705/1992

Tätä lakia sovelletaan sellaisen valtionosuuden tai -avustuksen määrään, hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen, jota kunta tai kuntainliitto taikka yksityinen yhteisö tai säätiö voi 3 §:ssä mainitun lain nojalla saada opetus- tai kulttuuritoimen käyttökustannuksiin taikka perustamishankkeeseen.

Tässä laissa säädetään myös siitä maksuosuudesta, joka oppilaan kotikunnan on suoritettava toiselle kunnalle, kuntainliitolle taikka oppilaitosta ylläpitävälle yksityiselle yhteisölle tai säätiölle taikka valtiolle.

Tässä laissa tarkoitettuun valtionosuuteen ja -avustukseen sovelletaan kuntien valtionosuuslakia (688/92) siltä osin kuin tässä laissa niin säädetään.

Tämä laki koskee valtionosuutta ja -avustusta sekä kotikunnan maksuosuutta, josta säädetään:

Opetustoimella tarkoitetaan tässä laissa 3 §:n 1-5 kohdassa mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestämistä.

Kulttuuritoimella tarkoitetaan tässä laissa 3 §:n 6-11 kohdassa mainittujen lakien mukaisen toiminnan järjestämistä.

Kunta, kuntainliitto ja yksityinen oppilaitos saavat rahoitusta opetustoimesta aiheutuviin käyttökustannuksiin siten kuin tässä luvussa säädetään. Rahoituksella tarkoitetaan valtionosuutta ja, milloin niin säädetään, oppilaan kotikunnan maksuosuutta.

Valtionosuus ja maksuosuus määräytyvät laskennallisten perusteiden mukaisesti peruskoulun, lukion, iltalukion ja ammatillisen oppilaitoksen osalta oppilasta kohden, kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksen osalta opetustuntia kohden sekä taiteen perusopetuksen osalta kunnan asukasta kohden.

Peruskoulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen koulun valtionavusta sekä ammatillisten erityisoppilaitosten ja ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannusten valtionavustuksesta säädetään 48 §:n 2 ja 3 momentissa.

Kunnan opetustoimen valtionosuus määräytyy siitä markkamäärästä, joka saadaan, kun lasketaan yhteen 2-7 momentissa tarkoitetulla tavalla oppilaitosmuodoittain lasketut markkamäärät.

Peruskoulun valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä lasketaan siten, että ylläpitäjäkunnan peruskoulujen ja ylläpitäjäkunnassa sijaitsevien peruskoulua korvaavien koulujen oppilasmäärän ja ylläpitäjäkunnalle peruskoulua varten oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan tuloon lisätään peruskouluihin ja peruskoulua korvaaviin kouluihin kuljetettujen ja majoitettujen oppilaiden määrän ja ylläpitäjäkunnalle peruskoulun kuljetusta ja majoitusta varten määrätyn yksikköhinnan tulo ja saatu markkamäärä jaetaan ylläpitäjäkunnassa peruskoulua ja peruskoulua korvaavaa koulua käyvien oppilaiden kokonaismäärällä. Näin laskettu markkamäärä kerrotaan peruskoulun ja peruskoulua korvaavan koulun niiden oppilaiden määrällä, joilla on kotipaikka 1 momentissa tarkoitetussa kunnassa.

Lukion valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä lasketaan siten, että ylläpitäjäkunnan lukioiden oppilasmäärän ja ylläpitäjäkunnalle lukiota varten oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan tuloon lisätään kuljetettujen ja majoitettujen oppilaiden määrän ja ylläpitäjäkunnalle lukion kuljetusta ja majoitusta varten määrätyn yksikköhinnan tulo ja saatu markkamäärä jaetaan ylläpitäjäkunnan lukioiden oppilaiden kokonaismäärällä. Näin laskettu markkamäärä kerrotaan niiden oppilaiden määrällä, joilla on kotipaikka 1 momentissa tarkoitetussa kunnassa.

Iltalukion ja lukion iltalinjan valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä lasketaan siten, että iltalukion ja lukion iltalinjan niiden oppilaiden määrällä, joilla on kotipaikka 1 momentissa tarkoitetussa kunnassa, kerrotaan ylläpitäjäkunnalle iltalukiota ja lukion iltalinjaa varten oppilasta kohden määrätty yksikköhinta.

Ammatillisten oppilaitosten valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä lasketaan siten, että ylläpitäjäkunnan tai -kuntainliiton ammatillisten oppilaitosten oppilasmäärän ja ylläpitäjäkunnalle tai -kuntainliitolle ammatillista oppilaitosta varten oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan tuloon lisätään erikseen kuljetettujen ja majoitettujen oppilaiden määrän ja asianomaiselle oppilaitosmuodolle erikseen kuljetusta ja majoitusta varten määrättyjen yksikköhintojen tulot ja saatu markkamäärä jaetaan ylläpitäjäkunnan tai -kuntainliiton oppilaitosten oppilaiden kokonaismäärällä. Näin laskettu markkamäärä kerrotaan niiden oppilaiden määrällä, joilla on kotipaikka 1 momentissa tarkoitetussa kunnassa.

Kansalaisopiston valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä saadaan siten, että kunnan ylläpitämälle kansalaisopistolle valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetulla opetustuntimäärällä kerrotaan opetustuntia kohden määrätty yksikköhinta.

Musiikkioppilaitoksen valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä saadaan siten, että kunnan ylläpitämälle musiikkioppilaitokselle valtionosuuden laskentaperusteeksi vahvistetulla opetustuntimäärällä kerrotaan opetustuntia kohden määrätty yksikköhinta.

Milloin oppilaitoksen ylläpitäjänä on yksityinen yhteisö tai säätiö, ylläpitäjän valtionosuus määräytyy markkamäärästä, joka saadaan kertomalla ylläpitäjän oppilaitosten oppilaiden määrä soveltuvin osin 3 ja 5 momentissa säädetyllä tavalla oppilasta kohden lasketulla markkamäärällä tai 4 momentissa tarkoitetulla yksikköhinnalla taikka valtionosuuden laskentaperusteeksi ylläpitäjälle vahvistettujen opetustuntien määrä 6 ja 7 momentissa tarkoitetulla opetustuntia kohden määrätyllä yksikköhinnalla. Kuntainliiton ylläpitämän musiikkioppilaitoksen valtionosuus määräytyy siten kuin edellä tässä momentissa säädetään.

Taiteen perusopetuksen osalta valtionosuus määräytyy 1 momentista poiketen markkamäärästä, joka saadaan, kun kunnan asukasmäärä kerrotaan taiteen perusopetusta varten vahvistetulla yksikköhinnalla.

Tässä luvussa tarkoitettu valtionosuus määräytyy kuntien kantokykyluokituksesta annetun lain (649/85) mukaan seuraavasti:

Peruskoulun, peruskoulua korvaavan koulun, lukion, iltalukion ja ammatillisen oppilaitoksen valtionosuus määräytyy oppilaiden kotikuntien kantokykyluokkien mukaisesti. Sama koskee myös musiikkioppilaitosta siltä osin kuin siinä järjestetään ammatillista opetusta.

Kahden tai useamman kunnan ylläpitämän kansalaisopiston kantokykyluokittainen valtionosuus määräytyy ylläpitäjäkuntien asukasmäärien mukaisessa suhteessa. Yksityisen kansalaisopiston valtionosuus määräytyy opiston sijaintikunnan kantokykyluokan mukaan.

Valtionosuus musiikkioppilaitoksen muuhun kuin ammatilliseen opetukseen määräytyy oppilaitoksen sijaintikunnan kantokykyluokan mukaan.

Valtionosuutta 7 §:n 9 momentin mukaisesti laskettuun markkamäärään kunta saa kuitenkin 1 momentissa säädetystä poiketen kunnan kantokykyluokan mukaan siten kuin 22 §:n 2 momentissa säädetään.

Milloin oppilaan kotikunta on lain mukaan velvollinen rahoittamaan osuutensa muualla opiskelevasta oppilaasta aiheutuvista käyttökustannuksista, kotikunnan maksuosuus lasketaan, jollei jäljempänä tässä pykälässä toisin säädetä tai jolleivät kotikunta ja oppilaitoksen ylläpitäjä ole toisin sopineet:

Peruskoululain 11 §:ssä ja 32 §:n 3 momentissa tarkoitetussa opetuksessa olevan oppilaan kotikunnan maksuosuus määräytyy 1 momentin 1 kohdasta poiketen siten kuin 1 momentin 3 kohdassa säädetään.

Oppilaan kotikunnan maksuosuus valtion ylläpitämän ammatillisen oppilaitoksen opiskelijasta aiheutuvista käyttökustannuksista lasketaan valtioneuvoston vuosittain valtion ammatillisten oppilaitosten keskimääräisten todennäköisten kustannusten perusteella oppilasta kohti vahvistamasta markkamäärästä. Markkamäärää vahvistettaessa otetaan huomioon valtion ammatillisten oppilaitosten vuotuiset kulutusmenot sekä kone-, kalusto- ja laitehankinnoista aiheutuvat menot. Kotikunnan on suoritettava oppilasta kohden vahvistetun markkamäärän ja siitä 8 §:ssä säädetyn asteikon mukaan laskettavan markkamäärän erotus.

Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain valtionosuuden perusteena olevien yksikköhintojen keskimääräiset markkamäärät sen mukaan kuin kuntien valtionosuuslain 3 ja 19 §:ssä säädetään. Yksikköhinnat määrää opetusministeriö.

Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon säilyttämiseksi 10 §:ssä tarkoitettuja kuluvalle vuodelle vahvistettujen yksikköhintojen keskimääräisiä markkamääriä tarkistetaan joka neljäs vuosi 12-16 ja 18 §:ssä tarkoitettujen edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten sekä kuluvan vuoden arvioidun kustannustason sekä toiminnan laadun ja laajuuden muutosten mukaisesti.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen vuosien osalta markkamääriä tarkistetaan siten kuin kuntien valtionosuuslain 4 ja 5 §:ssä säädetään.

Edellä 7 §:ssä tarkoitetut yksikköhinnat tarkistetaan vastaavasti noudattaen mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.

Peruskoulun ja peruskoulua korvaavan koulun oppilasta kohden määräytyvä yksikköhinta lasketaan kutakin kuntaa varten joka neljäs vuosi kunnille näistä kouluista koko maassa yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneiden kokonaiskustannusten perusteella. Kuntakohtaisia yksikköhintoja laskettaessa otetaan huomioon, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, opetuksen laskennallinen oppilasta kohden laskettu tuntimäärä, yläasteen ylläpitäminen ja kunnan asukastiheys. Yksikköhinnat on määrättävä sellaisiksi, että ne markkamäärät, jotka saadaan kertomalla kuntakohtaiset yksikköhinnat kuntien peruskoulujen ja kunnissa sijaitsevien peruskoulua korvaavien koulujen oppilasmäärillä, yhteenlaskettuina vastaavat kokonaiskustannuksia. Ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa sekä saamelaisten kotiseutualueella kuntakohtaisia yksikköhintoja korotetaan lisäksi kahdella prosentilla ruotsinkielisten oppilaiden sekä saamenkieliseen opetukseen osallistuvien oppilaiden osalta.

Muina kuin 1 momentissa mainittuina vuosina kutakin kuntaa varten viimeksi määrättyä yksikköhintaa muutetaan oppilasta kohti lasketussa opetuksen laskennallisessa tuntimäärässä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Määrättäessä yksikköhintoja tässä momentissa tarkoitetulle vuodelle otetaan lisäksi huomioon yläasteen ylläpitäminen siten kuin 1 momentissa säädetään.

Kunnan ja yksityisen lukion oppilasta kohden määräytyvä yksikköhinta lasketaan kutakin ylläpitäjää varten joka neljäs vuosi kunnille ja yksityisille lukioille koko maassa yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna lukioista aiheutuneiden kokonaiskustannusten perusteella. Yksikköhintoja laskettaessa otetaan huomioon, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, opetuksen laskennallinen oppilasta kohden laskettu tuntimäärä ja lukion sijaintikunnan asukastiheys. Yksikköhinnat on määrättävä sellaisiksi, että ne markkamäärät jotka saadaan kertomalla kuntien ja yksityisten lukioiden yksikköhinnat oppilasmäärillä, yhteenlaskettuina vastaavat kokonaiskustannuksia. Yksikköhintoja laskettaessa lukion iltalinjan oppilasmäärästä otetaan huomioon 60 prosenttia.

Muina kuin 1 momentissa mainittuina vuosina kutakin ylläpitäjää varten viimeksi määrättyä yksikköhintaa muutetaan oppilasta kohti lasketussa opetuksen laskennallisessa tuntimäärässä tapahtuneiden muutosten mukaisesti.

Iltalukion ja lukion iltalinjan yksikköhinta on 60 prosenttia iltalukion ja lukion iltalinjan sijaintikunnan lukion yksikköhinnasta.

Ammatillisen oppilaitoksen oppilasta kohden määräytyvä yksikköhinta lasketaan oppilaitosmuodoittain kutakin ylläpitäjää varten joka neljäs vuosi kunnallisten ja yksityisten oppilaitosten ylläpitäjille koko maassa yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna oppilaitoksista aiheutuneiden kokonaiskustannusten perusteella. Yksikköhintoja laskettaessa otetaan huomioon, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, opetuksen laskennallinen oppilasta kohden laskettu tuntimäärä. Yksikköhinnat on määrättävä sellaisiksi, että ne markkamäärät, jotka saadaan kertomalla kunnallisten ja yksityisten oppilaitosten yksikköhinnat oppilasmäärillä, yhteenlaskettuina vastaavat kokonaiskustannuksia.

Muina kuin 1 momentissa mainittuina vuosina kutakin ylläpitäjää varten viimeksi määrättyä yksikköhintaa muutetaan oppilasta kohti lasketussa opetuksen laskennallisessa tuntimäärässä tapahtuneiden muutosten mukaisesti.

Yhdistetyn oppilaitoksen yksikköhintaa laskettaessa otetaan huomioon oppilaitoksen eri oppilaitosmuotoihin kuuluvien oppilaiden määrä ja tästä aiheutuvat kustannusten erot.

Kansalaisopistojen yksikköhinnat lasketaan asutusrakenteeltaan erilaisia kuntia varten joka neljäs vuosi jakamalla asutusrakenteeltaan samankaltaisille kunnille ja näissä kunnissa sijaitsevien opistojen muille ylläpitäjille yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna opistojen ylläpitämisestä aiheutuneet kustannukset sinä vuonna pidettyjen opetustuntien yhteismäärällä.

Kahden tai useamman kunnan ylläpitämän kansalaisopiston yksikköhinta lasketaan sijaintikunnan asutusrakenteen mukaan.

Musiikkioppilaitoksen yksikköhinta koko maata varten lasketaan joka neljäs vuosi jakamalla yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna musiikkioppilaitosten ylläpitämisestä aiheutuneet kustannukset sinä vuonna pidettyjen opetustuntien yhteismäärällä. Yksikköhinnat lasketaan erikseen ammatillista opetusta ja muuta musiikkioppilaitoksessa järjestettävää opetusta varten.

Opetusministeriö vahvistaa taiteen perusopetuksen yksikköhinnan kunnan asukasta kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa.

Peruskoulun kuljetuksen ja majoituksen yksikköhinnat lasketaan asutusrakenteeltaan erilaisia kuntia varten joka neljäs vuosi jakamalla asutusrakenteeltaan samankaltaisille kunnille yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna koulumatkoista ja majoituksesta aiheutuneet kustannukset kuljetettujen ja majoitettujen oppilaiden yhteismäärällä. Lukion kuljetuksen ja majoituksen yksikköhinta lasketaan vastaavasti ottaen huomioon myös kunnissa sijaitsevien yksityisten lukioiden kustannukset.

Ammatillisen oppilaitoksen kuljetuksen yksikköhinta lasketaan oppilaitosmuodoittain koko maata varten joka neljäs vuosi jakamalla oppilaiden koulumatkoista kunnille ja muille oppilaitosten ylläpitäjille aiheutuneet kustannukset kuljetettujen oppilaiden yhteismäärällä. Sama koskee vastaavasti majoituksen yksikköhinnan laskemista.

Peruskoulusta, lukiosta ja iltalukiosta sekä ammatillisen oppilaitoksen, musiikkioppilaitoksen ja kansalaisopiston ylläpitämisestä aiheutuneina kustannuksina ei pidetä:

Tässä luvussa tarkoitetun rahoituksen määräämisessä käytettävien oppilasmäärien laskemisesta säädetään asetuksella.

Kantokykyluokituksen mukainen kunnan kirjastotoimen valtionosuus määräytyy markkamäärästä, joka saadaan, kun kunnan asukasmäärä kerrotaan kirjastolle määrätyllä yksikköhinnalla.

Kantokykyluokituksen mukainen kunnan muun kulttuuritoimen valtionosuus määräytyy markkamäärästä, joka saadaan, kun lasketaan yhteen:

Kunta saa valtionosuutta 21 §:n 1 momentin mukaisesti laskettuun markkamäärään kunnan kantokykyluokan mukaan siten kuin 8 §:n 1 momentissa säädetään. Kahden tai useamman kunnan yhteisen kirjaston kantokykyluokittainen valtionosuus määräytyy kuntien asukasmäärien mukaisessa suhteessa.

Kunta saa valtionosuutta 21 §:n 2 momentin mukaisesti laskettuun markkamäärään kunnan kantokykyluokan mukaan seuraavasti:

Yksityisen museon, teatterin ja orkesterin valtionosuus määräytyy laitoksen sijaintikunnan kantokykyluokan mukaan.

Kirjaston yksikköhinnan määräämisestä ja tarkistamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 10 ja 11 §:ssä säädetään.

Kirjaston yksikköhinnat lasketaan asutusrakenteeltaan erilaisia kuntia varten joka neljäs vuosi jakamalla asutusrakenteeltaan samankaltaisille kunnille kirjaston ylläpidosta yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna aiheutuneet kustannukset näiden kuntien asukasmäärällä. Yksikköhintaa laskettaessa jätetään huomiotta 19 §:ssä tarkoitetut kustannukset.

Opetusministeriö vahvistaa kulttuuritoiminnan ja liikuntatoiminnan sekä nuorisotyön yksikköhinnat kunnan asukasta kohden vuosittain valtion talousarvion rajoissa.

Opetusministeriö vahvistaa museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnoiksi museoiden, teattereiden ja orkestereiden laskennallista henkilötyövuotta kohden edelliselle vuodelle vahvistetun markkamäärän tarkistettuna arvioitujen kustannustason ja valtion toimenpiteistä aiheutuvien toiminnan muutosten mukaisesti.

Perustamishankkeella tarkoitetaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa tilojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai niitä vastaavaa toimenpidettä ja mainittuihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa, jos toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston vahvistaman markkamäärän suuruiset.

Maa-alueen hankkimista ei pidetä perustamishankkeena, ellei 3 §:ssä mainitussa laissa toisin säädetä.

Perustamishankkeena pidetään 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös muun kuin siinä tarkoitetun irtaimen omaisuuden hankintaa, jos 3 §:ssä mainitussa laissa niin säädetään.

Perustamishankkeena voidaan pitää myös sellaista 1-3 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kustannukset ovat valtioneuvoston vahvistamaa markkamäärää pienemmät, jos hankkeen rahoitus muodostuisi kunnan tai kuntainliiton jäsenkuntien asukasmäärän ja taloudellisen aseman vuoksi kunnalle tai kuntainliitolle erityisen rasittavaksi. Sama koskee soveltuvin osin yksityisen oppi- tai muun laitoksen perustamishanketta ja siihen myönnettävää valtionosuutta.

Toimitiloja rakennettaessa tai hankittaessa valtionosuuden perusteena käytetään hankkeelle 31 §:n mukaisesti vahvistetun tilamäärän ja asianomaista tilaa varten vahvistetun yksikköhinnan tuloa.

Toimitilojen peruskorjausta tai vastaavaa toimenpidettä koskevissa hankkeissa valtionosuuden perusteena käytetään valtionapuviranomaisen hankkeelle sen arvioitujen kustannusten perusteella vahvistamaa markkamäärää. Jos hanketta varten ei muussa tapauksessa ole vahvistettu yksikköhintaa, valtionapuviranomainen vahvistaa vastaavasti valtionosuuden perusteena käytettävän markkamäärän.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut markkamäärät tarkistetaan hankkeen aloittamisajankohdan hintatason mukaisiksi.

Perustamishankkeen valtionosuus määräytyy 27 §:ssä tarkoitetusta markkamäärästä kuntien kantokykyluokituksen mukaan seuraavasti:

Milloin kahdella tai useammalla kunnalla on yhteinen valtionosuuteen oikeuttava oppilaitos tai muu tässä laissa tarkoitettu laitos taikka laitosta ylläpitää kuntainliitto, perustamishankkeen valtionosuus myönnetään kunkin kunnan osuuteen tämän kunnan kantokykyluokan mukaan.

Milloin yksityiselle oppilaitokselle myönnetään valtionosuutta perustamishankkeeseen, se määräytyy oppilaitoksen sijaintikunnan mukaan.

Ammatillisten erityisoppilaitosten perustamishankkeen valtionosuus on 70 prosenttia 27 §:ssä tarkoitetusta markkamäärästä.

Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain perustamishankkeiden yksikköhinnat. Yksikköhinta vahvistetaan markkamääräisenä neliömetriä tai muuta mittayksikköä kohden.

Yksikköhintoihin tulee sisältyä kustannukset kaikista niistä toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen toimitilojen käyttöönottamiseksi, kuten rakentamisen suunnittelusta, alueen kuntoonsaattamisesta, kunnallisteknisistä ja muista vastaavista töistä sekä tilojen tarkoituksenmukaisesta varustamisesta. Yksikköhintoihin ei kuitenkaan sisällytetä maapohjan hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia.

Yksikköhinnan tulee perustua toteutuneiden rakennushankkeiden keskimääräisiin kustannuksiin. Jos rakentamiskustannuksissa on oleellisia alueellisia eroja, yksikköhinnat voidaan vahvistaa kustannustasoltaan erilaisia alueita varten. Yksikköhintoja vahvistettaessa ilmoitetaan, minkä ajankohdan kustannustasoa yksikköhinnat vastaavat.

Perustamishankkeesta tulee laatia hankesuunnitelma, joka toimitetaan valtionapuviranomaiselle. Hankesuunnitelmaan tulee sisältyä pääpiirteittäinen selostus hankkeesta, selvitys hankkeen toteuttamisen tarpeellisuudesta ja toteuttamisajankohdasta sekä kustannusarvio. Suunnitelmassa on eriteltävä hankkeeseen sisältyvät toimitilat ( tilaohjelma ).

Jos valtionapuviranomainen katsoo, että perustamishanke on tarpeellinen ja että hankkeen rahoittamiseen on valtiontaloudelliset edellytykset, valtionapuviranomainen vahvistaa 30 §:ssä tarkoitetun hankesuunnitelman perusteella hankkeen valtionosuuden perusteena olevan laajuuden.

Perustamishankkeen toteuttaminen on aloitettava sinä vuonna, jona 39 §:ssä tarkoitettu valtionosuuden myöntämistä koskeva päätös on tehty tai sitä seuraavana vuonna.

Valtionapuviranomainen voi erityisestä syystä hakemuksesta päättää, että perustamishankkeen toteuttamiseen saadaan ryhtyä ennen kuin valtionosuuden myöntämistä koskeva päätös on tehty.

Valtionosuuden saajan on toimitettava valtionapuviranomaiselle selvitys toteutuneen perustamishankkeen laajuudesta ja kustannuksista kuuden kuukauden kuluessa hankkeen valmistumisesta.

Valtionosuuden saajan on lisäksi toimitettava valtionapuviranomaiselle urakkasopimuksiin perustuva selvitys rakentamisesta, peruskorjauksesta tai niitä vastaavasta toimenpiteestä aiheutuvista kustannuksista rakennustöiden aloittamista seuraavan kuukauden aikana. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta valtionosuuden saajan pääosin omana työnä toteuttamiin rakennustöihin.

Milloin perustamishankkeeseen voidaan lain mukaan myöntää valtionavustusta, on tällaisesta hankkeesta soveltuvin osin voimassa, mitä 26, 30, 33, 35, 36, 39 ja 44 §:ssä säädetään. Perustamishankkeen laajuuden vahvistamisen asemesta valtionapuviranomainen määrää, minkä suuruisena valtionavustusta enintään myönnetään.

Valtionapuviranomainen päättää valtionavustuksen maksamisesta.

Harkinnanvaraisen valtionavustuksen myöntämisestä, käyttämisestä, maksamisesta ja käytön valvonnasta on lisäksi voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty.

Opetusministeriö laatii vuosittain valtion talousarvion valmistelun yhteydessä seuraavaa neljää vuotta varten opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeiden valtakunnallisen rahoitussuunnitelman, joka on osa hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Rahoitussuunnitelma sisältää suunnittelukautena toteutettaviksi tarkoitetut perustamishankkeet kalenterivuosittaisessa toteuttamisjärjestyksessä, arvion hankkeiden valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista ja niihin suoritettavasta valtionosuudesta. Lääninhallituksen toimivaltaan kuuluvista hankkeista suunnitelma sisältää arvion hankkeiden vuosittaisesta aloittamisvaltuudesta ja näihin hankkeisiin suoritettavasta valtionosuudesta.

Perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa varten lääninhallitus laatii kunnilta ja kuntainliitolta sekä muilta oppi- tai muiden laitosten ylläpitäjiltä saatujen ehdotusten perusteella luettelon läänin alueella toteutettaviksi aiotuista perustamishankkeista. Hankkeet merkitään luetteloon lääninhallituksen arvioimassa kiireellisyysjärjestyksessä. Tiedot luetteloa varten on toimitettava lääninhallitukselle vuosittain opetusministeriön määräämään ajankohtaan mennessä.

Jos on tarkoitus toteuttaa useamman hallinnonalan yhteinen perustamishanke, on asianomaisten valtionapuviranomaisten ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta hankkeen toteuttaminen voidaan kokonaisuudessaan aloittaa samana vuonna.

Yksityisen oppilaitoksen tai muun tässä laissa tarkoitetun yksityisen laitoksen ylläpitäjälle voidaan myöntää ylimääräistä avustusta perustamishankkeeseen ja käyttökustannuksiin valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa.

Edellä 3 §:ssä mainittujen lakien mukaisen toiminnan kehittämiseksi järjestettävää kokeilua, toimintaan liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä ja toiminnan käynnistämistä varten voidaan myöntää valtionavustusta valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa.

Ammatillisen oppilaitoksen ylläpitäjälle suoritetaan oppilaitoksen opettajankoulutusosaston osalta ja harjoituskouluna toimivan ammatillisen oppilaitoksen ylläpitäjälle harjoituskouluna toimimisen osalta yksinomaan tästä koulutuksesta aiheutuvat todelliset käyttökustannukset sekä perustamiskustannuksiksi luettavat laitehankinnat valtionavustuksena kokonaisuu- dessaan.

Käyttökustannusten valtionosuus myönnetään hakemuksetta:

Edellä 1 momentissa tarkoitetun valtionosuuden myöntämisestä on lisäksi voimassa, mitä kuntien valtionosuuslain 20 §:n 3 momentissa säädetään.

Valtionapuviranomainen myöntää tässä laissa tarkoitetun perustamishankkeen valtionosuuden, jollei erikseen toisin säädetä, hakemuksesta laitoksen ylläpitäjälle.

Edellä 39 §:n 1 momentin mukaan myönnetty käyttökustannusten valtionosuus maksetaan siten kuin kuntien valtionosuuslain 21 §:n 1 momentissa säädetään.

Oppilaan kotikunnan tulee maksaa 39 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa valtionosuutta ja kotikunnan maksuosuutta vastaava markkamäärä ja 39 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa kotikunnan maksuosuus oppilaitoksen ylläpitäjälle kaksi kertaa vuodessa, ensimmäinen erä helmikuun ja toinen erä lokakuun loppuun mennessä, jolleivät kotikunta ja oppilaitoksen ylläpitäjä ole toisin sopineet.

Perustamishankkeeseen suoritettava valtionosuus maksetaan, jollei erikseen toisin säädetä, kunnalle tai muulle 3 §:ssä mainitussa laissa tarkoitetun laitoksen ylläpitäjälle kuukausittain yhä suurissa erissä hankkeen arvioituna toteutusaikana. Ensimmäinen erä suoritetaan hankkeen aloitusta koskevan ilmoituksen saapumista seuraavan kuukauden aikana. Jos hanke on aloitettu 32 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ennen kuin valtionosuuden myöntämistä koskeva päätös on tehty, ensimmäinen erä suoritetaan myöntämispäätöksen tekemistä seuraavan kuukauden aikana.

Valtionapuviranomaisena tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on opetusministeriö tai lääninhallitus sen mukaan kuin valtioneuvosto päättää toimivallan jaosta. Asetuksella voidaan säätää, että valtionapuviranomaisena valtionavustuksia koskevissa asioissa on myös muu viranomainen.

Kunnan ja kuntainliiton on toimitettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa tarkoitetun valtionosuuden määräämiseksi tarvittavat kuntasuunnitelmaan, talousarvioon, tilinpäätökseen ja kunnalliskertomukseen perustuvat tiedot sekä muut valtionosuuden määräämiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin opetusministeriö määrää. Yksityisen oppi- ja muun laitoksen on toimitettava valtionapuviranomaiselle vastaavat tiedot.

Yksikköhintojen keskimääräisten markkamäärien sekä valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistamista koskevista neuvotteluista on voimassa mitä kuntien valtionosuuslain 7 §:n 2 momentissa säädetään.

Ennen kuin opetusministeriö tekee ehdotuksen seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon käyttökustannusten valtionosuutta varten otettavasta määrärahasta, sen on neuvoteltava yksikköhinnoista kuntien keskusjärjestöjen kanssa. Opetusministeriön on niin ikään neuvoteltava kuntien keskusjärjestöjen kanssa siitä, mitä tietoja on pidettävä tarpeellisina yksikköhintojen määräämistä, vahvistamista ja tarkistamista sekä valtion osuuden määräämistä varten sekä siitä, miten nämä tiedot toimitetaan valtionapuviranomaiselle.

Perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta voidaan kokonaan tai osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan toiselle taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä muuhun valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan.

Jos omaisuus, johon on saatu valtionosuutta, tuhoutuu tai vahingoittuu, voidaan valtionosuutta vastaava suhteellinen osa vakuutus- tai muusta korvauksesta kokonaan tai osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle tai vähentää uuden perustamishankkeen valtionosuudesta.

Palautusvelvollisuudesta ja korvauksen vähentämisestä päättää opetusministeriö. Valtionosuuden saajan on ilmoitettava opetusministeriölle kuuden kuukauden kuluessa 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta. Jos myöhemmin käy ilmi, ettei ilmoitusta ole tehty määräajassa, on valtionosuutta vastaava suhteellinen osa omaisuuden käyvästä arvosta palautettava valtiolle Suomen Pankin peruskorkoa vastaavine vuotuisine korkoineen, jollei opetusministeriö erityisestä syystä toisin päätä.

Tässä laissa tarkoitettuun valtionosuuteen ja -avustukseen sovelletaan lisäksi seuraavia kuntien valtionosuuslain säännöksiä:

Muutoksenhausta 31 ja 39 §:n 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien valtionosuuslain 25 §:ssä ja 26 §:n 1 momentissa säädetään. Muutoksenhausta 44 §:ssä tarkoitettuun päätökseen on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien valtionosuuslain 26 §:n 1 momentissa säädetään. Muutoksenhausta muuhun päätökseen, joka on annettu tämän lain nojalla tai kuntien valtionosuuslain sellaisen säännöksen nojalla, johon tässä laissa viitataan, on soveltuvin osin voimassa mitä kuntien valtionosuuslain 26 §:ssä säädetään.

Mitä 1 ja 2 momentissa mainituissa lainkohdissa säädetään kunnasta ja kuntainliitosta, koskee soveltuvin osin valtionosuutta tai -avustusta saavaa yksityistä oppilaitosta tai muuta laitosta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainitun lain 19 a §:n säännöksiä peruskoulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen koulun valtionavusta sovelletaan vuoden 1995 loppuun.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa mainitun lain säännöksiä ammatillisten erityisoppilaitosten ja ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannusten valtionavustuksesta sovelletaan vuoden 1995 loppuun.

Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneiden kustannusten rahoittamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei tässä pykälässä toisin säädetä.

Tämän lain voimaan tullessa maksamatta olevat valtionosuudet maksetaan vuosittain yhtä suurina erinä viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulovuodesta. Maksettava valtionosuus lasketaan siten, että ennalta vahvistettujen valtionosuusperusteiden mukaisesti haetun valtionosuuden ja maksettujen ennakoiden ja osasuoritusten erotuksesta vähennetään 5 prosenttia. Alle 10 000 markan suuruista valtionosuutta ei makseta.

Valtionosuus peruskoulun, lukion ja kirjaston käyttökustannuksiin maksetaan 4-10 kantokykyluokkiin kuuluville kunnille ja niissä sijaitsevien yksityisten lukioiden ja iltalukioiden ylläpitäjille vuonna 1993 yhtä prosenttiyksikköä pienempänä kuin 8 §:ssä säädetään.

Perustamiskustannuksia koskevia tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan, jos valtionosuus on myönnetty, toteuttamisohjelma hyväksytty, rakentamislupa myönnetty tai valtionosuuden perusteiden vahvistamista koskeva muu päätös tehty ennen tämän lain voimaantuloa. Tämän lain 44 §:n säännöksiä perustamishankkeeseen suoritetun valtionosuuden palautuksesta sovelletaan kuitenkin, jos 44 §:ssä tarkoitettu toimenpide on suoritettu tai vahinko on tapahtunut tämän lain voimaantulon jälkeen.

Jos valtionapuviranomainen katsoo, että sille ennen tämän lain voimaantuloa perustamiskustannusten valtionosuuden myöntämistä varten toimitetuista asiakirjoista, mahdollisesti lisäselvityksillä täydennettynä, käy riittävästi ilmi 30 §:ssä tarkoitetut seikat, ei mainitun pykälän mukaista hankesuunnitelmaa vaadita.

Peruskoulun ja lukion perustamiskustannuksiin myönnetään vuonna 1993 valtionosuutta sen mukaisesti kuin peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (1147/88) voimaantulosäännöksen 3 momentissa säädetään.

Sen estämättä, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetun lain (35/73) 17 §:n 3 momentissa säädetään, suoritetaan siinä tarkoitettu loppuerän jäännös viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1993. Selvitystä ei tarvitse tarkastaa, ellei siihen ole erityistä syytä.

Jos oppilaitos toimii pääasiassa vuokratiloissa ja ylläpitäjä on saanut erillistä valtionosuutta näistä tiloista maksettaviin vuokriin tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella, suoritetaan näihin vuokriin valtionosuutta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan enintään 10 vuoden ajan tämän lain voimaantulosta tai, jos sopimus ei sinä aikana olisi ollut irtisanottavissa, sopimuskauden loppuun. Vuokramenot, joihin tämän pykälän mukaan myönnetään valtionosuutta, jätetään huomiotta yksikköhintoja tämän lain mukaan laskettaessa.

Jos tässä laissa tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjälle tulisi ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn päätöksen nojalla suoritettavaksi valtionosuutta vuokra-arvoon, maksetaan valtionosuutta vuokra-arvon pääomakorvaukseen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti hankintaa tai perusparannusta seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Vuodelle 1993 opetustoimen yksikköhinnat lasketaan 12-16, 18 ja 19 §:n mukaisesti käyttäen perusteena vuonna 1990 oppilasta tai opetustuntia kohden aiheutuneita keskimääräisiä kustannuksia. Ammatillisen oppilaitoksen oppilasta kohden määräytyvä yksikköhinta lasketaan kuitenkin 14 §:n säännöksistä poiketen oppilaitosmuodoittain jakamalla kunnallisten ja yksityisten oppilaitosten ylläpitäjille oppilaitosten ylläpitämisestä aiheutuneet kustannukset oppilaitosten oppilaiden yhteismäärällä. Tietyn alan ammatillisten oppilaitosten yksikköhinnat voidaan laskea porrastamalla edellä mainitulla tavalla laskettu markkamäärä kunkin oppilaitoksen koon perusteella siten, että yksikköhinnat kerrottuina oppilasmäärillä yhteenlaskettuina vastaavat edellä mainittuja kustannuksia.

Vuoden 1993 yksikköhintoja määrättäessä otetaan lisäksi huomioon vuosina 1991 ja 1992 toteutunut valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutos sekä samoina vuosina toteutunut kustannustason muutos sekä vastaavat arvioidut muutokset vuonna 1993 siten kuin kuntien valtionosuuslain 5 §:ssä säädetään.

Vuodelle 1993 kirjastotoimen yksikköhinnat lasketaan 23 §:n mukaisesti käyttäen perusteena vuonna 1990 aiheutuneita kustannuksia. Yksikköhintojen määräämisestä on lisäksi voimassa, mitä 52 §:n 2 momentissa säädetään.

Edellä 25 §:ssä tarkoitetut markkamäärät vuodelle 1993 vahvistetaan ottaen huomioon museoista, teattereista ja orkestereista vuonna 1990 henkilötyövuotta kohden aiheutuneet keskimääräiset kustannukset sekä arvioitu kustannustason muutos. Kustannuksiin ei tällöin lueta kiinteistön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuneita kustannuksia.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien ja -avustuksien maksamiseen saadaan käyttää vuonna 1993 enintään se osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista, jolla tämän lain soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä, laitoksia ja hankkeita on näistä varoista rahoitettu vuoden 1992 valtion tulo- ja menoarvion mukaan.

Vuonna 1993 edellä 39 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu valtionosuus myönnetään ja maksetaan oppilaitoksen ylläpitäjälle niiden oppilaiden osalta, joilla on kotipaikka Ahvenanmaan maakunnassa. Valtionosuus maksetaan siten kuin 40 §:n 2 momentissa säädetään.