Asetus poliisin hallinnosta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 14 päivänä helmikuuta 1992 poliisin hallinnosta annetun lain (110/92) 3, 15 ja 16 §:n nojalla:
Poliisin ylijohto
1 §
Poliisin ylijohdon tehtävistä on säädetty poliisin hallinnosta annetussa laissa (110/92), sisäasiainministeriöstä annetussa asetuksessa (206/91) ja poliisikoulutuksesta annetussa asetuksessa.
Poliisin lääninjohto
2 §
Poliisin lääninjohdon tehtävänä on sen lisäksi, mitä poliisin hallinnosta annetun lain 5 §:ssä säädetään, erityisesti:
paikallispoliisin voimavarojen suuntaaminen;
paikallispoliisin toiminnan johtovastuun järjestäminen; sekä
toiminnan ohjaus ja valvonta.
Poliisin lääninjohtona toimivan poliisiosaston tai poliisitoimiston päällikkönä on poliisitarkastaja.
3 §
Lääninsyyttäjän tehtävistä on säädetty poliisitarkastajasta lääninsyyttäjänä annetussa asetuksessa (736/86) ja lääninhallituksen esittelijöiden tehtävistä lääninhallitusasetuksessa (202/ 88).
Paikallispoliisi
4 §
Poliisipiirejä ovat poliisilaitokset ja nimismiespiirit.
Poliisipiirin päällikkönä on poliisilaitoksessa poliisimestari ja nimismiespiirissä nimismies.
Lääninhallitus päättää asianomaisia kuntia kuultuaan poliisipiirin toimipaikan sijaintikunnasta.
5 §
Poliisipiirin päällikön tehtävänä on, jollei yhteistoiminnassa hoidettavien tehtävien osalta toisin määrätä:
suunnitella, kehittää ja johtaa poliisipiirin toimintaa;
vastata, että tehtävät hoidetaan taloudellisesti ja tehokkaasti; sekä
huolehtia yhteistoiminnasta muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa.
6 §
Poliisin hallinnosta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun yhteistoiminta-alueen johtajan tehtävänä on:
suunnitella, kehittää ja johtaa yhteistoimintaa yhteistoiminta-alueella;
vastata, että yhteistoiminnassa hoidettavat tehtävät hoidetaan taloudellisesti ja tehokkaasti; sekä
suorittaa lääninhallituksen yhteistoiminta-alueen muodostamista koskevassa päätöksessä hänellä määräämät muut tehtävät.
7 §
Helsingin poliisilaitos hoitaa suoraan sisäasiainministeriön alaisena tehtävät, jotka koskevat:
poliisilaitoksen tulossuunnitelmaa ja talousarviota;
valtakunnallisia erityistehtäviä; sekä
poliisilaitoksen henkilöstöä, henkilöstön koulutusta ja poliisisoittokuntaa.
8 §
Päätöksessä, jolla muodostetaan poliisin hallinnosta annetun lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu yhteistoiminta-alue, on määrättävä:
ne poliisipiirit, jotka muodostavat yhteistoiminta-alueen;
yhteistoiminnassa hoidettavat tehtävät;
poliisipiirin päällikkö, joka johtaa yhteistoiminnassa hoidettavaa poliisitointa;
yhteistoiminta-alueen johtoryhmä ja sen tehtävät; sekä
muut johtosuhteet yhteistoiminta-alueella.
Valtakunnalliset yksiköt
9 §
Keskusrikospoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädettyjen tehtävien lisäksi:
seurata rikollisuutta;
suorittaa tai suorituttaa esitutkinta-, valvonta-, syyttäjä- tai oikeusviranomaisen pyytämät rikostekniset tutkimukset;
vastata sille säädetyistä tai määrätyistä poliisin tietojärjestelmää ja rekistereitä koskevista tehtävistä;
toimia kansainvälisen rikospoliisijärjestön (I.C.P.O.-Interpol) kansallisena keskuksena; sekä
pitää yhteyttä ulkomaisiin viranomaisiin.
Sisäasiainministeriö vahvistaa keskusrikospoliisin alueellisten yksikköjen sijoituspaikat.
10 §
Suojelupoliisin tulee poliisin hallinnosta annetussa laissa säädettyjen tehtävien lisäksi:
antaa sisäasiainministeriön vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti viranomaisille ja yhteisöille sellaisia ohjeita, neuvoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai siihen kohdistuvien loukkausten estämiseksi; ja
pitää yhteyttä ulkomaisiin viranomaisiin.
Sisäasiainministeriö vahvistaa suojelupoliisin alueellisten yksikköjen sijoituspaikat.
11 §
Sisäasiainministeriö vahvistaa liikkuvan poliisin alueellisten yksikköjen sijoituspaikat.
12 §
Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja liikkuvan poliisin päällikön, poliisiopiston, poliisikoulun ja poliisikoiralaitoksen johtajan sekä poliisivarikon päällikön tehtävänä on huolehtia edellä 5 §:ssä mainituja tehtäviä vastaavista tehtävistä yksikössään.
Neuvottelukunnat
13 §
Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii poliisiasiain neuvottelukunta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä ja poliisihallinnon kehittämistä koskevien asioiden käsittelyä varten.
Paikallispoliisin yhteydessä toimii poliisitoimen ja siihen liittyvien toimintojen yhteensovittamista varten poliisipiirin neuvottelukunta. Lääninhallitus voi päättää, että yhteistoiminta-alueeseen kuuluvilla poliisipiireillä on yhteinen neuvottelukunta ( yhteistoiminta-alueen neuvottelukunta ). Poliisin hallinnosta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa päätöksen yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnasta tekee sisäasiainministeriö.
14 §
Poliisiasiain neuvottelukunnan, poliisipiirin neuvottelukunnan ja yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnan tehtävänä on:
seurata yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä poliisin toimintaa;
tehdä aloitteita poliisitoiminnan kehittämiseksi;
antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista; sekä
käsitellä ne muut asiat, jotka sisäasiainministeriö, lääninhallitus, poliisipiiri tai kunta saattaa sen käsiteltäviksi.
15 §
Poliisiasiain neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään 11 ja enintään 19 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.
Valtioneuvosto kutsuu jäsenet ja varajäsenet eri kansalaispiirejä ja poliisitoimintaan liittyviä tärkeimpiä aloja edustavista henkilöistä kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
16 §
Poliisipiirin neuvottelukunnassa on vähintään viisi ja enintään kymmenen jäsentä ja kullakin jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Lääninhallitus vahvistaa jäsenten määrän. Kunnanvaltuusto tai -valtuustot valitsevat neuvottelukunnan jäsenet toimikaudekseen. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu poliisipiirin päällikkö. Jos poliisipiiriin kuuluu useampia kuntia, lääninhallitus määrää kuinka monta jäsentä ja varajäsentä kukin kunnanvaltuusto valitsee neuvottelukuntaan.
Yhteistoiminta-alueen neuvottelukunnasta on voimassa mitä 1 momentissa säädetään poliisipiirin neuvottelukunnasta. Poliisipiirien edustajaksi lääninhallitus määrää yhteistoiminta-alueen yhden poliisipiirin päällikön. Yhteistoiminta-alueen muiden poliisipiirien päälliköillä on läsnäolo- ja puheoikeus neuvottelukunnan kokouksessa.
Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Poliisin henkilöstöön kuuluva ei kuitenkaan voi olla puheenjohtajana eikä varapuheenjohtajana.
17 §
Päätöksenteosta ja vaalien toimittamisesta yhteistoiminta-alueen ja poliisipiirin neuvottelukunnassa on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnallislain (953/76) 27 §:ssä sekä 28 §:n 1 ja 4 momentissa säädetään.
Neuvottelukunnista on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä komiteoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (218/88) ja sen nojalla määrätään.
Kelpoisuusvaatimukset
18 §
Kelpoisuusvaatimuksista poliisin ylijohdon virkoihin säädetään sisäasiainministeriöstä annetussa asetuksessa.
Kelpoisuusvaatimuksista poliisin lääninjohdon virkoihin säädetään lääninhallitusasetuksessa.
Ulosottotoimen virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään ulosottotoimesta annetussa asetuksessa (158/85).
19 §
Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena muihin kuin 18 §:ssä tarkoitettuihin poliisin virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Tämän lisäksi vaaditaan:
nimismieheltä, poliisimestarilta lukuun ottamatta jäljempänä 8 kohdassa mainittujen poliisilaitosten poliisimestareita, keskusrikospoliisin päälliköltä ja apulaispäälliköltä, Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisimestarilta lukuun ottamatta järjestyspoliisin toimintayksikön päällikköä sekä Helsingin, Tampereen ja Turun poliisilaitoksen hallinto-osaston johtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
suojelupoliisin päälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallintotehtäviin;
apulaisnimismieheltä ja oikeustieteellisten aineiden opettajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto;
rikosylitarkastajalta ja rikostarkastajalta ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä perehtyneisyys tehtäväalueeseen,
keskusrikospoliisin osastopäälliköltä, suojelupoliisin apulaispäälliköltä ja osastopäälliköltä, poliisiopiston ja poliisikoulun johtajalta ja apulaisjohtajalta, keskusrikospoliisin laboratorionjohtajalta ja laboratorion apulaisjohtajalta, talous- ja suunnitteluosaston johtajalta ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
keskusrikospoliisin rikoskemistiltä, rikosinsinööriltä ja tutkijalta ylempi korkeakoulututkinto;
varikon päälliköltä diplomi-insinöörin tutkinto taikka insinöörin tutkinto ja perehtyneisyys toimialaan kuuluviin tehtäviin;
Haminan, Hangon, Naantalin, Pietarsaaren, Porvoon, Raahen ja Uudenkaupungin poliisilaitoksen poliisimestarilta ja apulaispoliisimestarilta lukuun ottamatta 1-kohdassa mainittua apulaispoliisimestaria, toimistonjohtajalta, keskusrikospoliisin toimistopäälliköltä, suojelupoliisin ylitarkastajalta ja tarkastajalta sekä muilta kuin edellä mainituilta poliisipäällystöön kuuluvilta poliisimiehiltä poliisipäällystön virkatutkinto tai korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
poliisialipäällystöön kuuluvilta poliisimiehiltä poliisialipäällystön virkatutkinto tai korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tehtäväalueeseen;
nuoremmalta konstaapelilta poliisin perustutkinnon perusjakso 1:n suorittaminen tai kokelaskurssi; sekä
muulta poliisimiehistöön kuuluvalta poliisin perustutkinto tai poliisimiehistön virkatutkinto.
Virkojen täyttäminen ja virkavapauden myöntäminen
20 §
Keskusrikospoliisin päällikön sekä suojelupoliisin päällikön ja apulaispäällikön nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä, joka tehdään virkaa haettavaksi julistamatta.
Valtioneuvosto nimittää lääninhallituksen esityksestä Helsingin poliisilaitoksen poliisimestarin, keskusrikospoliisin esityksestä keskusrikospoliisin apulaispäällikön sekä suojelupoliisin esityksestä suojelupoliisin osastopäällikön.
Sisäasiainministeriö nimittää poliisiopiston ja poliisikoulun johtajan sekä apulaisjohtajan, poliisikoiralaitoksen johtajan ja poliisivarikon päällikön yksikön annettua asiasta lausunnon sekä lääninhallituksen esityksestä Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisimestarin.
21 §
Lääninhallitus nimittää nimismiehen, muun kuin 20 §:n 2 momentissa mainitun poliisimestarin, apulaisnimismiehen ja muun kuin 20 §:n 3 momentissa mainitun apulaispoliisimestarin.
22 §
Poliisilaitos, nimismiespiiri, keskusrikospoliisi, suojelupoliisi, poliisiopisto, poliisikoulu, poliisikoiralaitos ja poliisivarikko nimittävät muut kuin 20 ja 21 §:ssä mainitut alaisensa virkamiehet sekä ottavat työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan.
Liikkuvan poliisin päällikkö nimittää liikkuvan poliisin ylikomisarion ja komisarion sekä liikkuvan poliisin osasto muun alaisensa virkamiehen. Liikkuvan poliisin osasto ottaa myös työsopimussuhteessa olevan henkilökuntansa.
23 §
Vanhemman rikoskonstaapelin, vanhemman konstaapelin ja nuoremman konstaapelin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.
24 §
Virkavapauden myöntää nimittävä viranomainen 2-4 momentissa säädetyin poikkeuksin.
Valtioneuvosto myöntää virkavapauden 20 §:n 1 momentissa mainitulle virkamiehelle ja sisäasiainministeriö 20 §:n 2 momentissa mainitulle virkamiehelle.
Sisäasiainministeriö myöntää kuitenkin tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle virkavapauden, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.
Lääninhallitus, poliisiopisto ja poliisikoulu myöntävät virkavapauden myös sisäasiainministeriön ja liikkuvan poliisin osasto myös liikkuvan poliisin päällikön sekä poliisilaitos ja nimismiespiiri myös lääninhallituksen nimittämälle alaiselleen virkamiehelle silloin kun on kyse virkavapaudesta, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muun virkavapauden, joka kestää enintään vuoden.
25 §
Viransijaisen ottaa se viranomainen, joka on virkavapauden myöntänyt.
Viran väliaikaisen hoitajan ottaa nimittävä viranomainen. Niihin virkoihin, joihin tasavallan presidentti nimittää, ottaa viran väliaikaisen hoitajan kuitenkin valtioneuvosto. Niihin virkoihin, joihin valtioneuvosto nimittää, ottaa viran väliaikaisen hoitajan sisäasiainministeriö.
Eroamisikä
26 §
Alipäällystöön ja miehistöön kuuluva virkamies on velvollinen eroamaan virastaan täyttäessään 60 vuotta.
Keskusrikospoliisin, suojelupoliisin, liikkuvan poliisin, poliisiopiston, poliisikoulun ja poliisikoiralaitoksen poliisipäällystöön kuuluva sekä paikallispoliisin poliisipäällystöön kuuluva virkamies, nimismiestä ja apulaisnimismiestä lukuun ottamatta, on velvollinen eroamaan virastaan täyttäessään 63 vuotta.
Erinäiset säännökset
27 §
Poliisipiirin päällikön vuosiloman vahvistaa lääninhallitus. Poliisin muun henkilöstön vuosiloman vahvistamisesta on voimassa, mitä yksikön ohjesäännössä määrätään.
28 §
Lääninhallitus irtisanoo valtion virkamieslain (755/86) 47 §:ssä säädetyllä perusteella poliisipiirin nimittämän virkamiehen ja liikkuvan poliisin päällikkö liikkuvan poliisin osaston nimittämän virkamiehen. Muulla perusteella ja muun virkamiehen irtisanoo nimittävä viranomainen.
29 §
Keskusrikospoliisilla, suojelupoliisilla, liikkuvalla poliisilla, poliisiopistolla, poliisikoululla, poliisikoiralaitoksella, poliisivarikolla ja poliisipiirillä tulee olla ohjesääntö, jonka yksikkö vahvistaa.
Yhteistoiminta-alueella tulee olla ohjesääntö, jonka vahvistaa lääninhallitus. Poliisin hallinnosta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ohjesäännön vahvistaa kuitenkin sisäasiainministeriö.
Ohjesäännössä voidaan määrätä yksikön jakautumisesta osastoihin ja toimistoihin sekä muihin yksikköihin, virkamiesten tehtävistä ja työnjaon järjestämisestä. Ohjesäännössä voidaan myös antaa asetuksella yksikön päällikön ratkaistaviksi säädettyjä asioita yksikön muun virkamiehen ratkaistaviksi.
30 §
Liikkuvan poliisin alipäällystön ja miehistön lääkärintarkastus suoritetaan kerran vuodessa valtion kustannuksella.
31 §
Poliisipiirin nimestä päättää sisäasiainministeriö.
32 §
Helsingin poliisilaitoksen poliisimestarilla on poliisikomentajan, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin päälliköllä sekä poliisiopiston johtajalla poliisineuvoksen ja poliisitarkastajalla lääninpoliisineuvoksen arvonimi.
33 §
Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston nimittämää poliisin virkamiestä syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa.
34 §
Poliisille kuuluvien erityistä ammattitaitoa vaativien tehtävien suorittamista varten voi sisäasiainministeriö ja lääninhallitus sisäasiainministeriön antamien ohjeiden mukaan muodostaa poliisin henkilöstöstä erityisryhmiä.
Voimaantulo
35 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä touko- kuuta 1992.
Tällä asetuksella kumotaan 16 päivänä elokuuta 1973 annettu asetus poliisihallinnon neuvottelukunnista (675/73) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä 23 päivänä elokuuta 1985 annetun poliisiasetuksen (737/85) 4 ja 6 §, 4 luku, 14-18 §, 14 ja 16 §:n edellä oleva väliotsikko, 19 §:n 1 momentti, 21-26 §, 23 §:n edellä oleva väliotsikko, 7-10 luku ja 69 §, sellaisina kuin niistä ovat 6 § osittain muutettuna 17 päivänä tammikuuta 1986 annetulla asetuksella (47/86), 4 luku, 16 ja 26 § sekä 8-10 luku osittain muutettuina 23 päivänä joulukuuta 1987 annetulla asetuksella (1162/87), 17, 18 ja 22 § viimeksi mainitussa asetuksessa sekä 7 luku muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella ja 22 päivänä elokuuta 1986, 29 päivänä joulukuuta 1988, 9 päivänä maaliskuuta 1990 ja 17 päivänä elokuuta 1990 annetuilla asetuksilla (635/86, 1336/88, 249/90 ja 688/90).
Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä jo ennen sen voimaantuloa.
Siirtymäsäännökset
36 §
Poliisiasetuksen (737/85) nojalla annettu ohjesääntö ja työjärjestys on voimassa, siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, 31 päivään joulukuuta 1992 saakka.
Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1992
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSisäasiainministeri Mauri Pekkarinen