Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1613/1992

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 lukuYleisiä säännöksiä

Lain tarkoitus ja suhde muuhun lainsäädäntöön

Tämän lain mukaisesti:

1)

rajoitetaan rajavyöhykkeellä ja suoja-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen sekä vapaa-ajan asunnoiksi ja virkistyskäyttöön tarkoitettujen kiinteistöjen siirtymistä ulkomailla asuvien omistukseen tai hallintaan; sekä

2)

seurataan ja tarvittaessa rajoitetaan muiden kiinteistöjen siirtymistä ulkomailla asuville.

Kiinteistön hankkimisesta Ahvenanmaan maakunnassa on lisäksi voimassa, mitä Ahvenanmaan itsehallintolaissa (1144/91) säädetään.

2 §Ulkomailla asuva

Ulkomailla asuvalla tarkoitetaan tässä laissa:

1)

henkilöä, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, ellei hänellä ole aiemmin ollut kotipaikkaa Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään viiden vuoden ajan;

2)

ulkomaista yhteisöä ja säätiötä;

3)

suomalaista osakeyhtiötä, jos sen osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä yli puolet on omistuksen tai sopimuksen perusteella ulkomailla asuvilla;

4)

suomalaista avointa yhtiötä ja kommandiittiyhtiötä, jos avoimen yhtiön yhtiömiehenä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä on ulkomailla asuva; sekä

5)

suomalaista osuuskuntaa ja muuta yhteisöä, jos sen jäsenten äänivallasta yli puolet on ulkomailla asuvilla.

2 lukuLuvanvaraiset kiinteistönhankinnat

3 §Kiinteistön hankkiminen

Kiinteistön hankkimisella tarkoitetaan tässä laissa sellaista oikeustointa, jolla kiinteistön taikka sen määräosan tai määräalan omistus- tai hallintaoikeus siirtyy toiselle.

4 §Rajavyöhyke ja suoja-alueet

Ulkomailla asuva saa vain lääninhallituksen luvalla hankkia kiinteistön, joka sijaitsee kokonaan tai osaksi rajavyöhykelaissa (403/47) tarkoitetulla rajavyöhykkeellä tai Suomen alueen valvonnasta ja sen alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta annetun asetuksen (1069/89) nojalla suoja-alueeksi määrätyllä alueella.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu lupa voidaan myöntää vain,jos siihen on erityisen painavia syitä.

5 §Vapaa-ajan asunnot ja virkistysalueet

Ulkomailla asuva saa vain lääninhallituksen luvalla hankkia kiinteistön, joka on ilmeisesti tarkoitettu käytettäväksi vapaa-ajan asumiseen tai virkistykseen. Kiinteistön hallintaoikeuden hankkimiseen tarvitaan lupa kuitenkin vain, jos hallinta jatkuu yhtäjaksoisesti tai enintään kolmen kuukauden keskeytyksin yli kaksi vuotta. Ennen luvan myöntämistä lääninhallituksen on kuultava kiinteistön sijaintikuntaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu lupa voidaan myöntää, paitsi milloin ulkomailla asuvien kiinteistönhankintojen kasvusta aiheutuva kiinteistöjen hintojen kohoaminen uhkaa heikentää Suomessa asuvien mahdollisuuksia hankkia kyseisellä alueella 1 momentissa tarkoitettuja kiinteistöjä taikka milloin kiinteistön käyttäminen rakentamiseen vaikeuttaa kaavoituksen toteuttamista, aiheuttaa huomattavaa haittaa luonnonsuojelulle tai haittaa tärkeää yleistä etua.

6 §Poikkeukset luvanvaraisuudesta

Lupaa ei tarvita, kun:

1)

kiinteistö siirtyy perintönä, testamentilla tai avio-oikeuden nojalla;

2)

kiinteistö siirtyy luovuttajan puolisolle tai henkilölle,joka perintökaaren 2 luvun säännösten mukaan voisi periä luovuttajan, taikka tällaisen henkilön puolisolle; tai

3)

aviopuolisot hankkivat yhdessä kiinteistön ja toinen heistä ei tarvitse tämän lain mukaista lupaa.

7 §Lupahakemus

Kiinteistön hankkijan on haettava lupaa sen läänin lääninhallitukselta, jonka alueella kiinteistö sijaitsee. Lupaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa kiinteistön hankkimista koskevan sopimuksen tai muun oikeustoimen tekemisestä. Lupaa voidaan hakea myös etukäteen.

Jos kiinteistö on hankittu pakkohuutokaupassa ja huudolla on turvattu kiinnitettyä saatavaa, aikaa luvan hakemiseen on kuitenkin kolme vuotta pakkohuutokauppapäivästä.

Lupahakemuksesta on käytävä ilmi tiedot kiinteistön hankkijasta, kiinteistöstä sekä kiinteistön aiotusta käyttötarkoituksesta.

8 §Lupahakemuksen laiminlyöminen

Jollei lupaa ole haettu 7 §:ssä säädetyssä ajassa, lääninhallituksen on kehotettava kiinteistön hankkijaa asettamassaan määräajassa hakemaan lupaa uhalla, että lupa katsotaan evätyksi määräajan umpeutuessa.

9 §Luvan epäämisen seuraamukset

Jos lupaa kiinteistön omistusoikeuden hankkimiseen ei myönnetä, kiinteistön hankkijan on luovutettava kiinteistö vuoden kuluessa siitä, kun päätös luvan epäämisestä tulee lainvoimaiseksi tai 8 §:ssä tarkoitettu määräaika päättyy. Ulkomailla asuva voi tällöin olla luovutuksensaajana vain saatuaan siihen etukäteen luvan.

Jollei 1 momentin säännöksiä noudateta, lääninhallitus määrää kiinteistön myytäväksi pakkohuutokaupalla.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään velvollisuudesta luovuttaa kiinteistön omistusoikeus, sovelletaan myös sellaiseen kiinteistön hallintaoikeuteen, joka voidaan siirtää toiselle kiinteistön omistajan suostumuksetta. Muussa tapauksessa hallintaoikeutta koskeva sopimus raukeaa, kun päätös luvan epäämisestä tulee lainvoimaiseksi tai 8 §:n mukainen määräaika päättyy.

10 §Yhteisön omistuksen muuttuminen

Jos omistussuhteet tai määräysvalta suomalaisessa yhteisössä muuttuu siten, että yhteisöä 2 §:n 3-5 kohdan nojalla pidetään ulkomailla asuvana, sen on haettava lupaa 4 ja 5 §:ssä tarkoitetun kiinteistön omistamiseen tai hallitsemiseen 7 §:ssä säädetyssä ajassa omistussuhteiden tai määräysvallan muuttumisesta.

3 lukuKiinteistönhankintojen seuranta ja saattaminen luvanvaraisiksi

11 §Kiinteistönhankintojen seuranta

Ympäristöministeriön tehtävänä on huolehtia niiden kiinteistönhankintojen seurannasta, joissa ulkomailla asuva on luovutuksensaajana.

12 §Kiinteistönhankintojen saattaminen luvanvaraisiksi

Jos ulkomailla asuvien kiinteistönomistuksen valtakunnallinen tai alueellinen kasvu uhkaa aiheuttaa vakavia ja todennäköisesti pysyviä taloudellisia, yhteiskunnallisia tai ympäristöä koskevia alakohtaisia taikka alueellisia vaikeuksia, asetuksella voidaan säätää, että ulkomailla asuva saa vain asetuksessa säädettävin edellytyksin hankkia 4 ja 5 §:ssä tarkoitetun sekä muun asetuksessa säädetyn kiinteistön. Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa noudatetaan lisäksi, mitä sopimuksen 112 artiklassa määrätään.

Asetuksessa säädettävien edellytysten on oltava sellaisia,jotka ovat tarpeen 1 momentissa tarkoitettujen vaikeuksien poistamiseksi.

13 §Menettelysäännökset

Tämän lain 12 §:n nojalla luvanvaraisiksi säädettyihin kiinteistönhankintoihin sovelletaan 6--10 §:ää.

4 lukuErinäisiä säännöksiä

14 §Luovutuksensaajan tiedonantovelvollisuus

Kiinteistön luovutuksensaajan on ilmoitettava kaupanvahvistajalle kansalaisuutensa ja kotipaikkansa. Jos luovutuksensaajana on suomalainen yhteisö, sen on lisäksi annettava tiedot 2 §:n 3-5 kohdan mukaisista seikoista.

15 §Lainhuudatus

Tämä laki ei vaikuta velvollisuuteen hakea kiinteistönsaannolle lainhuutoa lainhuudatuksesta ja kiinteistönsaannon moittimisajasta annetun lain (86/30) mukaisesti. Lainhuuto voidaan antaa, vaikkei tässä laissa tarkoitettua lupaa ole haettu tai saatu.

16 §Muutoksenhaku

Lääninhallituksen tämän lain nojalla tekemään luvan epäämistä tai määräajan asettamista koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriön päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Ministeriön päätökseen tässä pykälässä tarkoitetuissa asioissa on liitettävä valitusosoitus.

Päätökseen, jolla pakkohuutokauppa on 9 §:n 2 momentin nojalla määrätty toimitettavaksi, ei saa hakea muutosta valittamalla.

17 §Kiinteistönhankintarikkomus

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö tämän lain mukaisen luvanhakuvelvollisuuden, antaa viranomaiselle vääriä tietoja tai salaa lupahakemuksen käsittelyn kannalta merkittäviä tietoja, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muuallalaissa säädetty ankarampaa rangaistusta, kiinteistönhankintarikkomuksesta sakkoon.

18 §Tarkemmat säännökset

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

19 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993. Lain 12 ja 13 § tulevat kuitenkin voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Tätä lakia sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa tehtyyn sellaiseen kiinteistön hankkimiseen, johon tämän lain ja ulkomaalaisten sekä eräiden yhteisöjen oikeudesta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta ja osakkeita annetun lain (219/39) mukaan olisi haettava lupaa, mutta lupaa ei ollut haettu tai lupahakemusta ratkaistu ennen tämän lain voimaantuloa. Jollei lupaa ole haettu ennen tämän lain voimaantuloa, sitä on haettava vuoden kuluessa kiinteistön hankkimista koskevan sopimuksen tai muun oikeustoimen tekemisestä asianomaiselta lääninhallitukselta. Tämän lain voimaan tullessa ratkaisematta oleva lupahakemus on siirrettävä asianomaiselle lääninhallitukselle.

HE 120/92

LaVM 16/92

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1992

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOMinisteri Ole Norrback

Sivun alkuun