65/1992

Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 6, 9 ja 14 §:n nojalla voidaan vuonna 1992 tehdä viljelijöiden kanssa sopimuksia, jotka koskevat viljellyksi katsottavan pellon maataloustuotannosta poistamista. Sopimuksessa viljelijä sitoutuu luopumaan pysyvästi pellon viljelemisestä (viljelemättömyyssopimus).

Sopimus voidaan tehdä vesiensuojelun edistämiseksi myös vesistön ranta-alueella sijaitsevasta keskimäärin vähintään 10 metrin levyisestä viljelemättömäksi jäävästä pellosta.

Asutustaajamissa sekä vesistöjen ja yleisten kulkuväylien varsilla sijaitsevien tai muutoin maisemallisesti arvokkaiden alueiden osalta viljelemättömyyssopimus voidaan tehdä vain, jos viljelijä sitoutuu vähintään 5 vuoden ajan hoitamaan sitä niittämällä, vesakkoja raivaamalla, pensaita istuttamalla tai muulla maisemalliset sekä vesien- tai ympäristönsuojelulliset näkökohdat huomioon ottavalla tavalla taikka sitoutuu metsittämään alueen tai osan siitä maatilahallituksen määräysten mukaisesti.

Viljelemättömyyssopimus saadaan tehdä vain, jos sopimukseen sisältyvän pellon ala on vähintään kaksi hehtaaria.

Viljellyksi katsotaan pelto, jolta on vuonna 1991 tai, jos sopimus tehdään vuoden 1992 kasvukauden jälkeen, vuonna 1992 korjattu sato, taikka jota on tuolloin hoidettu viljelykiertoon kuuluvana kesantona tai viljeltynä laitumena.

Viljellyksi katsotaan 1 momentissa sanotun estämättä myös pelto, jota vuoden 1991 tai sopimuksen tekoajankohdasta riippuen vuoden 1992 kasvukauden ajan on koskenut:

Peltoa, jolta ruokamulta on poistettu ennen hakemuksen tekemistä, ei kuitenkaan katsota viljellyksi. Peltoa, joka on pitkälle vesakoitunut, ei myöskään katsota viljellyksi, vaikka edellä tässä pykälässä asetetut ehdot muutoin täyttyisivätkin.

Pelto on poistettava maataloustuotannosta viimeistään sen viljelykauden alusta lukien, joka ensiksi seuraa viljelemättömyyssopimuksen tekemistä. Muussa tapauksessa sopimus katsotaan mitättömäksi.

Vuonna 1992 myönnettävän tasapainottamispalkkion vuosittainen määrä on eri maaseutupiirien alueilla seuraava:

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tasapainottamispalkkio maksetaan viideltä ensimmäiseltä sopimusvuodelta. Palkkio voidaan viljelijän pyynnöstä maksaa myös yhdellä kertaa. Palkkion suuruus on tällöin edellä määrätty vuosittainen palkkio kerrottuna luvulla 4,2.

Tasapainottamispalkkio myönnetään 1 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen sopimusten osalta enintään 10 prosentilla korotettuna, jos maiseman- tai ympäristönsuojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi tuotannosta poistettavalle pellolle istutetaan pensaiden tai puiden taimia tai sitä hoidetaan muilla maatilahallituksen määräysten mukaisilla toimenpiteillä. Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset korotusten määristä eri tapauksissa.

Jos viljelijä sitoutuu metsittämään tuotannosta poistettavan pellon, joka sijaitsee muualla kuin 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla alueella, tasapainottamispalkkio myönnetään 10 prosentilla korotettuna edellyttäen, että metsitykseen ei käytetä metsänparannuslaissa tarkoitettua lainaa.

Hakemus 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisestä jätetään sille maatalouslautakunnalle, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, hakemus jätetään sille maatalouslautakunnalle, jonka toimialueella pelto sijaitsee.

Hakemuksessa tulee selvittää, millä tavalla pellon viljelystä poistamista koskeva hanke aiotaan toteuttaa.

Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset hakuajasta ja hakemuksen liitteeksi tarvittavista selvityksistä sekä muusta hakumenettelystä.

Sopimuksen viljelijän kanssa tekee valtion puolesta maaseutupiiri.

Maataloustuotannosta 1 §:n mukaisesti poistettua peltoa ei saa käyttää eikä luovuttaa käytettäväksi maataloustuotantoon. Peltoa saa kuitenkin käyttää porojen, lampaiden tai vuohien laiduntamiseen, riistatalouden tarkoituksiin tai pellavan viljelyyn ja maatalouslautakunnan luvalla maatilahallituksen erikseen hyväksymiin tarkoituksiin, ei kuitenkaan ihmisravinnon ja kotieläinten rehujen tuottamiseen.

Maatilahallitus voi pellonraivauksen määräaikaisesta rajoittamisesta annetun lain (1385 /91) 3 §:n 3 momentin nojalla hakemuksesta myöntää kohtuussyistä luvan pellon takaisin viljelyyn ottamiseen, milloin siihen on erityisen painavia perusteita. Luvan myöntämisen ehdoksi voidaan määrätä, että maksetut tasapainottamispalkkiot tai osa niistä on palkkion maksamispäivästä laskettavine 16 prosentin korkoineen suoritettava takaisin valtiolle määräajassa, joka ei saa olla kuutta kuukautta pitempi. Takaisin perittävän palkkion määrää harkittaessa tulee ottaa huomioon sopimuksen tekemisestä kulunut aika sekä kyseisenä aikana hakijan olosuhteissa tapahtuneet muutokset.

Maaseutupiiri maksaa tasapainottamispalkkion tai sen ensimmäisen erän viimeistään marraskuun loppuun mennessä sinä kalenterivuonna, jona pellot on 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen jälkeen jätetty ensimmäisen kerran viljelemättä. Jos palkkio maksetaan viidessä erässä, suoritetaan kunakin vuonna maksettava erä asianomaisena vuonna viimeistään marraskuun loppuun mennessä. Palkkio maksetaan sille, joka maksatuksen ajankohtana omistaa sopimuksessa tarkoitetun alueen.

Tasapainottamispalkkio maksetaan täysiltä aareilta. Palkkiota ei makseta pellosta, joka on raivattu pelloksi vuonna 1985 tai sen jälkeen.

Alueesta, joka 1 §:n mukaisesti poistetaan maataloustuotannosta, ei makseta valtion varoista muita tasapainottamislaissa tarkoitettuja palkkioita. Metsänparannuslain (140/87) mukaista pellon metsittämistä voidaan kuitenkin tukea metsänparannuslain mukaisesti maataloustuotannon tasapainottamisvaroilla.

Maaseutupiirin on perittävä tasapainottamispalkkio osaksi tai kokonaan takaisin palkkion saajalta tai siltä, jolle sopimuksessa tarkoitetun alueen omistusoikeus on siirtynyt,

Tasapainottamispalkkiota ei kuitenkaan peritä takaisin enää sen jälkeen kun 10 vuotta on kulunut palkkion tai sen ensimmäisen erän maksamisesta.

Takaisinperittävälle määrälle peritään tasapainottamislain 26 §:n 3 momentissa tarkoitettua korkoa.

Maatilahallitus määrää maaseutupiireille kiintiöt, joiden rajoissa sopimuksia voidaan tehdä.

Maatilahallitus voi tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita siitä, miten 1 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut vesiensuojelun edistämistä koskevat sekä maiseman- ja ympäristönhoidolliset toimenpiteet on suoritettava. Maatilahallitus antaa myös tätä päätöstä tarkemmat määräykset 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen sopimusten ehdoista, vahvistaa hakemus- ja sopimuslomakkeet sekä antaa tarkemmat määräykset tämän päätöksen muusta täytäntöönpanosta.

Tämä päätös tulee voimaan 5 päivänä helmikuuta 1992.