Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä
kumotaan vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 3 päivänä elokuuta 1990 annetun asetuksen ( 682/90 ) 5 §:n 2 momentti ja 60 §,
muutetaan 3 §:n 2 momentti, 4 §:n 2 ja 4 momentti, 8 §:n 2 momentin johdantokappale, 11 §, 13 §:n 4 momentti, 17, 18 ja 29 §, 41 §:n 2 kohta, 42 §:n 2 momentti, 43 §:n 1 ja 3 momentti, 44, 50 ja 52 §, 58 §:n 1 momentti, 68 §:n 4 momentti, 73 § sekä
lisätään 1 §:ään uusi 3 momentti, 3 §:ään uusi 3 momentti, 43 §:ään uusi 5 momentti, 51 §:ään uusi 2 momentti, 53 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, asetukseen uusi 58 a § ja uusi 9 a luku, 66 §:ään uusi 5 momentti ja asetukseen uudet liitteet II–VI, jolloin nykyisestä liitteestä tulee liite 1, seuraavasti:
1 §Soveltamisala
Asetuksen 9 a luvun säännökset suuronnettomuusvaaran torjunnasta koskevat myös liitteissä III–V tarkoitettuja hapettavia aineita.
3 §Soveltamisalan rajauksia
Palavia nesteitä koskevia säännöksiä ei myöskään sovelleta:
veteen kaikissa paljoussuhteissa sekoittuviin palavien nesteiden vesiliuoksiin ja vesiemulsioihin, joiden leimahduspiste on yli 55° C ja joiden palamispiste on yli 100° C;
etyylialkoholin vesiliuoksiin, joissa on enintään 24 painoprosenttia etyylialkoholia; eikä
enintään 250 litran suuruisiin etyylialkoholin vesiliuoksia sisältäviin astioihin, kun liuos sisältää enintään 70 painoprosenttia etyylialkoholia.
Tätä asetusta ei sovelleta räjähdystarvikeasetuksessa (85/80) tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden valmistukseen, käyttöön, luovuttamiseen, kauppaan, varastointiin, käsittelyyn satamassa, maahantuontiin ja hävittämiseen. Asetusta sovelletaan kuitenkin räjähdystarvikkeiden valmistuksen yhteydessä tapahtuvaan vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin siten, että valvonnan hoitaa räjähdystarvikevalvonnasta vastaava viranomainen räjähdystarvikevalvonnan yhteydessä. Valvonta käsittää luvat ja ilmoitukset sekä tarkastukset ja muut toimenpiteet.
4 §Määritelmiä
Palavat nesteet, joiden kiehumispiste on enintään 35°C ja leimahduspiste alle 0°C, luokitellaan erittäin helposti syttyviksi, palavat nesteet, joiden leimahduspiste on alle 21°C, helposti syttyviksi ja palavat nesteet, joiden leimahduspiste on 21°C tai korkeampi mutta enintään 55°C, syttyviksi .
Palavat kaasut, palavat nesteet sekä terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit luokitellaan ja merkitään siten kuin kemikaaliasetuksessa (620/90) säädetään ja sen nojalla määrätään.
8 §Suunnittelu, mitoitus ja rakentaminen
Valmistus- ja käsittelylaitteistot, varastosäiliöt, putkistot ja niihin liittyvät laitteistot tulee suunnitella, mitoittaa, rakentaa ja sijoittaa siten sekä varustaa sellaisin suojaus- ja ohjausjärjestelmin sekä valvonta- ja varolaittein, että:
11 §Kohteiden rajaus
Kemikaalien teollisen käsittelyn luvan- tai ilmoituksenvaraisuutta määritettäessä otetaan huomioon kaikki saman toiminnanharjoittajan hallinnassa olevalla toimipaikalla käsiteltävät terveydelle ja ympäristölle vaaralliset kemikaalit sekä palavat kaasut ja palavat nesteet mukaan luettuna öljylämmityslaitteistoihin kuuluva polttoöljy. Vastaavasti kemikaalien varastoinnin luvan- tai ilmoituksenvaraisuutta määritettäessä otetaan huomioon kaikki saman toiminnanharjoittajan hallinnassa olevalla toimipaikalla varastoitavat vaaralliset kemikaalit. Luvan- tai ilmoituksenvaraisuutta määritettäessä ei kuitenkaan oteta huomioon sellaisia palavia kaasuja, joiden käsittelystä, varastoinnista ja säilyttämisestä säädetään nestekaasuasetuksessa tai maakaasuasetuksessa.
Toiminnanharjoittajan hallinnassa olevaan toimipaikkaan liittyvät teollista käsittelyä ja varastointia koskevat luvat myöntää ja ilmoitukset käsittelee sama viranomainen. Näiden tehtävien määräytyessä vertailulukujen perusteella eri viranomaisille, luvat myöntää tai ilmoitukset käsittelee asianomainen ylempi viranomainen. Sama koskee sellaisia laitoksia, jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, vaikka ne muodostuvat useammasta eri toiminnanharjoittajan vastuulla olevasta osasta.
Varastoinniksi katsotaan kemikaalin jatkuva tai toistuva hallussa pitäminen määrätyssä paikassa kiinteässä varastosäiliössä tai -siilossa, irtosäiliöissä tai pakkauksissa taikka kuljetusvälineessä.
Varastointiin rinnastetaan luvan- ja ilmoituksenvaraisuutta määritettäessä toiminta, jossa kemikaalia käytetään jäähdyttämiseen tai lämmittämiseen suljetussa järjestelmässä, kemikaalia siirretään putkistossa taikka sillä täytetään säiliöitä tai pakkauksia, sekä toimintaa, jossa kemikaalia laimennetaan vedellä taikka kemikaalista mekaanisesti erotetaan vettä tai epäpuhtauksia taikka kemikaalia käsitellään muulla vastaavalla yksinkertaisella tavalla.
13 §Laskentakerroin
Jos kuljetuspakkauksiin tai astioihin pakattujen eri kemikaalien lukumäärä varastossa ylittää 20, saadaan liitteen I ainekohtaisten laskentakertoimien sijasta käyttää 1 momentissa tarkoitettuja ryhmäkohtaisia laskentakertoimia.
17 §Vähäinen teollinen käsittely ja varastointi
Teollinen käsittely on vähäistä, jos teollista käsittelyä harjoittavassa laitoksessa käsiteltävien kemikaalien vertailulukujen summa on enintään 10.
Varastointi on vähäistä, jos varastoitavien kemikaalien vertailulukujen summa on enintään 1 000.
18 §Jakeluasema
Sen estämättä, mitä edellä tässä asetuksessa säädetään, katsotaan sellaisen jakeluaseman, jolta luovutetaan palavaa nestettä pääasiassa moottoriajoneuvon tai moottoriveneen polttoainesäiliöön, harjoittavan palavan nesteen vähäistä varastointia, jos:
jakeluasemalla varastoidaan energian tuottamiseen ja moottoripolttoaineeksi tarkoitettuja erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä maanpäällisissä ja maanalaisissa säiliöissä yhteensä enintään 140 m 3 , josta maanpäällisissä säiliöissä tai astioissa enintään 20 m 3 ; sekä
jakeluasemalla varastoidaan muita tässä asetuksessa tarkoitettuja kemikaaleja enintään sellaisia määriä, että 12 §:ssä tarkoitettu vertailuluku jakeluaseman koko kemikaalien varastointi huomioon ottaen ei ylitä 2 300.
Jos 1 momentin 1 tai 2 kohdan rajat ylittyvät, jakeluaseman katsotaan harjoittavan keskisuurta varastointia, tai jos vertailuluku ylittää 5 000, laajamittaista varastointia.
29 §Ilmoitus palopäällikölle
Palavan kaasun tai palavan nesteen vähäisestä teollisesta käsittelystä tai varastoinnista on tehtävä ilmoitus palopäällikölle, jos käsiteltävien palavien kaasujen tai palavien nesteiden vertailulukujen summa on suurempi kuin 2 mutta enintään 10 taikka varastoitavien palavien kaasujen tai palavien nesteiden vertailulukujen summa on suurempi kuin 10 mutta enintään 1 000.
Palopäällikölle on lisäksi tehtävä ilmoitus ruiskumaalauksesta, jonka vertailuluku on enintään 2, jos erittäin helposti syttyvää, helposti syttyvää tai syttyvää palavaa nestettä toistuvasti käytetään samassa paikassa ja jos ruiskutettu maalimäärä voi olla yhteensä yli 0,5 litraa minuutissa tai ruiskuun liitetyn maalisäiliön tilavuus on yli 60 litraa.
Ilmoituksessa on selvitettävä:
toiminnanharjoittajan toiminimi, kotipaikka ja yhteystiedot;
toimipaikan sijainti;
toimipaikassa valmistettavat, teknisesti käytettävät, varastoitavat tai muuten käsiteltävät palavat kaasut ja palavat nesteet;
palavien kaasujen ja palavien nesteiden suurimmat vuorokautiset valmistus- ja käyttömäärät, valmistus- ja käyttölaitteissa kerrallaan olevat palavien kaasujen ja palavien nesteiden määrät sekä varastoitavien palavien kaasujen ja palavien nesteiden määrät; sekä
milloin toiminta aiotaan aloittaa.
Ilmoitukseen on liitettävä:
käyttöturvallisuustiedotteet tai vastaavat tiedot pääasiallisista valmistettavista palavista kaasuista ja palavista nesteistä ja niiden raaka-aineista, teknisesti käytettävistä, varastoitavista tai muutoin käsiteltävistä palavista kaasuista ja palavista nesteistä;
pääpiirteittäin selostus siitä, miten teollinen käsittely tai varastointi on suunniteltu tapahtuvaksi;
selvitys palontorjunnan järjestelystä; sekä
selvitys, mitä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia kemikaaleja toimipaikassa käsitellään tai varastoidaan.
Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen teollisen käsittelyn tai varastoinnin aloittamista.
41 §Valvojasta ilmoittaminen
Teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvojan ja hänen sijaisensa nimeämisestä on ilmoitettava kirjallisesti teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle. Ilmoitukseen on liitettävä:
selvitys valvojan koulutuksesta, työkokemuksesta ja perehtyneisyydestä kysymyksessä olevan laitoksen toimintaan;
42 §Uuden valvojan nimeäminen
Teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimisto voi vaatia uuden käsittelyn ja varastoinnin valvojan tai hänen sijaisensa nimeämistä, jos toiminnanharjoittajan nimeämällä henkilöllä ei ole riittäviä edellytyksiä tehtävän hoitamiseen.
43 §Asuin-, toimisto-, majoitus-, päivähoito- ja kokoontumishuoneisto
Asuin-, toimisto-, majoitus-, päivähoito- ja kokoontumishuoneistoissa sekä niihin verrattavissa tiloissa saa säilyttää erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja, yhteensä enintään 25 litraa. Muita palavia kaasuja näissä tiloissa ei saa säilyttää. Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55°C, saa säilyttää enintään 50 litraa.
Sairaaloissa, oppilaitoksissa ja muissa niihin verrattavissa kohteissa voi lisäksi olla niiden toiminnan kannalta tarpeellisia, erillisiä palavien nesteiden varastoja, jotka muodostavat oman paloteknisen osaston ja joista on tehty 29 §:n mukainen ilmoitus.
Edellä 1 ja 2 momentissa mainittuja enimmäismääriä laskettaessa ei oteta huomioon sellaisia palavia nesteitä ja kaasuja, joiden käsittelystä, varastoinnista ja säilyttämisestä säädetään öljylämmityslaitteistoista annetussa asetuksessa, nestekaasuasetuksessa tai maakaasuasetuksessa.
44 §Moottoriajoneuvosuoja
Moottoriajoneuvosuojassa saa säilyttää palavaa kaasua ja palavaa nestettä ajoneuvoon, työkoneeseen ja niihin verrattavaan laitteeseen kuuluvassa, moottoriin kiinteästi liitetyssä polttoainesäiliössä sen tilavuuden mukainen määrä. Tämän lisäksi saa säilyttää erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja, yhteensä enintään 60 litraa sekä enintään 200 litraa palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55°C.
Edellä 1 momentissa mainittuja enimmäismääriä laskettaessa ei oteta huomioon sellaisia palavia nesteitä ja kaasuja, joiden käsittelystä, varastoinnista ja säilyttämisestä säädetään öljylämmityslaitteistoista annetussa asetuksessa, nestekaasuasetuksessa tai maakaasuasetuksessa.
50 §Sarjavalmisteisten säiliöiden rakennetarkastus
Jos valmistettavat tai maahan tuotavat, palavan kaasun tai palavan nesteen varastosäiliöt, joiden tilavuus ei ylitä 100 m 3 , ovat rakenteeltaan ja pinnoitukseltaan samanlaisia, rakennetarkastus suoritetaan ensimmäiselle säiliölle ja sen jälkeen vähintään yhdelle säiliölle viidestäkymmenestä. Rakennetarkastus suoritetaan kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen säiliöiden valmistajan tulee nimetä valmistuksen valvoja, joka valvoo säiliöiden valmistusta ja tarkastaa, että säiliöt on rakennettu säännösten ja määräysten mukaisesti. Valmistuksen valvoja leimaa jokaiseen säiliön kilpeen tunnusmerkkinsä. Valvojan tulee olla säiliönvalmistajan palveluksessa, jollei teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimisto ole muuta erityisestä syystä hyväksynyt. Valmistuksen valvojasta on tehtävä ilmoitus piiritoimistolle. Valmistajan tai maahantuojan on lisäksi tehtävä vuosittain piiritoimistolle ilmoitus valmistettujen säiliöiden lukumäärästä, valmistusnumeroista ja tarkastustiedoista.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske paineastioita koskevien säännösten ja määräysten mukaisia säiliöitä.
51 §Määräysten antaminen
Teknillinen tarkastuskeskus antaa tarvittaessa teknillisiä ja turvallisuuteen liittyviä tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetusta säiliöiden tarkastamisesta.
52 §Valmistuslupa
Laajamittaista tai keskisuurta teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavassa laitoksessa käytettävien palavan kaasun ja palavan nesteen putkistojen, joiden käyttöpaine on vähintään 0,5 bar, tulee olla sellaisen valmistajan valmistamia, jolla on paineastioita koskevien säännösten ja määräysten mukainen lupa valmistaa putkistoja ja mainituissa säännöksissä tarkoitettu valmistuksen valvoja.
53 §Onnettomuudesta ilmoittaminen valvontaviranomaiselle
Toiminnanharjoittajan on toimitettava valvontaviranomaiselle vakavaa onnettomuutta koskeva selvitys, jossa:
kuvataan onnettomuustilanne ja olosuhteet onnettomuuden sattuessa;
annetaan onnettomuudessa osallisena olleita kemikaaleja koskevat ja niiden henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvaikutusten arvioinnissa tarvittavat tiedot;
kuvataan torjuntatoimenpiteet, joihin on ryhdytty onnettomuuden takia; sekä
selvitetään, mihin toimenpiteisiin toiminnanharjoittaja aikoo ryhtyä:
onnettomuudesta aiheutuvien pitkäaikaisvaikutusten ehkäisemiseksi; sekä
vastaavien onnettomuuksien uusiutumisen ehkäisemiseksi.
58 §Toiminnanharjoittajan muutos
Jos laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia harjoittava laitos siirtyy uudelle toiminnanharjoittajalle, on tämän ilmoitettava siitä viipymättä teknilliselle tarkastuskeskukselle. Vastaavasti on keskisuurta teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavan laitoksen siirtymisestä uudelle toiminnanharjoittajalle ilmoitettava teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle.
58 a §Määräysten tai ehtojen antaminen
Teknillinen tarkastuskeskus ja teknillisen tarkastuskeskuksen piiri toimisto voivat tässä luvussa tarkoitettujen muutosilmoitusten käsittelyn yhteydessä antaa säännösten ja määräysten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliseksi harkitsemiaan toimintaa koskevia määräyksiä tai ehtoja.
9 a lukuSuuronnettomuuden vaaran torjunta
59 a §Suuronnettomuus
Suuronnettomuudella tarkoitetaan tässä asetuksessa yhtä tai useampaa kemikaalia teollisesti käsittelevässä tai varastoivassa laitoksessa hallitsemattoman kehityksen seurauksena syntyvää tapahtumaa kuten suurta kemikaalipäästöä, tulipaloa tai räjähdystä, josta aiheutuu vakava välittömien tai viivästyneiden henkilövahinkojen vaara laitoksessa tai sen ulkopuolella taikka vakava ympäristö- tai omaisuusvahinkojen vaara.
59 b §Vaaran arviointi
Liitteessä II tarkoitetun toiminnanharjoittajan, joka käsittelee liitteessä V tarkoitettuja kemikaaleja, ja toiminnanharjoittajan, joka harjoittaa kemikaalien varastointia liitteen III osan I ja II taulukoiden sarakkeiden 1 mukaisesti, on suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittava selvitys, josta ilmenee:
kemikaalien käsittelyyn liittyvät vaaralähteet, olosuhteet ja tilanteet, joissa onnettomuus on mahdollinen;
kuvaus tyypillisistä ja suurimmista mahdollisista vaaratilanteista, niiden seurauksista laitoksen sisällä ja vaikutuksista laitoksen ulkopuolelle sekä niihin johtavista virhetoiminnoista, laitteiden vikaantumisesta ja vaurioista; sekä
miten vaaratilanteiden ehkäisemiseen laitoksen normaalikäytön ja korjaus- ja huoltotöiden sekä erilaisten häiriötilanteiden yhteydessä varaudutaan.
59 c §Suuronnettomuuden vaaran torjuntaa koskeva turvallisuusselvitys
Liitteessä II tarkoitetun toiminnanharjoittajan, joka käsittelee kemikaaleja liitteen IV mukaisesti ja toiminnanharjoittajan, joka harjoittaa kemikaalien varastointia liitteen III osan I ja II taulukoiden sarakkeiden 2 mukaisesti, sekä muun toiminnanharjoittajan, jos 59 b §:n mukainen vaaran arviointi osoittaa laitoksessa olevan suuronnettomuuden vaaran, on laitoksen olosuhteet sekä vaaran laatu ja laajuus huomioon ottaen tehtävä yhtenäisessä muodossa oleva, järjestelmällinen turvallisuusselvitys, josta ilmenee:
yksityiskohtaisesti virhetoimintojen ja laitteistojen vaurioitumisen tai vikojen mahdollisuudet, henkilöstön virheellisestä käyttäytymisestä aiheutuvat vaarat sekä onnettomuuksien seuraukset laitoksen sisällä ja vaikutukset laitoksen ulkopuolelle; sekä
miten laitoksessa huolehditaan onnettomuuksien ennalta ehkäisystä ja seurausten rajoittamisesta.
Laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan laitoksen osalta turvallisuusselvitys tai selvitys, josta ilmenee, miten ja millaisia menetelmiä käyttäen turvallisuusselvitys on tehty, millaisia tuloksia selvityksestä on saatu ja millaisiin toimenpiteisiin tulosten johdosta on ryhdytty, toimitetaan teknilliselle tarkastuskeskukselle. Muiden laitosten osalta vastaava selvitys toimitetaan teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle. Turvallisuusselvitys on tehtävä ja se tai sitä koskeva selvitys on toimitettava viranomaiselle riittävän ajoissa ennen toiminnan aloittamista.
59 d §Kehityksen huomioon ottaminen
Toiminnanharjoittajan on määräajoin tarkastettava 59 b ja 59 c §:ssä edellytetyt selvitykset ja saatettava ne ajan tasalle vastaamaan turvallisuustekniikassa tapahtunutta kehitystä sekä muutoinkin, jos toiminnassa on tapahtunut suuronnettomuuksien vaaraa lisäävä muutos.
Mitä 59 c §:n 2 momentissa säädetään selvityksen toimittamisesta viranomaiselle, koskee myös 1 momentissa tarkoitettuja selvityksiä.
59 e §Tiedottamisvelvollisuus
Edellä 59 c §:ssä tarkoitetun toiminnanharjoittajan tulee valvontaviranomaisen hyväksymässä laajuudessa tiedottaa turvallisuustoimenpiteistä ja toimintaohjeista sellaisille yhteisöille ja henkilöille, jotka suuronnettomuustilanteessa saattavat joutua vaaraan.
Tiedotteessa on mainittava liitteessä VI tarkoitetut asiat.
Tiedottaminen on uusittava riittävän usein ja erityisesti silloin, kun 1 momentin tiedot muuttuvat merkittävästi. Tietojen tulee lisäksi olla yleisön saatavilla jatkuvasti.
59 f §Toiminnanharjoittajien yhteistyö
Jos usean toiminnanharjoittajan hallinnassa olevat laitokset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, on toiminnanharjoittajien yhdessä huolehdittava tässä luvussa tarkoitettujen velvoitteiden täyttämisestä.
66 §Valvonta
Tarkastuksissa tulee erityisesti kiinnittää huomiota laitoksen turvalliseen käyttöön, laitoksen rakenteiden, laitteistojen ja laitevarusteiden huoltoon ja kunnossapitoon, henkilöstön koulutukseen ja opastukseen sekä onnettomuuksien ehkäisyyn ja pelastustoiminnan organisointiin.
68 §Voimaantulo
Tämän asetuksen 4 §:n 3 momentissa tarkoitettujen palavien nesteiden teollisen käsittelyn ja varastoinnin vaatimuksiin sovelletaan palavista nesteistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen määräyksiä noudattaen palavista nesteistä annetun asetuksen 4 §:ssä säädettyä luokitusta, jollei kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä toisin määrätä.
73 §Lupahakemuksen ja ilmoituksen tekemisaika eräissä tapauksissa
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä voidaan määrätä, miten tätä asetusta ja sen nojalla annettuja määräyksiä sovelletaan kemikaaliin, joka luokitellaan terveydelle tai ympäristölle vaaralliseksi vasta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen tai jonka luokitus muuttuu.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992.
Tämän asetuksen voimaan tullessa toiminnassa olevien 59 b §:ssä tarkoitettujen laitosten osalta on tehtävä mainitun säännöksen mukainen vaaran arviointi ennen syyskuun 1 päivää 1993.
Tämän asetuksen voimaantullessa toiminnassa olevien 59 c §:ssä tarkoitettujen laitosten osalta on tehtävä mainitun säännöksen mukainen turvallisuusselvitys ja toimitettava se viranomaiselle 59 c §:n 2 momentin mukaisesti, tarkistettava 19 ja 20 §:ssä tarkoitettujen tietojen ja selvitysten ajan tasalla olo sekä täytettävä 59 e §:ssä säädetty tiedottamisvelvollisuus ennen syyskuun 1 päivää 1995.
Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1992
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Pertti Salolainen
Liite II
Laitokset, joihin sovelletaan suuronnettomuuden vaaran torjuntaa koskevia säännöksiä
1 Orgaanisten ja epäorgaanisten kemikaalien valmistus, käyttö ja käsittely eri menetelmillä kuten:
– alkylointi
– ammonointi (amiinien valmistus)
– karbonylointi
– kondensointi
– dehydraus
– esteröinti
– halogenointi ja halogeenien valmistus
– hydraus
– hydrolyysi
– hapetus
– polymerointi
– sulfonointi
– rikinpoisto, rikkiyhdisteiden valmistus ja muuntaminen
– nitraus ja typpiyhdisteiden valmistus
– fosforiyhdisteiden valmistus
– torjunta- ja lääkeaineiden valmistus
– tislaus
– uuttaminen
– liuotus
– sekoitus
2 Raakaöljyn ja raakaöljytuotteiden tislaus, jalostus tai muu prosessointi
3 Kiinteiden ja nestemäisten kemikaalien täydellinen tai osittainen hävittäminen joko polttamalla tai kemiallisesti hajottamalla
4 Nestekaasun, maakaasun, kaupunkikaasun ja vastaavien energiakaasujen tuotanto sekä kaupunkikaasun ja vastaavien kaasujen käyttö ja käsittely
5 Hiilen ja ligniitin (ruskohiilen) kuivatislaus
6 Metallien tai epämetallien valmistus märkäerotusmenetelmällä tai sähköenergian avulla
Liite III
Kemikaalit, joita varastoivilta toiminnanharjoittajilta edellytetään 59 b §:ssä tarkoitetun vaaran arviointia koskevan selvityksen tai 59 c §:ssä tarkoitetun turvallisuusselvityksen tekemistä
Jos varastossa on tai voi olla osan I tai osan II taulukoissa tarkoitettuja kemikaaleja vähintään taulukoiden sarakkeissa 1 mainitut määrät, on varastosta tehtävä 59 b §:ssä tarkoitettu selvitys. Jos kemikaaleja on tai voi olla varastossa kysymyksessä olevien taulukoiden sarakkeissa 2 mainitut määrät, on varastosta tehtävä 59 c §:ssä tarkoitettu turvallisuusselvitys. Jos varasto kuuluu laitokseen, jolta edellytetään 59 b §:ssä tarkoitetun selvityksen tekemistä sillä perusteella, että siellä käsitellään liitteessä V tarkoitettuja kemikaaleja, tai liitteessä IV tarkoitettuun laitokseen, jolta edellytetään 59 c §:ssä tarkoitetun selvityksen tekemistä, otetaan varasto huomioon näissä selvityksissä, eikä erillistä varastointia koskevaa selvitystä tarvitse tehdä.
Ainemääriä laskettaessa otetaan huomioon saman toiminnanharjoittajan varastot tai varastoryhmät, jotka sijaitsevat 500 m lähempänä toisiaan. Tarvittaessa otetaan huomioon toisistaan kauempanakin olevat varastot tai varastoryhmät, jos varastojen välinen etäisyys ei ole riittävä estämään varastoista aiheutuvan suuronnettomuuden vaaran lisääntymistä, kun otetaan huomioon ennalta nähtävissä olevat tilanteet.
OSA I
Yksittäiset kemikaalit
Vaikka tässä luettelossa mainittu kemikaali sisältyy myös osan II aineryhmiin, käytetään sen osalta tämän luettelon ainemäärärajoja.
Kemikaali | Määrä tonneissa | |
Sarake 1 | Sarake 2 | |
Akryylinitriili | 20 | 200 |
Ammoniakki | 50 | 500 |
Ammoniumnitraatti 1) | 350 | 2500 |
Ammoniumnitraatti lannoitemuodossa 2) | 1 250 | 10 000 |
Asetyleeni | 5 | 50 |
Bromi | 50 | 500 |
Bromimetaani (metyylibromidi) | 20 | 200 |
1,2-Dibromietaani (etyleenidibromidi) | 5 | 50 |
Difenyylimetaani di-isosyanaatti (MDI) | 20 | 200 |
Etyleenioksidi | 5 | 50 |
Fluorivety | 5 | 50 |
Formaldehydi (väkevyys ≥ 90%) | 5 | 50 |
Fosgeeni | 0,75 | 0,75 |
Happi | 200 | 2 000 |
Kloori | 10 | 75 |
Kloorivety, nesteytettynä | 25 | 250 |
Lyijytetraetyyli tai lyijytetrametyyli | 5 | 50 |
Metyyli-isosyanaatti | 0,15 | 0,15 |
Natriumkloraatti | 25 | 250 |
2-Propenaali (akroleiini) | 20 | 200 |
Propyleenioksidi | 5 | 50 |
Rikkidioksidi | 25 | 250 |
Rikkihiili | 20 | 200 |
Rikkitrioksidi | 15 | 100 |
Rikkivety | 5 | 50 |
Syaanivety | 5 | 20 |
Tolueeni di-isosyanaatti (TDI) | 10 | 100 |
Vety | 5 | 50 |
1) Ammoniumnitraatti ja ammoniumnitraattia sisältävät seokset, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus ylittää 28 p-%, sekä ammoniumnitraatin yli 90 p-% vesiliuokset
2) Lannoiteammoniumnitraatti, joka on läpäissyt räjähdysvaaraa koskevat testit, ja seoslannoitteet, joiden ammomiumnitraatista laskettu typpipitoisuus ylittää 28-p%
OSA II
Kemikaaliryhmät
Kaikkien samaan ryhmään kuuluvien kemikaalien määrät lasketaan yhteen.
Kemikaaliryhmä 1) | Määrä tonneissa | ||
Sarake 1 | Sarake 2 | ||
1. | Erittäin myrkylliset (T +) kemikaalit | 5 | 20 |
2. | Erittäin myrkylliset (T +), myrkylliset (T) 2) , hapettavat (O) ja räjähtävät (E) kemikaalit yhteensä | 10 | 200 |
3. | Normaali-ilmanpaineessa kaasumaiset palavat kaasut (kaasumaisina ja nesteytettyinä) | 50 | 200 |
4. | Erittäin helposti syttyvät (F +) ja helposti syttyvät (F) palavat nesteet | 5 000 | 50 000 |
1) Luokitus on kemikaaliasetuksen (620/90) ja sen nojalla annettujen määräysten mukainen.
2) Kun olomuoto ja olosuhteet ovat sellaiset, että kemikaaleista voi aiheutua suuronnettomuuden vaaraa.
Liite IV
Kemikaalit, joita käsitteleviltä laitoksilta edellytetään 59 c §:ssä tarkoitetun turvallisuusselvityksen tekemistä
Jos liitteessä II mainituissa laitoksissa valmistetaan, käytetään, varastoidaan tai syntyy sivutuotteena tai jätteenä tässä aineluettelossa mainittuja kemikaaleja niin, että laitoksessa on tai voi olla yhtä tai useampaa niistä vähintään luettelossa mainittu määrä, on laitoksesta laadittava 59 c §:ssä tarkoitettu turvallisuusselvitys.
Ainemääriä laskettaessa otetaan huomioon saman toiminnanharjoittajan laitteistot tai laitteistoryhmät, jotka sijaitsevat 500 m lähempänä toisiaan. Tarvittaessa otetaan huomioon toisistaan kauempanakin olevat laitteistot, jos laitteistojen välinen etäisyys ei ole riittävä estämään laitteistoista aiheutuvan suuronnettomuuden vaaran lisääntymistä, kun otetaan huomioon ennalta nähtävissä olevat tilanteet.
Kemikaali | Määrä tonneissa |
Akryylinitriili | 200 |
Aldikarbi | 0,1 |
Allyyliamiini | 200 |
4-Aminodifenyyli | 0,001 |
Amitoni | 0,001 |
Ammoniakki | 500 |
Ammoniumnitraatti 1) | 2 500 |
Ammoniumnitraatti lannoitteessa 2) | 5 000 |
Anabasiini | 0,1 |
Antimonivety (stibiini) | 0,1 |
Arseenipentoksidi, arseeni-(V)-happo ja sen suolat | 0,5 |
Arseenitrioksidi, arseenihapoke ja sen suolat | 0,1 |
Arseenivety (arsiini) | 0,01 |
Asetyleeni (etyyni) | 50 |
Atsiinifossi-etyyli | 0,1 |
Atsiinifossi-metyyli | 0,1 |
Bariumatsidi | 50 |
Bentsidiini | 0,001 |
Bentsidiinin suolat | 0,001 |
Beryllium (jauheet ja yhdisteet) | 0,01 |
Bis(2-kloorietyyli)sulfidi | 0,001 |
Bis-(kloorimetyyli)-eetteri | 0,001 |
2,2-Bis(tert-butyyliperoksi)-butaani (väkevyys ≥70 %) | 50 |
1,1-Bis(tert-butyyliperoksi)-sykloheksaani (väkevyys ≥80 %) | 50 |
Bis(2,4,6-trinitrofenyyli)amiini | 50 |
Bromi | 500 |
Bromimetaani (metyylibromidi) | 200 |
tert-Butyyliperoksiasetaatti (väkevyys ≥70 %) | 50 |
tert-Butyyliperoksi-isobutyraatti (väkevyys ≥80 %) | 50 |
tert-Butyyliperoksi-isopropyylikarbonaatti (väkevyys ≥80 %) | 50 |
tert-Butyyliperoksimaleaatti (väkevyys ≥80 %) | 50 |
tert-Butyyliperoksipivalaatti (väkevyys ≥77 %) | 50 |
Demetoni | 0,1 |
Dialifossi | 0,1 |
Diatsodinitrofenoli | 10 |
Dibentsyyliperoksidikarbonaatti (väkevyys ≥90 %) | 50 |
1,2-Dibromietaani (Etyleenidibromidi) | 50 |
Dietyleeniglykolidinitraatti | 0 |
Dietyyliperoksidikarbonaatti (väkevyys ≥30 %) | 50 |
0,0-Dietyyli-S-etyylisulfinyyli-metyylifosforitioaatti | 0,1 |
0,0-Dietyyli-S-etyylisulfonyyli-metyylifosforitioaatti | 0,1 |
0,0-Dietyyli-S-etyylitiometyyli-fosforitioaatti | 0,1 |
0,0-Dietyyli-S-isopropyylitiometyyli-fosforiditioaatti | 0,1 |
0,0-Dietyyli-S-propyylitiometyylifosforiditioaatti | 0,1 |
Difasinoni | 0,1 |
2,2-Dihydroperoksipropaani (väkevyys ≥30 %) | 50 |
Di-isobutyryyliperoksidi (väkevyys ≥50 %) | 50 |
Dimefoksi | 0,1 |
Dimetyylifosforiamidosyanidihappo | 1 |
Dimetyylikarbamyylikloridi | 0,001 |
Dimetyylinitrosoamiini | 0,001 |
Dinitrofenoli, suolat | 50 |
Di-n-propyyliperoksidikarbonaatti (väkevyys ≥80 %) | 50 |
Di-sek-butyyliperoksidikarbonaatti (väkevyys ≥80 %) | 50 |
Disulfotoni | 0,1 |
Elohopeafulminaatti | 10 |
EPN | 0,1 |
Etioni | 0,1 |
Etyleeniglykolidinitraatti | 10 |
Etyleeni-imiini | 50 |
Etyleenioksidi | 50 |
Etyylinitraatti | 50 |
Fensulfotioni | 0,1 |
Fluenitiili | 0,1 |
4-Fluoributyyrihapon amidit | 0,001 |
4-Fluoributyyrihapon esterit | 0,001 |
4-Fluoributyyrihapon suolat | 0,001 |
4-Fluoributyyrihappo | 0,001 |
Fluorietikkahapon amidit | 0,001 |
Fluorietikkahapon esterit | 0,001 |
Fluorietikkahapon suolat | 0,001 |
Fluorietikkahappo | 0,001 |
4-Fluori-2-hydroksibutyyrihapon amidit | 0,001 |
4-Fluori-2-hydroksibutyyrihapon esterit | 0,001 |
4-Fluori-2-hydroksibutyyrihapon suolat | 0,001 |
4-Fluori-2-hydroksibutyyrihappo | 0,001 |
4-Fluorikrotonihapon amidit | 0,001 |
4-Fluorikrotonihapon esterit | 0,001 |
4-Fluorikrotonihapon suolat | 0,001 |
4-Fluorikrotonihappo | 0,001 |
Fluorivety | 50 |
Foraatti | 0,1 |
Formaldehydi (väkevyys ≥90 %) | 50 |
Fosasetiimi | 0,1 |
Fosfamidoni | 0,1 |
Fosforivety (fosfiini) | 0,1 |
1-Guanyyli-4-nitrosoaminoguanyyli-1-tetratseeni | 10 |
Happi, nesteytetty | 2 000 |
Happidifluoridi | 0,01 |
1,2,3,7,8,9-Heksaklooridibentso-p-dioksiini | 0,1 |
Heksametyylifosforiamidi | 0,001 |
3,3,6,6,9,9-Heksametyyli-1,2,4,5-tetraoksisyklononaani (väkevyys ≥75 %) | 50 |
2,2',4,4',6,6'-Heksanitrostilbeeni | 50 |
Hydratsiininitraatti | 50 |
Hydroksiasetonitriili (Glykolonitriili) | 0,1 |
Isobenisaani | 0,1 |
Isodriini | 0,1 |
Jugloni (5-hydroksinaftaleeni-1,4-dioni) | 0,1 |
Karbofenoiioni | 0,1 |
Karbofuraani | 0,1 |
Karbonyylikloridi (fosgeeni) | 0,75 |
Kloori | 25 |
Klooritrinitrobeniseeni | 50 |
Kloorivety (nesteytetty kaasu) | 250 |
Klorfenvinfossi | 0,1 |
4-Kloroformyylimorfoliini | 0,001 |
Koboltti, sen oksidit, karbonaatit ja sulfidit jauheina | 1 |
Krimidiini | 0,1 |
Lyijyatsidi | 50 |
Lyijyietraetyyli | 50 |
Lyijytetrametyyli | 50 |
Lyijy-3,4,6-trinitroresorsiinioksidi (lyijystyfnaatti) | 50 |
4,4'-Metyleenibis- (2-kloorianiliini) | 0,01 |
Metyylietyyliketoniperoksidi (väkevyys ≥60 %) | 50 |
Metyyli-isobutyyliketoniperoksidi (väkevyys ≥60 %) | 50 |
Metyyli-isosyanaatti | 0,15 |
Metyylikloorimetyylieetteri | 0,001 |
N-Metyyli-N,2,4,6-N-tetranitroaniliini | 50 |
Mevinfossi | 0,1 |
2-Naftyyliamiini | 0,001 |
Natriumkloraatti | 250 |
Natriumpikramaatti | 50 |
Natriumseleniitti | 0,1 |
Nikkeli, sen oksidit, karbonaatit ja sulfidit jauheina | 1 |
Nikkelitetrakarbonyyli | 0,01 |
Nitroglyseriini | 10 |
Oksidisulfotoni | 0,1 |
Palavat kaasut | 200 |
Palavat nesteet, erittäin helposti syttyvät ja helposti syttyvät | 50 000 |
Palavat nesteet, syttyvät, sellaisissa prosessiolosuhteissa (korkea paine ja lämpötila), että niistä aiheutuu suuronnettomuuden vaara | 200 |
Paraoksoni (dietyyli-4-nitrofenyylifosfaatti) | 0,1 |
Parationi | 0,1 |
Parationi-metyyli | 0,1 |
Pentaboraani | 0,1 |
Pentaerytritolitetranitraatti | 50 |
Peroksietikkahappo (väkevyys ≥60 %) | 50 |
Promuriitti(1-(3,4-dikloorifenyyli)-3-triatseenitiokarboksiamidi) | 0,1 |
1,3-Propaanisultoni | 0,001 |
1-Propeeni-2-kloori-1,3-diolidiasetaatti | 0,01 |
2-Propenaali (akroleiini) | 200 |
2-Propenoli (allyylialkoholi) | 200 |
Propyleeni-imiini | 50 |
Propyleenioksidi | 50 |
Pyratsoksoni | 0,1 |
Rikkidikloridi | 1 |
Rikkidioksidi | 250 |
Rikkihiili | 200 |
Rikkitrioksidi | 75 |
Rikkivety | 50 |
Seleeniheksafluoridi | 0,01 |
Seleenivety | 0,01 |
Selluloosanitraatti (typpipitoisuus > 12,6 %) | 100 |
Sulfoteppi | 0,1 |
Syaanivety | 20 |
2-Syano-2-propanoli (asetonisyanohydriini) | 200 |
Syantoaatti | 0,1 |
Sykloheksaimidi | 0,1 |
Syklotetrametyleenitetranitramiini | 50 |
Syklotrimetyleenitrinitramiini | 50 |
Telluuriheksafluoridi | 0,1 |
TEPP | 0,1 |
2,3,7,8-Tetraklooridibentso-p-dioksiini (TCDD) | 0,001 |
Tetrametyleenidisulfbtetramiini | 0,001 |
Tioatsiini | 0,1 |
Tirpaatti (2,4-dimetyyli-1,3-ditiolaani-2-karboksialdehydi-0-metyylikarbamyylioksiimi) | 0,1 |
1,3,5-Triamino-2,4,6-trinitrobentseeni | 50 |
Trietyleenimelamiini | 0,01 |
Trikloorimetaanisulfenyylikloridi | 0,1 |
Trinitroaniliini | 50 |
2,4,6-Trinitroanisoli | 50 |
Trinitrobentseeni | 50 |
Trinitrobentsonihappo | 50 |
2,4,6-Trinitrofenoli (pikriinihappo) | 50 |
2,4,6-Trinitrofenotoli | 50 |
Trinitrokresoli | 50 |
2,4,6-Trinitroresorsinoli (styfniinihappo) | 50 |
2,4,6-Trinitrotolueeni | 50 |
1-Tri(sykloheksyyli)-stannyyli-1H-1,2,4-triatsoli | 0,1 |
Typen oksidit | 50 |
Vety | 50 |
Warfariini | 0,1 |
1) Ammoniumnitraatti ja ammoniumnitraattia sisältävät seokset, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus ylittää 28 p-%, sekä ammoniumnitraatin yli 90 p-% vesiliuokset
2) Lannoiteammoniumnitraatti, joka on läpäissyt räjähdysvaaraa koskevat testit, ja seoslannoitteet, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus ylittää 28 p-%
Liite V
Kemikaalit, joita käsitteleviltä laitoksilta edellytetään 59 b §:ssä tarkoitetun vaaran arviointia koskevan selvityksen tekemistä
A) Erittäin myrkylliset kemikaalit:
– Kemikaalit, joiden myrkyllisyys on taulukon 1 ensimmäisen rivin mukainen.
– Kemikaalit, joiden myrkyllisyys on taulukon 1 toisen rivin mukainen ja joista on mahdollista aiheutua, johtuen kemikaalien fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista, samanlainen suuronnettomuuden vaara kuin ensimmäisellä rivillä tarkoitetuista kemikaaleista.
Taulukko 1
LD 50 (suun kautta) 1) mg/kg | LD 50 (ihon kautta) 2) mg/kg | LC 50 (hengitysteitse) 3) mg/l |
LD 50 ≤5 | LD 50 ≤ 10 | LC 50 ≤0,1 |
5 < LD 50 ≤25 | 10 < LD 50 ≤50 | 0,1 < LC 50 ≤0,5 |
1) LD 50 suun kautta, rotta
2) LD 50 ihon kautta, rotta tai kani
3) LC 50 hengitysteitse (neljä tuntia), rotta
B) Muut myrkylliset kemikaalit:
Kemikaalit, joiden akuutti myrkyllisyys on taulukon 2 mukainen ja joiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ovat sellaiset, että kemikaaleista on mahdollista aiheutua suuronnettomuuden vaara.
Taulukko 2
LD 50 (suun kautta) 1) mg/kg | LD 50 (ihon kautta) 2) mg/kg | LC 50 (hengitysteitse) 3) mg/l |
25 < LD 50 ≤200 | 50 > LD 50 ≤400 | 0,5 > LC 50 ≤2 |
1) LD 50 suun kautta, rotta
2) LD 50 ihon kautta, rotta tai kani
3) LC 50 hengitysteitse (neljä tuntia), rotta
C) Palovaaralliset kemikaalit:
Palavat kaasut, erittäin helposti syttyvät ja helposti syttyvät palavat nesteet sekä, kun prosessiolosuhteet kuten korkea paine ja lämpötila saattavat aiheuttaa suuronnettomuuden vaaran, syttyvät palavat nesteet.
D) Hapettavat kemikaalit:
Kemikaalit, jotka aiheuttavat voimakkaan eksotermisen reaktion joutuessaan kosketuksiin muiden kemikaalien, erityisesti palovaarallisten kemikaalien kanssa.
Liite VI
Suuronnettomuuden varalta väestölle annettavat tiedot
a) yrityksen nimi ja laitoksen sijainti,
b) tiedotteen sisällöstä vastaavan henkilön asema yrityksessä,
c) ilmoitus siitä, että laitosta koskee suuronnettomuuden vaaran torjumisesta säädetyt tämän asetuksen 9 a luvun säännökset ja 59 c §:ssä tarkoitettu selvitys on toimitettu teknilliselle tarkastuskeskukselle tai teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimistolle,
d) laitoksessa harjoitettavan toiminnan yleiskuvaus,
e) laitoksessa käsiteltävät tai varastoitavat suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat kemikaalit yleisesti käytössä olevin nimin tai, kun on kysymys liitteen III osassa II tarkoitetusta varastoinnista, ryhmänimikkein tai vaarallisen kemikaalin luokkaa käyttäen sekä kemikaalien tärkeimmät vaaraominaisuudet,
f) yleiskuvaus suuronnettomuusvaaran luonteesta ja suuronnettomuuden mahdollisista vaikutuksista väestöön ja ympäristöön,
g) riittävä selvitys siitä, miten kysymyksessä olevaa väestöä onnettomuuden sattuessa varoitetaan sekä miten tiedottaminen hoidetaan onnettomuuden aikana,
h) riittävä selvitys siitä, mihin kysymyksessä olevan väestön tulisi onnettomuuden sattuessa ryhtyä ja miten heidän tulisi käyttäytyä,
i) ilmoitus siitä, että yritykseltä on edellytetty onnettomuuksien torjumiseksi ja niiden seurausten minimoimiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä mukaan luettuna yhteistoiminta kunnan pelastuspalveluviranomaisten kanssa,
j) viittaus kunnan pelastuspalveluviranomaisten laitoksen ulkopuolelle ulottuvien onnettomuuksien varalta laatimaan pelastussuunnitelmaan. Väestöä tulisi lisäksi kehottaa noudattamaan onnettomuuden sattuessa pelastuspalveluviranomaisten ohjeita ja pyyntöjä, sekä
k) yksityiskohtaiset ohjeet siitä, mistä on tarvittaessa saatavissa lisätietoja aiheesta.