala-asteen opetuksen laskennallinen tuntimäärä on 28,5 tuntia viikossa kutakin koulun oppilasmäärän perusteella asetuksella säädetyllä tavalla laskettua rehtorin ja luokanopettajan virkaa kohti. Milloin koululla on mainitulla tavalla laskettuja virkoja vähintään seitsemän, tuntimäärää korotetaan kutakin virkaa kohti kahdella tunnilla viikossa.
Peruskoulun yläasteen opetuksen laskennallinen tuntimäärä on 35 tuntia viikossa koulun vuosiluokkaa kohti ja lisäksi 1,5 tuntia viikossa kutakin yläasteen oppilasta kohti. Milloin vuosiluokalla on vain yksi perusopetusryhmä, peruskoulun yläasteen opetuksen laskennallinen tuntimäärä on kuitenkin yhteensä 56 tuntia viikossa sekä, jos tällaisen perusopetusryhmän koko on yli 24 oppilasta, 56 tuntia viikossa ja lisäksi kolme tuntia viikossa kutakin mainitun oppilasmäärän ylittävää oppilasta kohti. Jos peruskoulun yläasteella on vähintään 525 oppilasta, on laskennallinen tuntimäärä edellä säädetystä poiketen yhteensä 1,7 tuntia viikossa oppilasta kohti.
31 b §
Peruskoulun erityisopetuksen ja sairaalaopetuksen sekä peruskoulun kerhotoiminnan ja opettajille määrättyjen erityisten tehtävien laskennallinen tuntimäärä viikossa on yhteensä 11 tuntia kuntaa kohti sekä 23,5 tuntia yläasteen ja 1 tunti ala-asteen koulua ja erityiskoulua kohti sekä 5 tuntia 11 §:ssä ja 32 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta ja 3,1 tuntia muuta erityisopetusta kunnan päätöksellä saavaa oppilasta kohti sekä lisäksi 10,9 prosenttia 31 a §:n mukaan lasketusta tuntimäärästä.
Ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa 1 momentissa tarkoitettua viikoittaista tuntimäärää korotetaan 11 tunnilla.
Tässä pykälässä tarkoitettu peruskoulua korvaavan koulun perusteella laskettu tuntimäärä viikossa on 1 ja 2 momentista poiketen 23,5 tuntia yläasteen vuosiluokkia vastaavat luokat ja 1 tunti ala-asteen vuosiluokkia vastaavat luokat käsittävää koulua kohti sekä 3,1 tuntia erityisopetusta koulun päätöksellä saavaa oppilasta kohti sekä lisäksi 7 prosenttia 31 a §:n mukaan lasketusta tuntimäärästä.
31 c §
Peruskouluopetuksen laskennallista tuntimäärää korotetaan asetuksella säädettävällä tavalla, milloin kunnassa annetaan:
4 §:n 2 momentissa tarkoitettua lisäopetusta;
4 §:n 3 momentissa tarkoitettua esiopetusta erillisessä opetusryhmässä;
yhteisenä aineena kahden tai useamman vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen ja yhden tai useamman vieraan kielen opetusta;
25 §:n 2 momentissa tarkoitettua vieraskielistä opetusta erillisessä opetusryhmässä;
27 §:n 4 momentissa tarkoitetun vapaaehtoisen aineen opetusta;
kaksikielisille oppilaille tarkoitettua äidinkielen tai toisen kotimaisen kielen opetusta; sekä
valinnaisena aineena opetettavan saamen kielen opetusta saamelaisten kotiseutualueella asuville oppilaille.
5 lukuOppivelvollisuus ja koulunkäyntioikeus
35 §
Oikeus käydä koulua jatkuu, kunnes oppilas on suorittanut peruskoulun oppimäärän, tai sen vuoden heinäkuun loppuun, jona oppilas täyttää 18 vuotta. Oppilaalle voidaan kuitenkin erityisestä syystä myöntää oikeus jatkaa koulunkäyntiä mainitun ajankohdan jälkeenkin.
36 §
Erityisestä syystä kunta voi yksittäistapauksessa myöntää luvan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin.
36 a §
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun opetukseen ottamista ja siirtämistä koskevaa päätöstä ei saa tehdä neuvottelematta oppilaan huoltajan kanssa. Milloin se ilman kohtuutonta vaikeutta on mahdollista, on ennen päätöksen tekemistä suoritettava oppilaan psykologinen tutkimus, lääketieteellinen tutkimus tai sosiaalinen selvitys oppilaasta ja hänen kasvuympäristöstään. Tarvittaessa voidaan tehdä useampia näistä tutkimuksista.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa opetuksessa oleva oppilas voidaan, sen jälkeen kun oppilaan huoltajaa on asiasta kuultu, siirtää hänen kehitystään vastaavaan peruskoulun muuhun opetukseen.
Tässä pykälässä tarkoitettua vastoin huoltajan suostumusta tehtävää päätöstä ei saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.
38 §
Oppilaalla on oikeus käydä peruskoulua sen piirin koulussa, johon hän kuuluu.
Oppilaalla on 1 momentista poiketen kuitenkin oikeus päästä muuhun lähimpään tarkoituksenmukaiseen, hänelle soveltuvaan kouluun, jos:
oppilaan omassa piirissä ei ole hänen omakielistä koulua;
oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua; tai
koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias.
Lisäksi oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu, on oikeus jatkaa koulunkäyntiään lukuvuoden loppuun sen piirin koulussa, johon hän lukuvuoden alussa kuului, jos oppilaan kuljetus on tarkoituksenmukaisesti järjestettävissä.
Milloin sama alue kuuluu 7 §:n 1 momentin mukaisesti kahteen tai useampaan ala-asteen tai yläasteen piiriin, kunta päättää, minkä piirin kouluun oppilas kuuluu.
42 §
Oppilaan, joka ei ole peruskoulun muilla kurinpitokeinoilla ojennettavissa, voi kunnan opetustoimen hallinnosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu monijäseninen toimielin erottaa koulusta vähintään yhdeksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Erottamispäätös on alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi. Kunnan on hankittava erotetulle peruskouluopetusta.
43 §
Milloin oppivelvollinen opiskelee kotona tai sellaisessa oppilaitoksessa, jossa opiskelua ei ole säädetty tai määrätty peruskoulun käymistä vastaavaksi, on oppivelvollisen edistyminen tutkittava mikäli mahdollista joka lukukauden lopussa. Tutkimuksen suorittaa kunnan määräämä opettaja.
47 §
Jos oppilas otetaan muun kuin oman piirinsä peruskouluun muulla kuin 38 §:ssä säädetyllä perusteella, voidaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asettaa, että oppilaan huoltaja vastaa oppilaan kuljetuksesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.
53 §
Kahdella tai useammalla peruskoululla voi olla yhteisiä virkoja. Opettajan virat voivat olla myös kuntakohtaisia. Peruskouluun voidaan perustaa sellainen opettajan virka, jonka haltija on velvollinen opettamaan osan opetusvelvollisuudestaan yhden tai useamman muun sopijakunnan yhdessä tai useammassa peruskoulussa.
Peruskoulun ja muun oppilaitoksen yhteisestä opettajan virasta samoin kuin muun oppilaitoksen viran- tai toimenhaltijan oikeudesta opettaa peruskoulussa säädetään erikseen.
56 §
Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty vakinaisesta opettajasta, on soveltuvin osin voimassa vakinaisesta rehtorista ja oppilaskodinhoitajasta, jonka virka on lakkautettu. Vakinainen rehtori siirretään rehtorin virkaan taikka opettajan virkaan, jolloin hänet samalla mikäli se on mahdollista määrätään suostumuksellaan 18 §:n 2 momentin estämättä koulun johtajaksi.
57 §
Peruskoulun viranhaltijan ja tuntiopettajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää niistä erivapauden.
Virkaan tulee nimittää säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista taitavin ja soveliain.
58 a §
Viranhaltijan siirtää muun kuin oman kunnan opettajan virkaan sekä kuntainliiton ja valtion oppilaitoksen opettajan virkaan opetushallitus. Muun kuin oman kunnan virkaan tai kuntainliiton virkaan siirtämiseen tulee saada asianomaisen kunnan tai kuntainliiton suostumus. Valtion muuhun virkaan siirtää nimittävä viranomainen.
Jos viranhaltijaa ei voida siirtää toiseen virkaan omassa kunnassa, tulee viranhaltija tämän suostumuksella ilmoittaa opetushallitukselle muualle siirtämistä varten. Jos opetushallituskaan ei voi siirtää viranhaltijaa toiseen virkaan, tulee sen ilmoittaa viranhaltija valtiokonttorille valtion muuhun kuin opettajan virkaan siirtämistä varten. Valtiokonttorin toimenpiteistä on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamieslain (755/86) 35 §:ssä säädetään.
62 a §
Kunta tai vakinainen viranhaltija voi irtisanoa virkasuhteen päättymään irtisanomisajan kuluttua. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti.
Vakinaista viranhaltijaa ei kuitenkaan saa irtisanoa, ellei irtisanominen perustu siihen, että:
asianomainen virka lakkautetaan;
viranhaltija ei enää kykene asianmukaisesti suorittamaan tehtäviään; tai
viranhaltija toimii jatkuvasti tai olennaisesti vastoin virkavelvollisuuksiaan taikka jatkuvasti tai olennaisesti laiminlyö niitä.
Kunta ei myöskään saa irtisanoa viranhaltijaa aikana, joksi hänelle on myönnetty virkavapautta äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan vuoksi, eikä myöskään, saatuaan tietää viranhaltijan olevan raskaana tai käyttävän oikeutta mainittuihin lomiin tai hoitovapaaseen, irtisanoa virkasuhdetta päättymään sanotun virkavapauden alkaessa tai aikana.
Viranhaltijan irtisanomista koskevaa päätöstä ei saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.
62 b §
Kunta tai tuntiopettaja ja viran väliaikainen hoitaja voi irtisanoa virkasuhteen päättymään irtisanomisajan kuluttua.
Tuntiopettaja ja viran väliaikainen hoitaja voidaan irtisanoa, kun siihen on syytä. Tässä pykälässä tarkoitettua päätöstä ei saa antaa viranhaltijan tehtäväksi.
62 d §
Kunta voi ennen irtisanomisajan loppuun kulumista peruuttaa irtisanomisen, jos viranhaltija tai tuntiopettaja antaa siihen suostumuksen. Viranhaltija tai tuntiopettaja ei saa peruuttaa irtisanoutumistaan, ellei kunta anna siihen suostumustaan.
68 §
Jos viranhaltija on ryhtynyt toiseen palvelukseen, joka estää asianomaisen viran hoitamisen, on hänen aikaisempi virkasuhteensa todettava päättyneeksi, jollei hänelle ole myönnetty eroa tai virkavapautta tai jollei asiasta ole erikseen toisin säädetty.
69 §
Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista 31 päivänä heinäkuuta sinä vuonna, jona asianomainen saavuttaa eroamisiän. Hänelle voidaan kuitenkin myöntää oikeus jatkaa samassa virassa tai tehtävässä enintään kolme vuotta sen jälkeen, jos hänen on katsottava olevan vielä kykenevä hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.
70 §
Viranhaltijan ja tuntiopettajan, joka ei sairauden vuoksi kykene hoitamaan virkaansa, on pyydettävä virkavapautta. Jollei hän sitä tee, on hänet vapautettava virantoimituksesta sairauden ajaksi.
Viranhaltija voidaan määrätä, jos se on tarpeen viran hoitamisen edellytysten selvittämiseksi, hänen terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Samoilla edellytyksillä viranhaltija voidaan velvoittaa antamaan terveydentilaansa koskevia tietoja. Tässä momentissa tarkoitettua päätöstä ei saa määrätä viranhaltijan tehtäväksi.
71 §
Viranhaltijalla ja tuntiopettajalla on oikeus valtion varoista suoritettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osa-aikaeläkkeeseen soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä. Palkkauksena, josta eläkkeen perusteena oleva palkka määräytyy, pidetään kunnallisen virkaehtosopimuksen mukaista palkkaa.
74 §
Kunnan viranomaisen päätökseen tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa asiassa haetaan muutosta siten kuin kunnallislaissa säädetään.
Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa asioissa haetaan muutosta 1 momentista poiketen valittamalla lääninhallitukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee työsuunnitelman hyväksymistä. Asetuksella voidaan lisäksi säätää, että kunnan viranomaisen päätöksistä joissakin oppilasta koskevissa asioissa ei saa valittaa.
75 §
Peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjän, koulun toimielimen ja toimenhaltijan tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.
Asetuksella säädetyissä oppilasta koskevissa asioissa haetaan muutosta 1 momentista poiketen valittamalla lääninhallitukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista noudattaen muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.
Valittaa ei saa päätöksestä, joka koskee työsuunnitelman hyväksymistä. Asetuksella voidaan säätää, että koulun ylläpitäjän, toimielimen tai toimenhaltijan päätöksistä joissakin muissakaan asioissa ei saa valittaa.
76 §
Opetushallituksen ja lääninhallituksen tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Asetuksella voidaan säätää, että opetushallituksen tai lääninhallituksen päätöksistä joissakin asioissa ei saa valittaa.
77 a §
Koulun laatima opetussuunnitelma on alistettava kunnan ja opetushallituksen vahvistettavaksi.
78 §
Peruskoulua korvaavan koulun ylläpitäjän on asetettava koulun hallintoa varten johtokunta. Mitä 13 §:n 1 momentissa säädetään johtokuntaan valittavista jäsenistä, voidaan soveltaa myös peruskoulua korvaavaan kouluun. Tarkempia säännöksiä annetaan tarvittaessa asetuksella.
Mitä 1-3, 7, 8, 15, 16, 18-30, 37-42, 44, 45, 47, 48, 50, 85-87, 92, 99 ja 108 §:ssä sekä kunnan opetustoimen hallinnosta annetun lain 6 ja 7 §:ssä säädetään, on soveltuvin osin voimassa peruskoulua korvaavasta koulusta ja sen oppilaista. Peruskoulua korvaavan koulun oppilaalle opetus on maksutonta, ja koulun oppilaiden opintososiaaliset edut on kunnan järjestettävä, jolleivät kunta ja koulun ylläpitäjä ole toisin sopineet.
78 a §
Peruskoulua korvaavan koulun rehtorin ja opettajan toimista, toimenhaltijoista ja tuntiopettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä 55 §:ssä, 56 §:n 1-4 momentissa, 56 a, 56 b, 58 a - 58 e, 59, 62 a, 62 b, 62 d ja 62 g §:ssä, 69 §:n 1, 3 ja 4 momentissa ja 70 §:ssä säädetään peruskoulun viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista. Kurinpidosta ja toimen hoidosta pidättämisestä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamiehen osalta säädetään. Virkamieslautakuntana toimii lääninhallituksen yhteyteen asetettu virkamieslautakunta.
Kunnalle 62 a ja 62 b §:ssä säädetyt tehtävät hoitaa peruskoulua korvaavassa koulussa johtokunta ja 62 d §:ssä säädetyt tehtävät koulun ohjesäännössä määrätty toimielin tai toimenhaltija. Toimenhaltija voidaan 56 §:n 1 momentin sekä 56 a §:n 1 momentin nojalla siirtää peruskoulun, lukion, lukion iltalinjan, iltalukion tai muun oppilaitoksen virkaan vain, jos saman ylläpitäjän peruskoulua korvaavassa koulussa tai yksityisessä lukiossa, sen iltalinjalla tai iltalukiossa ei ole soveltuvaa tointa, johon toimenhaltija voidaan siirtää.
78 b §
Peruskoulua korvaavalla koululla tulee olla johtokunnan hyväksymä ohjesääntö. Ohjesäännössä määrätään:
koulun nimi;
koulun sijaintikunta ja opetuskieli;
rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan ottamiseen sekä oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvistä menettelytavoista;
toimielinten ja toimenhaltijoiden toimivallasta ja tehtävistä; sekä
muista johtokunnan tarpeelliseksi katsomista koulun toimintaa koskevista asioista.
Johtokunta ratkaisee asiat, joita ei voida peruskoulussa antaa viranhaltijan päätettäväksi.
79 §
Sen lisäksi, mitä 78, 78 a ja 78 b §:ssä säädetään, voidaan asetuksella säätää peruskoulua korvaavasta koulusta, sen toimenhaltijoista ja tuntiopettajista, oppilaista sekä muustakin koulun toiminnan järjestämisestä.
80 §
Peruskoulua korvaavan koulun opetusta ja muuta toimintaa valvoo kunta. Kunta voi johtosäännössä antaa peruskoulua korvaavaa koulua koskevia määräyksiä.
Kunta päättää oppilaiden ottamisesta peruskoulua korvaavaan kouluun, jolleivät kunta ja koulun ylläpitäjä ole toisin sopineet.
80 a §
Omaa opetussuunnitelmaa noudattavan 77 a §:ssä tarkoitetun peruskoulua korvaavan koulun hallintoa ja opetusta järjestettäessä voidaan, sen mukaan kuin koulun ohjesäännössä ja opetussuunnitelmassa määrätään, 78, 78 a ja 79 §:n estämättä poiketa siitä, mitä 18 §:n 1 ja 2 momentissa, 19 - 21 §:ssä, 27 - 30 §:ssä sekä 78 b §:n 2 momentissa säädetään ja niiden nojalla määrätään peruskoulun hallinnosta ja opetuksesta.
83 §
Tämän lain voimaan tullessa toiminnassa olevalle peruskoulua vastaavaksi järjestetylle yksityiselle koululle myönnetään käyttökustannuksiin valtionosuutta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (705/92) säädetään.
Peruskoulua vastaava yksityinen koulu on velvollinen antamaan kunnalle sen pyytämät tiedot koulun toiminnasta ja käsittelemään kunnan sille tekemät koulua koskevat ehdotukset.
10 a lukuRahoitus
84 a §
Kunnalle myönnetään valtionosuutta peruskoulun ja peruskoulua korvaavan koulun perustamishankkeeseen siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään.
Kunta saa valtionosuutta peruskoulun ja peruskoulua korvaavan koulun käyttökustannuksia varten siten kuin 1 momentissa mainitussa laissa säädetään.
84 b §
Kahden tai useamman kunnan yhteisen peruskoulun perustamiskustannuksiin kunnat ottavat osaa siinä suhteessa, jossa kuhunkin kuntaan kuuluvia oppilaita on koulussa, jolleivät kunnat ole sopineet muunlaisesta kustannusten jakoperusteesta.
84 c §
Jos oppilas käy koulua kahden tai useamman kunnan yhteisessä peruskoulussa tai 38 §:n taikka 80 a §:n 2 momentin mukaan muussa kuin sen kunnan koulussa, jossa hänellä on väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka asetuksella säädettävänä ajankohtana, on oppilaan kotikunta velvollinen suorittamaan oppilaasta aiheutuvan osuutensa peruskoulun käyttökustannuksista siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään, jolleivät kunnat ole sopineet muunlaisesta kustannusten jakoperusteesta.
11 lukuErinäisiä säännöksiä
87 §
Kahden tai useamman kunnan yhteinen peruskoulu on sen kunnan hallinnossa, jonka alueella koulu sijaitsee.
Milloin kahden tai useamman kunnan yhteinen koulu sijaitsee muussa kuin yhteistoimintaan osallistuvassa kunnassa, määrätään johtosäännössä, minkä kunnan hallinnossa koulu on.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Ennen tämän lain voimaantuloa valittu johtokunta jatkaa tehtävässään toimikautensa loppuun.
Oppilaalla, jolla on tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 38 §:n mukaan ollut oikeus käydä muun kuin oman piirinsä koulua, on oikeus jatkaa koulunkäyntiään vieraan piirin koulussa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.
Tämän lain voimaan tullessa lääninhallituksessa vireillä olevat opettajien kurinpitoa koskevat asiat käsitellään tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.
Haettaessa muutosta päätökseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita muutoksenhakua koskevia säännöksiä.
Peruskoulun ja peruskoulua korvaavan koulun toimielinten sekä viran- ja toimenhaltijoiden toimivallasta ja tehtävistä on voimassa, mitä niistä on säädetty tämän lain voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä ja niiden nojalla määrätty johto- tai ohjesäännössä, kunnes kunnalle tai peruskoulua korvaavalle koululle on hyväksytty tämän lain mukainen johto- tai ohjesääntö.
HaVM 6/92
SuVM 3/92
Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1992
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOpetusministeri Riitta Uosukainen