Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

522/1992

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus aromeista ja niiden valmistusaineista

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 3 päivänä heinäkuuta 1941 annetun elintarvikelain (526/41) 11 §:n nojalla:

1 § Soveltamisala

Tämä asetus koskee elintarvikelisäaineena käytettäviä tai käytettäväksi tarkoitettuja aromeita sekä niiden valmistusaineita.

Asetus ei koske ainetta tai valmistetta, jolla on yksinomaan makea, hapan tai suolainen maku, eikä sellaisenaan syötävää tai muuta aromaattista elintarviketta, jota ei käytetä aromin valmistusaineena.

Sen lisäksi mitä tässä asetuksessa säädetään, noudatetaan elintarvikeasetuksen (408/52) ja elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä annetun asetuksen (794/91) säännöksiä.

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

aromilla aromiainetta, aromivalmistetta, paistoaromia, savuaromia tai niiden seosta, jota lisätään elintarvikkeeseen antamaan hajua tai makua;

2)

aromiaineella sellaista kemiallista yhdistettä, jolla on aromaattisia ominaisuuksia ja jota saadaan:

a)

soveltuvilla fysikaalisilla menetelmillä, joihin luetaan tislaus ja liuotinuutto, tai entsymaattisilla taikka mikrobiologisilla menetelmillä eläin- tai kasvialkuperää olevasta valmistusaineesta, joka voi olla käsittelemätöntä tai perinteisillä ruoanvalmistusmenetelmillä elintarvikkeeksi valmistettua; tällaista aromia sanotaan luontaiseksi;

b)

kemiallisella synteesillä tai erottamalla kemiallisin menetelmin ja joka on kemiallisesti identtinen a alakohdassa tarkoitetussa eläin- tai kasvialkuperää olevassa valmistusaineessa luontaisesti esiintyvän aineen kanssa; tällaista aromia sanotaan luontaisenkaltaiseksi; tai

c)

kemiallisella synteesillä, mutta joka ei ole kemiallisesti identtinen a alakohdassa tarkoitetussa eläin- tai kasvialkuperää olevassa valmistusaineessa luontaisesti esiintyvän aineen kanssa; tällaista aromia sanotaan keinotekoiseksi;

3)

aromivalmisteella muuta kuin 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua valmistetta, myös väkevöitynä, jolla on aromaattisia ominaisuuksia ja jota saadaan soveltuvilla fysikaalisilla, entsymaattisilla tai mikrobiologisilla menetelmillä eläin- tai kasvialkuperää olevasta valmistusaineesta, joka voi olla käsittelemätöntä tai perinteisillä ruoanvalmistusmenetelmillä elintarvikkeeksi valmistettua; tällaista aromia sanotaan luontaiseksi;

4)

paistoaromilla valmistetta, jota saadaan hyvää valmistustapaa noudattaen kuumentamalla enintään +180 Celsius-asteeseen enintään 15 minuutin ajan seosta, jonka ainesosilla ei välttämättä ole aromaattisia ominaisuuksia, mutta jonka ainesosista vähintään yksi sisältää aminotyppeä ja joista yksi ainesosa on pelkistävä sokeri; sekä

5)

savuaromilla savu-uutetta, jota käytetään perinteisissä savustusmenetelmissä.

3 § Aromin laatu ja muut ominaisuudet

Aromin on puhtaudeltaan, laadultaan ja muilta ominaisuuksiltaan oltava sopivaa käytettäväksi elintarvikkeeseen.

Jollei muualla toisin säädetä, aromi saa sisältää arseenia enintään 3 mg/kg, lyijyä enintään 10 mg/kg, kadmiumia enintään 1 mg/kg ja elohopeaa enintään 1 mg/kg.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä aromin valmistusaineista, valmistuksesta, lisäaineista ja valmistuksen apuaineista.

4 § Aromien käyttö elintarvikkeessa

Aromeita, jotka sisältävät liitteessä mainittuja haitallisia aineita, saa käyttää elintarvikkeeseen sellaisen määrän, että tätä haitallista ainetta on nautintavalmiissa elintarvikkeessa enintään liitteessä mainittu enimmäispitoisuus.

Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa tarkempia määräyksiä aromien käytöstä elintarvikkeessa.

5 § Käytön rajoittaminen

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi rajoittaa tai kieltää 4 §:n mukaan sallitun aromin myynnin tai käytön, jos uusissa tutkimuksissa tai tiedon uudelleen arvioinnissa käy ilmi, että aromin käytöstä voi olla vaaraa tai haittaa terveydelle.

6 § Pakkausmerkinnät

Aromia, jota ei ole tarkoitettu myytäväksi kuluttajalle, saa myydä ainoastaan sellaisessa pakkauksessa tai astiassa, jossa on seuraavat helposti havaittavat ja luettavat sekä pysyvällä tavalla tehdyt merkinnät:

1)

aromin nimi, johon sisältyy sana aromi tai tarkempi kuvaileva nimi;

2)

luettelo valmisteeseen sisältyvistä aromeista painon mukaan alenevassa järjestyksessä; aromit tulee lisäksi ilmoittaa 2 §:ssä olevilla tarkennetuilla nimillä;

3)

seoksessa olevien muiden ainesosien nimet ja mahdolliset numerotunnukset aromien jälkeen painon mukaan alenevassa järjestyksessä;

4)

sana elintarvikekäyttöön tai muu tarkempi ilmaisu aromin aiotusta käytöstä;

5)

aromierän tunnus;

6)

valmistajan, pakkaajan tai Suomessa toimivan myyjän nimi, toiminimi tai aputoiminimi ja osoite;

7)

seoksessa olevan aromin tai aromiryhmän määrä painoprosentteina, jos aromin tai aromiryhmän käytölle on säädetty tai määrätty määrällisiä rajoituksia; sekä

8)

sisällön määrä paino- tai tilavuusyksiköin.

Edellä 1 momentin 2, 3 ja 7 kohdassa vaaditut tiedot voidaan antaa erillisessä tavaraan liittyvässä asiakirjassa. Tällöin pakkaukseen tai astiaan on kuitenkin selvästi merkittävä, että aromi on tarkoitettu elintarvikkeen valmistajalle eikä vähittäismyyntiin.

7 § Kuluttajalle myytävä aromi

Kuluttajalle myytävän aromin pakkaukseen tai astiaan on 6 §:ssä vaadittujen merkintöjen lisäksi merkittävä vähimmäissäilyvyysaika tai viimeinen käyttöajankohta siten kuin elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä annetussa asetuksessa säädetään sekä tarvittaessa erityinen säilytys- ja käyttöohje, jos se on välttämätön aromin oikealle käytölle,

Jos aromi myydään seoksena kuluttajalle, voidaan pakkaukseen jättää merkitsemättä 6 §:n 1 momentin 7 kohdassa vaaditut määrät. Jos seos sisältää ruokasuolaa, on sen määrä painoprosentteina kuitenkin aina ilmoitettava.

8 § Pakkausmerkintöjen kieli

Edellä 6 ja 7 §:ssä säädetyt merkinnät on tehtävä suomen- ja ruotsinkielellä. Ruotsinkielen sijasta voidaan käyttää norjan- tai tanskankielisiä merkintöjä.

Muulle kuin kuluttajalle myytävässä aromissa voidaan 6 §:ssä vaaditut merkinnät tehdä suomen- tai ruotsinkielellä taikka jollakin kansainvälisessä kaupassa yleisesti käytetyllä kielellä.

9 § Tarkemmat määräykset ja poikkeukset

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa kauppa- ja teollisuusministeriö, joka voi myös myöntää yksittäistapauksessa erityisistä syistä poikkeuksen asetuksen säännöksistä.

Elintarvikevirasto voi yksittäistapauksessa erityisistä syistä myöntää hakemuksesta poikkeuksen 4 ja 6-8 §:n säännöksistä.

10 § Erinäisiä säännöksiä

Tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten rikkomisen seuraamuksista säädetään elintarvikelaissa (526/41).

11 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Valmistaja, valmistuttaja, pakkaaja tai maahantuoja saa luovuttaa kauppaan tässä asetuksessa tarkoitettua aromia joulukuun 1993 loppuun, vaikkeivät sen pakkausmerkinnät täytä tämän asetuksen säännöksiä, jos ne ovat tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisia.

Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1992

Tasavallan Presidentin estyneenä ollessa, Pääministeri ESKO AHOMinisteri Pertti Salolainen

Liite

Eräiden aromeista peräisin olevien haitallisten aineiden enimmäispitoisuudet nautintavalmiissa elintarvikkeissa tai juomissa

Taulukko, PUUTTUU

Sivun alkuun