408/1992

Tässä laissa säädetään luottolaitosten myöntämistä korkotukilainoista, joilla parannetaan huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevien asuntovelallisten mahdollisuuksia suoriutua asuntovelkojen hoitomenoista.

Luottolaitoksella tarkoitetaan tässä laissa talletuspankkia, kiinnitysluottolaitosta ja vakuutusyhtiötä.

Tämän lain nojalla ei makseta korkohyvitystä lainoista, joista maksetaan korkohyvitystä valtion varoista muun lain nojalla.

Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä luonnolliselle henkilölle myönnettävä tai aikaisemmin myönnetty asuntolaina sekä laina, joka muodostuu asuntolainan koroista, joita velallinen ei ole kyennyt maksamaan.

Korkohyvitystä ei makseta, jos lainansaajan, hänen ja hänen perheensä tulot ja varallisuus huomioon ottaen, voidaan katsoa selviytyvän lainan hoitomenoista. Korkohyvitystä ei myöskään makseta, jos lainansaajan voidaan katsoa selviytyvän lainan hoitomenoista sopimalla luottolaitoksen kanssa, että lyhennysmaksuja ei toistaiseksi eräänny maksettavaksi.Edellä 1 momentissa tarkoitettu laina voidaan hyväksyä korkotukilainaksi kokonaan tai osittain.

Valtioneuvosto päättää tarkemmin korkotukilainaksi hyväksymisen perusteista.

Luottolaitoksen korkotukilainasta perimä korko saa olla enintään sen koron suuruinen, mitä kukin luottolaitos yleisesti kulloinkin soveltaa samanlaisiin tarkoituksiin myönnettäviin lainoihin.

Valtio maksaa luottolaitokselle korkotukilainasta korkohyvitystä.

Valtion talousarvion yhteydessä päätetään korkohyvityksen määrästä ja hyväksyttävien korkotukilainojen enimmäismäärästä.

Korkohyvitystä maksetaan enintään kolmelta vuodelta.

Luottolaitos perii korkotukilainan saajalta korkotukilainan koron ja korkohyvityksen välisen erotuksen.

Asuntohallitus hyväksyy hakemuksesta lainan korkotukilainaksi.

Korkotukilainojen yleisistä ehdoista säädetään tarvittaessa asetuksella.

Valtiokonttori maksaa korkohyvityksen luottolaitokselle.

Korkotukilainojen hakemismenettelyä koskevat tarkemmat määräykset ja ohjeet antaa asuntohallitus.

Asuntohallitus voi määrätä, että hakemukset toimitetaan kunnan välityksellä.

Jos korkotukilaina maksetaan takaisin, korkohyvityksen maksaminen lakkaa lainan takaisinmaksuajankohdasta lukien.

Jos lainansaajan taloudellinen tilanne paranee olennaisesti voidaan asuntohallituksen päätöksellä lakkauttaa korkohyvityksen maksaminen tai pienentää sen määrää.

Jos korkotukilainan saaja on käyttänyt lainavaroja muuhun kuin tämän lain mukaiseen tarkoitukseen taikka lainaa hakiessaan antanut olennaisesti virheellisiä tietoja tai salannut korkotukilainan myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja taikka jättänyt ilmoittamatta taloudellisen tilanteensa olennaisesta paranemisesta, voidaan korkohyvityksen suorittaminen lakkauttaa. Lainan saaja voidaan tällöin velvoittaa suorittamaan valtiolle takaisin enintään viisinkertaisena korkohyvitys, jonka valtio on lainasta maksanut.

Luottolaitoksen ja asuntohallituksen on valvottava, että lainavarojen käyttö ja korkotuki ovat tämän lain mukaiset.

Luottolaitos ja korkotukilainan saaja ovat velvollisia antamaan asuntohallitukselle tietoja, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että korkotukilaina on käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti ja lainaehtoja muutoinkin noudatettu.

Asuntohallituksen tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten perusteella antamaan päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 1992 ja on voimassa 30 päivään kesäkuuta 1993, minkä jälkeen lakia kuitenkin sovelletaan sen nojalla myönnettyihin korkotukilainoihin korkotuen maksuajan.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.