Valtioneuvoston päätös kesannoimispalkkioista vuonna 1993
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1473/1992
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvosto on maataloustuotannon tasapainottamisesta 22 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain (1261/89) 6 ja 13 §:n nojalla, sellaisena kuin ne ovat osittain muutettuna 16 päivänä marraskuuta 1990 annetussa laissa (975/90), maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt:
1 §Palkkion perusteet
Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 13 §:n perusteella voidaan vuoden 1993 kasvukauden ajan tapahtuvasta pellon kesannoimisesta maksaa kesannoimispalkkiota.
Palkkiota voidaan maksaa, kun viljelijän kesannoima peltoala yksinään tai yhdessä peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta annetun lain (1314/90, muut. 1335/92), jäljempänä vientikustannusmaksulaki, 7 §:ssä tarkoitetun metsitetyn tai maataloustuotannosta pysyvästi poistetun pellon kanssa on niin suuri, että viljelijä vapautuu mainitun lain mukaisen vientikustannusmaksun suorittamisesta.
2 §Palkkion maksamisen edellytykset
Kesannoimispalkkion maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että:
maatilaan kuuluva vientikustannusmaksulain mukainen peltoala on vähintään 3 hehtaaria,
kesannoitava pelto on ollut vuonna 1990 ja sen jälkeen viljeltynä taikka tasapainottamislain mukaisena tai normaaliin viljelykiertoon kuuluvana kesantona, ja että
kesannoitu ala on viherkesantona taikka jos kysymys on 3 §:n 2 momentissa tarkoitetusta lisäkesantoalasta vaihtoehtoisesti 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna kesantona.
3 §Palkkion määrä
Vientikustannusmaksulain mukaiselta maksusta vapautumiseksi vaadittavalta kesantoalalta, joka on viherkesantona, maksetaan palkkiota 400 markkaa hehtaarilta.
Viljelijälle, joka on kesannoinut vientikustannusmaksulain 5 §:n mukaisesta peltoalasta maksusta vapautumiseksi vaadittavaa määrää enemmän, maksetaan tältä lisäkesantoalalta peruspalkkiota ja lisäpalkkiota, jos lisäkesantoala ylittää vientikustannusmaksulain mukaisen maksusta vapautumiseksi vaadittavan osuuden vähintään 5 prosenttiyksiköllä. Peruspalkkiota maksetaan tällöin koko lisäkesantoalalta. Lisäpalkkiota maksetaan enintään sen suuruiselta lisäkesantoalalta, joka on vientikustannusmaksulain 5 §:ssä tarkoitetusta viljelmän peltoalasta 15 prosenttia. Peruspalkkio ja lisäpalkkio ovat viherkesantona hoidetulta kesantoalalta eri maaseutuelinkeinopiirien alueella seuraavat:
Maaseutuelin- | Peruspalkkio | Lisäpalkkio |
keinopiiri | markkaa/ | markkaa/ |
hehtaari | hehtaari | |
Uudenmaan | 1 000 | 1 900 |
Turun | 1 000 | 1 900 |
Satakunnan | 900 | 1 800 |
Hämeen | 900 | 1 800 |
Kymen | 850 | 1 650 |
Mikkelin | 750 | 1 650 |
Pirkanmaan | 850 | 1 650 |
Etelä-Pohjanmaan | 850 | 1 650 |
Vaasan | 850 | 1 650 |
Keski-Pohjanmaan | 700 | 1 600 |
Keski-Suomen | 700 | 1 600 |
Kuopion | 700 | 1 600 |
Pohjois-Karjalan | 700 | 1 400 |
Kainuun | 650 | 1 350 |
Oulun | 650 | 1 350 |
Lapin | 600 | 1 200 |
Siltä osin kuin 2 momentissa tarkoitettu lisäkesantoala ei ole viherkesantona, mutta se on edeltävänä syksynä kyntämättä jätettyä peltoa, jota pidetään kyntämättä edelleen vähintään vuoden 1993 lokakuun 1 päivään saakka, maksetaan edellä mainittu peruspalkkio hehtaarilta 400 markalla alennettuna.
Jos peltoa käytetään 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti hevosten laiduntamiseen, kesantopalkkiota ei laiduntamiseen käytetyn pellon osalta makseta.
4 §Viherkesanto
Viherkesannon tulee olla aikaisemmin perustettua viljeltyä nurmea tai viherkesantoa taikka se on perustettava vuonna 1993 kesäkuun 20 päivään mennessä viherkesantoon sopivilla pääosin monivuotisten kasvien siemenillä. Jäljempänä 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa viherkesantokasvit voivat olla kuitenkin yksivuotisia. Viherkesannossa ei saa viljellä kevätviljaa, -rypsiä, -rapsia, palkoviljaa, juurikasveja, perunaa tai vihanneksia.
Erityisestä syystä maa- ja metsätalousministeriö voi pidentää edellä 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa joko koko maassa tai jollakin alueella.
5 §Palkkion hakeminen ja maksaminen
Hakemus palkkion maksamisesta tehdään kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle yhdessä vientikustannusmaksulain 10 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kanssa.
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset palkkioiden hakemis- ja maksatusmenettelystä.
6 §Muiden sopimusten vaikutus
Viljelijällä vuoden 1993 kasvukauden aikana voimassa oleva tasapainottamislain, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) ja muun aikaisemman lainsäädännön mukainen sellainen sopimus tai viljelijälle maksettu sellainen palkkio, joka ei koske kyseessä olevaa kesantoalaa, ei ole esteenä 1 §:ssä tarkoitetun palkkion maksamiselle.
7 §Pellon käyttäminen
Pellosta, jota kesannoidaan vientikustannusmaksulain ja tämän päätöksen mukaisesti, ei saa ennen vuotta 1994 korjata satoa eikä sitä saa käyttää laitumena muutoin kuin seuraavissa tapauksissa:
peltoa saadaan käyttää hevosten, lampaiden, vuohien ja siipikarjan sekä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen luvalla puhdasrotuisen itä- ja pohjoissuomenkarjan laiduntamiseen;
pellolta saadaan korjata nurmikkokasvin, valkoapilan, vuohenherneen, ruisvirnan, koiranheinän, auringonkukan, hunajakukan, valkomesikän ja viljatattarin siemensato sekä kuitu-, koriste- ja maustekasvien sekä yrttien viljelystä kertyvä sato, ei kuitenkaan rehuksi;
peltoa saadaan käyttää riistaeläinten ruokintaan tarkoitettuna riistapeltona ja riistanhoitoyhdistyksen tai metsästysyhdistyksen tai -seuran ja viljelijän keskenään tekemän kirjallisen sopimuksen nojalla siltä saadaan korjata satoa riistaeläinten rehuksi, ei kuitenkaan yksinomaan viljaa;
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen luvalla viherkesannosta saadaan korjata satoa maa- ja metsätalousministeriön erikseen hyväksymiin tarkoituksiin, ei kuitenkaan rehuksi; ja
valtioneuvoston erikseen määräämillä ehdoilla pellolta saadaan korjata satoa tai käyttää sitä laitumena silloin, kun poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden vuoksi on tulossa heikko satovuosi.
Viljelijän 1 momentin mukaisesta pellon käytöstä mahdollisesti saama korvaus ei aiheuta muutosta tasapainottamispalkkion määrään.
Kesantopellolle ei saa kylvää syysviljaa kesantokauden syksyllä, ellei maa- ja metsätalousministeriö toisin päätä.
8 §Kesannointi ja ympäristönsuojelu
Maa- ja metsätalousministeriön tulee antaa ohjeet viherkesannon perustamisesta ja kesannoitavien peltojen hoitamisesta. Ohjeissa on otettava huomioon vesien- ja ympäristönsuojelun tavoitteet ja korostettava kesannoimisen toteuttamista pohjavesialueella viherkesantona sekä vesistöjen ja valtaojien varsilla siten, että peltolohkon ja vesialueeen väliin muodostuu yhtenäinen viherkesannon muodostama suojakaista tai -vyöhyke. Tällaisen viherkesantoalueen leveydestä ja sijoittamisesta tulee antaa myös ohjeet.
9 §Pellon metsittäminen
Jos viljelijä metsittää edellä 2 §:ssä tarkoitetun pellon vuoden 1993 kasvukauden aikana, maksetaan palkkio, jos peltoa on hoidettu kesantona elokuun 15 päivään saakka.
10 §Varojen ohjaaminen
Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa varojen käyttöä palkkioiden maksamiseen.
11 §Tarkemmat määräykset
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset kesannon sijoittelusta ja pienimmästä kesannoitavasta lohkosta sekä tämän päätöksen täytäntöönpanosta.
12 §Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992
Maa- ja metsätalousministeri Martti PuraErikoistutkija Esko Juvonen