Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

494/1992

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki sotilasvammalain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilasvammalain ( 404/48 ) 10 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 19 päivänä helmikuuta 1971 annetussa laissa (180/71), sekä

lisätään lakiin uusi 6 b ja 6 c § seuraavasti:

6 b §

Tämän lain 6 §:n 4 momentissa mainituista kotipalveluista ja asumispalveluista sekä sairaanhoidon palveluista kunnalle tai kuntainliitolle aiheutuvat kustannukset suoritetaan ennakkona.

Jollei tästä laista muuta johdu, noudatetaan kunnalle tai kuntainliitolle suoritettavaan ennakkokorvaukseen soveltuvin osin, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa (35/73) säädetään valtionosuuden suorittamisesta käyttökustannuksiin. Valtion asianomaisena viranomaisena toimii tapaturmavirasto, joka vahvistaa kunnittain tai kuntainliitoittain korvauksen lopullisen määrän.

Tapaturmavirasto maksaa ennakon viimeistään kunkin kuukauden 20 päivänä tai, milloin tämä on lauantai tai pyhäpäivä, ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Ennakko maksetaan kahdessatoista yhtä suuressa erässä kunnan tai kuntainliiton tapaturmavirastolle esittämän arvion perusteella.

Tarkemmat säännökset korvauksen suorittamisesta ja selvityksestä annetaan asetuksella.

6 c §

Jos 6 b §:ssä mainitun korvauksen saamiseksi on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai salattu tietoja ja tämä on vaikuttanut korvauksen myöntämiseen, tapaturmavirasto voi periä korvauksen tai liikaa saadun osan siitä takaisin 50 prosentilla korotettuna 16 prosentin vuotuisine korkoineen ennakon maksuvuotta seuraavan helmikuun 1 päivästä lukien.

10 §

Päivärahan ja elinkoron lisäysosana voidaan antaa:


5)

sille, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia ja jonka toimeentulo on oman tai 9 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitetun omaisen sairaudesta johtuvien kustannusten takia tai muusta erityisestä syystä vaikeutunut, enintään 1 700 markkaa vuodessa; jos tässä tarkoitettujen olosuhteiden voidaan arvioida jatkuvan toistaiseksi, voidaan tätä elinkoron lisäysosaa myöntää myös määräajaksi etukäteen.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1992.

Poiketen siitä mitä 6 b §:ssä säädetään, tapaturmavirasto arvioi lain voimaantulovuoden osalta kunnille ja kuntainliitoille tulevan ennakon suuruuden.

HE 26/92

StVM 4/92

Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1992

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOMinisteri Toimi Kankaanniemi

Sivun alkuun