Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1473/1992

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston päätös kesannoimispalkkioista vuonna 1993

Säädöksen tyyppi
Päätös
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
1473/1992

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvosto on maataloustuotannon tasapainottamisesta 22 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain (1261/89) 6 ja 13 §:n nojalla, sellaisena kuin ne ovat osittain muutettuna 16 päivänä marraskuuta 1990 annetussa laissa (975/90), maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt:

1 §Palkkion perusteet

Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 13 §:n perusteella voidaan vuoden 1993 kasvukauden ajan tapahtuvasta pellon kesannoimisesta maksaa kesannoimispalkkiota.

Palkkiota voidaan maksaa, kun viljelijän kesannoima peltoala yksinään tai yhdessä peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta annetun lain (1314/90, muut. 1335/92), jäljempänä vientikustannusmaksulaki, 7 §:ssä tarkoitetun metsitetyn tai maataloustuotannosta pysyvästi poistetun pellon kanssa on niin suuri, että viljelijä vapautuu mainitun lain mukaisen vientikustannusmaksun suorittamisesta.

2 §Palkkion maksamisen edellytykset

Kesannoimispalkkion maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että:

1)

maatilaan kuuluva vientikustannusmaksulain mukainen peltoala on vähintään 3 hehtaaria,

2)

kesannoitava pelto on ollut vuonna 1990 ja sen jälkeen viljeltynä taikka tasapainottamislain mukaisena tai normaaliin viljelykiertoon kuuluvana kesantona, ja että

3)

kesannoitu ala on viherkesantona taikka jos kysymys on 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta lisäkesantoalasta vaihtoehtoisesti 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna kesantona.

3 §Palkkion määrä

Vientikustannusmaksulain mukaiselta maksusta vapautumiseksi vaadittavalta kesantoalalta, joka on viherkesantona, maksetaan palkkiota 400 markkaa hehtaarilta.

Viljelijälle, joka on kesannoinut vientikustannusmaksulain 5 §:n mukaisesta peltoalasta maksusta vapautumiseksi vaadittavaa määrää enemmän, maksetaan tältä lisäkesantoalalta peruspalkkiota ja lisäpalkkiota, jos lisäkesantoala ylittää vientikustannusmaksulain mukaisen maksusta vapautumiseksi vaadittavan osuuden vähintään 5 prosenttiyksiköllä. Peruspalkkiota maksetaan tällöin koko lisäkesantoalalta. Lisäpalkkiota maksetaan enintään sen suuruiselta lisäkesantoalalta, joka on vientikustannusmaksulain 5 §:ssä tarkoitetusta viljelmän peltoalasta 15 prosenttia. Peruspalkkio ja lisäpalkkio ovat viherkesantona hoidetulta kesantoalalta eri maaseutuelinkeinopiirien alueella seuraavat:

Maaseutuelin-

Peruspalkkio

Lisäpalkkio

keinopiiri

markkaa/

markkaa/

hehtaari

hehtaari

Uudenmaan

1 000

1 900

Turun

1 000

1 900

Satakunnan

900

1 800

Hämeen

900

1 800

Kymen

850

1 650

Mikkelin

750

1 650

Pirkanmaan

850

1 650

Etelä-Pohjanmaan

850

1 650

Vaasan

850

1 650

Keski-Pohjanmaan

700

1 600

Keski-Suomen

700

1 600

Kuopion

700

1 600

Pohjois-Karjalan

700

1 400

Kainuun

650

1 350

Oulun

650

1 350

Lapin

600

1 200

Siltä osin kuin 2 momentissa tarkoitettu lisäkesantoala ei ole viherkesantona, mutta se on edeltävänä syksynä kyntämättä jätettyä peltoa, jota pidetään kyntämättä edelleen vähintään vuoden 1993 lokakuun 1 päivään saakka, maksetaan edellä mainittu peruspalkkio hehtaarilta 400 markalla alennettuna.

Jos peltoa käytetään 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti hevosten laiduntamiseen, kesantopalkkiota ei laiduntamiseen käytetyn pellon osalta makseta.

4 §Viherkesanto

Viherkesannon tulee olla aikaisemmin perustettua viljeltyä nurmea tai viherkesantoa taikka se on perustettava vuonna 1993 kesäkuun 20 päivään mennessä viherkesantoon sopivilla pääosin monivuotisten kasvien siemenillä. Jäljempänä 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa viherkesantokasvit voivat olla kuitenkin yksivuotisia. Viherkesannossa ei saa viljellä kevätviljaa, -rypsiä, -rapsia, palkoviljaa, juurikasveja, perunaa tai vihanneksia.

Erityisestä syystä maa- ja metsätalousministeriö voi pidentää edellä 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa joko koko maassa tai jollakin alueella.

5 §Palkkion hakeminen ja maksaminen

Hakemus palkkion maksamisesta tehdään kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle yhdessä vientikustannusmaksulain 10 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kanssa.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset palkkioiden hakemis- ja maksatusmenettelystä.

6 §Muiden sopimusten vaikutus

Viljelijällä vuoden 1993 kasvukauden aikana voimassa oleva tasapainottamislain, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) ja muun aikaisemman lainsäädännön mukainen sellainen sopimus tai viljelijälle maksettu sellainen palkkio, joka ei koske kyseessä olevaa kesantoalaa, ei ole esteenä 1 §:ssä tarkoitetun palkkion maksamiselle.

7 §Pellon käyttäminen

Pellosta, jota kesannoidaan vientikustannusmaksulain ja tämän päätöksen mukaisesti, ei saa ennen vuotta 1994 korjata satoa eikä sitä saa käyttää laitumena muutoin kuin seuraavissa tapauksissa:

1)

peltoa saadaan käyttää hevosten, lampaiden, vuohien ja siipikarjan sekä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen luvalla puhdasrotuisen itä- ja pohjoissuomenkarjan laiduntamiseen;

2)

pellolta saadaan korjata nurmikkokasvin, valkoapilan, vuohenherneen, ruisvirnan, koiranheinän, auringonkukan, hunajakukan, valkomesikän ja viljatattarin siemensato sekä kuitu-, koriste- ja maustekasvien sekä yrttien viljelystä kertyvä sato, ei kuitenkaan rehuksi;

3)

peltoa saadaan käyttää riistaeläinten ruokintaan tarkoitettuna riistapeltona ja riistanhoitoyhdistyksen tai metsästysyhdistyksen tai -seuran ja viljelijän keskenään tekemän kirjallisen sopimuksen nojalla siltä saadaan korjata satoa riistaeläinten rehuksi, ei kuitenkaan yksinomaan viljaa;

4)

kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen luvalla viherkesannosta saadaan korjata satoa maa- ja metsätalousministeriön erikseen hyväksymiin tarkoituksiin, ei kuitenkaan rehuksi; ja

5)

valtioneuvoston erikseen määräämillä ehdoilla pellolta saadaan korjata satoa tai käyttää sitä laitumena silloin, kun poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden vuoksi on tulossa heikko satovuosi.

Viljelijän 1 momentin mukaisesta pellon käytöstä mahdollisesti saama korvaus ei aiheuta muutosta tasapainottamispalkkion määrään.

Kesantopellolle ei saa kylvää syysviljaa kesantokauden syksyllä, ellei maa- ja metsätalousministeriö toisin päätä.

8 §Kesannointi ja ympäristönsuojelu

Maa- ja metsätalousministeriön tulee antaa ohjeet viherkesannon perustamisesta ja kesannoitavien peltojen hoitamisesta. Ohjeissa on otettava huomioon vesien- ja ympäristönsuojelun tavoitteet ja korostettava kesannoimisen toteuttamista pohjavesialueella viherkesantona sekä vesistöjen ja valtaojien varsilla siten, että peltolohkon ja vesialueeen väliin muodostuu yhtenäinen viherkesannon muodostama suojakaista tai -vyöhyke. Tällaisen viherkesantoalueen leveydestä ja sijoittamisesta tulee antaa myös ohjeet.

9 §Pellon metsittäminen

Jos viljelijä metsittää edellä 2 §:ssä tarkoitetun pellon vuoden 1993 kasvukauden aikana, maksetaan palkkio, jos peltoa on hoidettu kesantona elokuun 15 päivään saakka.

10 §Varojen ohjaaminen

Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa varojen käyttöä palkkioiden maksamiseen.

11 §Tarkemmat määräykset

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset kesannon sijoittelusta ja pienimmästä kesannoitavasta lohkosta sekä tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

12 §Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992

Maa- ja metsätalousministeri Martti PuraErikoistutkija Esko Juvonen

Sivun alkuun