Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

446/1992

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus tieliikenneasetuksen 21 ja 53 §:n muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Liikenneministerin esittelystä

muutetaan 5 päivänä maaliskuuta 1982 annetun tieliikenneasetuksen ( 182/82 ) 21 §:n 2 momentin lisäkilpiä 856 a ja b koskeva selitysosa ja 53 §, sellaisina kuin ne ovat, lisäkilpiä 856 a ja b koskeva selitysosa 26 päivänä lokakuuta 1990 annetussa asetuksessa (934/90) ja 53 § osittain muutettuna 28 päivänä joulukuuta 1990 annetulla asetuksella (1261/90), seuraavasti:

21 §


Lisäkilvet ovat:


Lisäkilvet 856 a ja b

Lisäkilvellä osoitetaan pysäköintikiekon käyttövelvollisuus autoa pysäköitäessä sekä pysäköintiin liittyvä aikarajoitus.

Aikarajoituksesta on voimassa, mitä edellä lisäkilven 854 kohdalla säädetään. Aikarajoitus lasketaan kuitenkin alkavaksi pysäköinnin alkamista seuraavasta puoli- tai tasatunnista.

Jos aikarajoitus on voimassa vain tiettynä aikana ja ajoneuvo on pysäköity aikana, jolloin rajoitus ei ole voimassa tai jolloin rajoituksen voimassaolon päättymiseen on alle puoli tuntia, sallittu pysäköintiaika lasketaan alkavaksi silloin kun rajoitus tulee seuraavan kerran voimaan. Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus ei koske henkilöä, joka on pysäköinyt auton vammaisen pysäköintiluvalla.


53 §

Tieliikennelain 28 b §:ssä tarkoitettuna vammana pidetään:

1)

sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvaa haittaa, jonka voidaan arvioida estävän henkilöä itsenäisesti kävelemästä ja joka kokonaisuudessaan tarkastellen on arvioitu tapaturmavakuutuslain 18 a §:n perusteella vähintään haittaluokkaan 11; tai

2)

näön tarkkuutta, joka voidaan paremman silmän osalta arvioida enintään arvoon 0,1 tai joka on näkökykyä kokonaisuudessaan arvioiden vähintään tapaturmavakuutuslain 18 a §:n haittaluokan 17 mukainen.

Vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten lupa voidaan myöntää, jos kuljetettavalla on säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman saattajaa.

Vammaisen pysäköintiluvalla saa vammainen tai häntä kuljettava pysäköidä luvassa mainitun ajoneuvon alueelle, missä pysäköinti on kielletty merkillä 372 (pysäköinti kielletty) tai 373 (pysäköintikieltoalue).


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1992.

Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1992

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Ministeri Ilkka Kanerva

Sivun alkuun