1412/1992

Lain 16, 17, 20 ja 27 §:n tarkoituksena on myös kemikaalien aiheuttaman palo- ja räjähdysvaaran sekä 31-35 §:n tarkoituksena niiden aiheuttamien omaisuusvahinkojen ehkäiseminen.

Tämä laki koskee kemikaaleja sekä niiden valmistusta, maahantuontia, markkinoille luovuttamista, jakelua, pakkaamista, myyntiä ja muuta luovuttamista, varastointia, hallussapitoa ja säilyttämistä, teknistä ja muuta käyttöä, maastavientiä, testaamista, mainostamista sekä muuta näihin rinnastettavaa kemikaalien käsittelyä.

Lain 44 §:ää sovelletaan myös kemikaalia sisältäviin sekä sillä käsiteltyihin tuotteisiin ja tarvikkeisiin.

Tämä laki ei koske:

Lain soveltamisalasta säädetään tarkemmin asetuksella.

Lisäksi työsuojeluviranomaiset valvovat muiden lain valvontaviranomaisten ohella työssä käytettävien kemikaalien luokitusta, merkintöjä ja käyttöturvallisuustiedotteita ja muuta tietojen toimittamista sekä kemikaaleja koskevien rajoitusten ja kieltojen noudattamista. Työsuojeluviranomaisten valvontamenettelyistä säädetään työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetussa laissa (131/73).

Ympäristölle vaarallisella kemikaalilla tarkoitetaan kemikaalia, joka ympäristöön joutuessaan voi aiheuttaa jo vähäisenä määränä haittaa elolliselle luonnolle.

Palo- ja räjähdysvaarallisella kemikaalilla tarkoitetaan kemikaalia, joka fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi voi aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa, kuultuaan ympäristöministeriötä, kauppa- ja teollisuusministeriötä ja työministeriötä, luettelon yleisimmistä vaarallisista kemikaaleista.

Tässä laissa tarkoitetaan toiminnanharjoittajalla sitä, joka valmistaa, tuo maahan, luovuttaa markkinoille, vie maasta, varastoi, pakkaa, jakelee, luovuttaa, pitää hallussaan, säilyttää, käyttää tai muulla tässä laissa tarkoitetulla tavalla käsittelee kemikaalia.

Kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin luovuttamisesta markkinoille tai käyttöön, on hankittava valmistamansa, maahan tuomansa tai markkinoille tai käyttöön luovuttamansa kemikaalin fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista sekä sen terveys- ja ympäristövaikutuksista tiedot, jotka ovat kohtuudella saatavissa ja jotka ovat riittävät tämän lain nojalla hänelle määrättyjen velvoitteiden täyttämiseksi.

Kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin luovuttamisesta markkinoille tai käyttöön, on huolehdittava siitä:

Jollei kemikaalia luovuteta pakattuna 1 momentissa tarkoitettuun päällykseen, kemikaalin markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta vastaavan toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että vastaanottaja saa muulla tavoin 1 momentissa tarkoitetut tiedot, varoitukset ja ohjeet.

Kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta, on laadittava ammattikäyttöön tarkoitetusta kemikaalista käyttöturvallisuustiedote:

Kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin luovuttamisesta markkinoille tai käyttöön, tulee antaa käyttöturvallisuustiedote vastaanottajalle, jos kemikaalia käytetään teollisessa toiminnassa tai muutoin ammatissa.

Valmistajan tai maahantuojan tulee toimittaa tietoja käytössä olevista aineista niistä aiheutuvien terveys- ja ympäristövaarojen arvioimiseksi Suomen hyväksymien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanemiseksi siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.

Tarkemmat säännökset luokituksesta, päällyksestä, tiedonantovelvollisuudesta sekä vaarallisen kemikaalin mainostamisesta annetaan asetuksella.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yksityiskohtaisia määräyksiä kemikaaleja koskevista varoitusmerkinnöistä, kemikaalien päällyksistä ja kemikaalien luokituksesta sekä ympäristöministeriö 18 a §:ssä tarkoitetuista käytössä olevista aineista ja niistä vaadittavista tiedoista.

Työministeriö antaa tarkempia määräyksiä käyttöturvallisuustiedotteesta.

Valmistajan tai hänen nimeämänsä edustajan ( ilmoituksentekijän ) on tehtävä ilmoitus uudesta aineesta sosiaali- ja terveysministeriölle. Ilmoitus on tehtävä myös valmisteen sisältämästä uudesta aineesta.

Uutta ainetta tai sitä sisältävää valmistetta saa luovuttaa markkinoille vasta sen jälkeen kun on kulunut asetuksella säädettävä aika 20 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä.

Ilmoituksentekijän on tehtävä sosiaali- ja terveysministeriölle muutosilmoitus, jos hän saa uutta tietoa 20 §:ssä tarkoitetusta aineesta tai sen terveys- ja ympäristövaikutuksista taikka jos aineen tai sitä sisältävän valmisteen käyttötarkoitus tai valmistus- ja maahantuontimäärät muuttuvat olennaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi velvoittaa, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään, ilmoituksentekijän toimittamaan ilmoituksessa vaadittavien tietojen lisäksi tietoja aineesta ja sen ominaisuuksista ja vaikutuksista sekä tekemään uusia selvityksiä näistä seikoista, jos se katsotaan välttämättömäksi aineesta aiheutuvan vaaran arvioimiseksi.

Terveydelle ja ympäristölle vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä ennen toiminnan aloittamista ilmoituksen kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle. Asetuksella voidaan säätää ilmoitusmenettelyä koskevista poikkeuksista.

Toiminnanharjoittajan tulee tehdä 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitettua toimintaa koskevista olennaisista muutoksista ilmoitus asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Jos laajamittaista teollista käsittelyä tai varastointia taikka keskisuurta teollista käsittelyä koskeva laajennus tai muutos on turvallisuuden kannalta oleellinen, siihen on saatava lupa. Vastaavasti on keskisuuri varasto tarkastettava ennen laajennuksen tai muutoksen käyttöönottoa.

Edellytyksenä 32 §:ssä tarkoitetun luvan myöntämiselle on, että toiminnassa on otettu huomioon 31 §:n mukaiset vaatimukset. Lupaan voidaan liittää näiden vaatimusten täyttämiseksi tarpeellisia ehtoja. Saatuaan 32 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoitetun ilmoituksen teknillisen tarkastuskeskuksen piiritoimisto voi antaa toimintaa koskevia 31 §:n mukaisten vaatimusten täyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä.

Vastaavasti kunnan kemikaalivalvontaviranomainen voi antaa 1 momentin mukaisia määräyksiä saatuaan 32 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.

Toiminnanharjoittajan on annettava teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuuteen liittyviä selvityksiä siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.

Toiminnanharjoittajan on tiedotettava tarvittavassa laajuudessa turvallisuustoimenpiteistä ja toimintaohjeista vakavaa vaaraa aiheuttavan onnettomuuden varalta siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.

Asetuksella voidaan säätää:

Joka luovuttaa maasta vietäväksi kemikaalia, jonka käsittelystä on luovuttu terveyden tai ympäristön suojelemiseksi taikka jonka käsittely on kielletty tai sitä on tiukasti säännelty, on velvollinen ilmoittamaan kemikaalin viennistä vesi- ja ympäristöhallitukselle. Asetuksella säädetään, mitä kemikaaleja ilmoitusmenettely koskee.

Ilmoitus on myös tehtävä kemikaalista, jonka viennistä kansainvälisten velvoitteiden mukaan vaaditaan vastaanottajamaan ennakkosuostumus. Vesi- ja ympäristöhallituksen on kiellettävä kemikaalin vienti, jos vastaanottajamaa on ilmoittanut, ettei se hyväksy kemikaalin maahantuontia.

Ilmoitusmenettelystä ja ilmoitusvelvollisuudesta samoin kuin niitä koskevista poikkeuksista säädetään tarkemmin asetuksella. Ympäristöministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä kemikaalin luovuttamisesta maasta vietäväksi.

Jos kemikaalin tai sen käytön todetaan tai voidaan perustellusti arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa ihmisen terveydelle tai ympäristölle, valtioneuvosto voi kieltää sen valmistuksen, maahantuonnin, markkinoille luovuttamisen tai muun luovuttamisen, maastaviennin, käytön ja muun näihin rinnastettavan kemikaalin käsittelyn sekä määrätä toimintaa koskevista rajoituksista ja ehdoista.

Jos 1 momentissa tarkoitetun haitan torjuminen edellyttää pikaisia toimenpiteitä, sosiaali- ja terveysministeriö voi terveyshaittojen ja vesi- ja ympäristöhallitus ympäristöhaittojen osalta tilapäisesti määrätä tarvittavista kielloista, rajoituksista ja muista edellä 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä. Asia on tällöin viivytyksettä saatettava valtioneuvoston päätettäväksi.

Valtioneuvosto voi määrätessään 43 §:ssä tarkoitetun kiellon tai rajoituksen kieltää kysymyksessä olevaa kemikaalia sisältävien tai sillä käsiteltyjen tuotteiden ja tarvikkeiden valmistuksen, maahantuonnin, markkinoille luovuttamisen tai muun luovuttamisen, maastaviennin, käytön ja muun näihin rinnastettavan tuotteiden ja tarvikkeiden käsittelyn sekä määrätä toimintaa koskevista muista rajoituksista ja ehdoista.

Määrätessään 43 §:n 1 momentissa tai 44 §:ssä tarkoitetun kiellon tai rajoituksen valtioneuvosto voi samalla määrätä kemikaalilain valvontaviranomaisille päätöksen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.

Jos kemikaalin valmistuksessa, maahantuonnissa, markkinoille luovuttamisessa ja muussa luovuttamisessa, varastoinnnissa, jakelussa, käytössä tai muussa tässä laissa tarkoitetussa kemikaalin käsittelyssä rikotaan tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, asianomainen valvontaviranomainen voi kieltää toiminnanharjoittajaa jatkamasta tai toistamasta säännösten tai määräysten vastaista menettelyä ja määrätä toiminnanharjoittajan muutoin täyttämään laissa säädetyt velvoitteet.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sosiaali- ja terveysministeriö voi terveyshaittojen ehkäisemiseksi sekä vesi- ja ympäristöhallitus ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi määrätä kemikaalin markkinoille luovuttamisen kieltämisestä, palautusmenettelystä, aiheutuneesta vaarasta ilmoittamisesta tai määrätä, että kemikaali tehdään asianmukaisesti vaarattomaksi.

Jos kemikaalilain paikallinen valvontaviranomainen pitää välttämättömänä 1 momentin mukaisessa tapauksessa, että on ryhdyttävä 2 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin, on valvontaviranomaisen tehtävä siitä aloite terveyshaittojen osalta sosiaali- ja terveysministeriölle ja ympäristöhaittojen osalta vesi- ja ympäristöhallitukselle.

Kemikaalin markkinoille luovuttamisesta vastaavan toiminnanharjoittajan tulee toimittaa Suomen hyväksymien kansainvälisten sopimusten toimeenpanemiseksi tietoja markkinoille luovutettavista kemikaaleista erikseen nimettävälle elimelle siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään. Tietoja voidaan käyttää kemikaalien aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi tarvittavien lääketieteellisten hoito-ohjeiden ja ennaltaehkäisevien ohjeiden antamiseen.

Kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin luovuttamisesta markkinoille tai käyttöön Suomessa, tulee toimittaa tiedot 17 §:n 3 momentissa tarkoitetusta kemikaalista työsuojeluhallitukselle käyttöturvallisuustiedotteella.

Tietojen toimittamisesta käyttöturvallisuustiedotteella säädetään tarkemmin asetuksella. Yksityiskohtaiset tietojen toimittamista koskevat määräykset annetaan työministeriön päätöksellä.

Valvontaviranomainen saa antaa Suomen hyväksymien kansainvälisten sopimusten edellyttämiä tietoja sopimusten edellyttämille ulkomaisille toimielimille, kansainvälisille järjestöille ja yhteistyöhön osallistuville valtioille. Luovutettaessa henkilötietoja ulkomaille on noudatettava, mitä henkilörekisterilaissa (471/87) säädetään.

Joka

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kemikaalirikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Milloin 32 §:ssä tarkoitettu toiminnanharjoittaja on tuomittu rangaistukseen 52 §:n nojalla, tuomioistuimen on päätöksen tultua lainvoimaiseksi ilmoitettava siitä luvan antaneelle tai ilmoituksen vastaanottaneelle viranomaiselle.

Tämän lain 28 tai 29 §:n, 33 §:n 2 momentin, 42, 45 tai 46 §:n, 66 §:n 1 momentin taikka 68 §:n 3 momentin nojalla tehtävässä päätöksessä voidaan määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Kemikaalien ominaisuuksia tutkittaessa ja testattaessa ei saa aiheuttaa koe-eläimille tarpeettomia kärsimyksiä. Lisäksi koe-eläinten määrät tulee pitää niin pieninä kuin luotettavien tutkimustulosten saamiseksi on mahdollista.

Koe-eläinten suojelusta säädetään eläinsuojelulaissa (91/71).

Viranomaisten tämän lain mukaisten suoritteiden maksullisuudesta ja suoritteista perittävien maksujen suuruudesta määrätään valtion maksuperustelain (150/92) mukaisesti hallinnonaloittain asianomaisen ministeriön päätöksellä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990. Lain 17, 32, 33 ja 35 §:ssä säädetyt ympäristölle vaarallisia kemikaaleja koskevat velvoitteet tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan tai muun toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta, on laadittava 17 §:ssä tarkoitettu käyttöturvallisuustiedote ympäristölle vaaralliseksi luokitellusta tai ympäristölle vaaraa aiheuttavasta kemikaalista viimeistään 31 päivään lokakuuta 1993 mennessä.

Edellä 32 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua teollista käsittelyä ja varastointia koskevaa lupaa ei tarvitse hakea tai ilmoitusta tehdä sen, jolla on kysymyksessä olevaa toimintaa koskeva myrkkylaissa tarkoitettu myrkyn valmistuslupa tai palavista nesteistä annetussa asetuksessa (921/76) tarkoitettu lupa palavan nesteen valmistukseen, teknilliseen käyttöön, varastointiin tai käsittelyyn, tai jonka toiminta on mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla paloviranomaisen katsastuksessa hyväksytty.

Lain 32 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua ympäristölle vaarallisen kemikaalin teollista käsittelyä ja varastointia koskevaa lupaa ei tarvitse hakea tai ilmoitusta tehdä sen:

Toiminnanharjoittajan, jolla ei ole 1 momentissa tarkoitettua lupaa tai hyväksymistä tai joka ei ole tehnyt 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta, tulee tehdä ennen tämän lain voimaantuloa aloitetusta 32 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta teollisesta käsittelystä tai varastoinnista ilmoitus teknilliselle tarkastuskeskukselle tai sen piiritoimistolle 1 päivään tammikuuta 1994 mennessä.

Teknillinen tarkastuskeskus tai sen piiritoimisto voi määrätä ehtoja ja rajoituksia 1 ja 2 momentissa tarkoitetulle teolliselle käsittelylle ja varastoinnille, jos toiminnasta todetaan aiheutuvan merkittävää ympäristövahingonvaaraa.

Edellä 32 §:n 3 momentissa tarkoitettua vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia koskevaa ilmoitusta ei tarvitse tehdä sen:

Toiminnanharjoittajan, jolla ei ole 1 momentissa tarkoitettua lupaa tai hyväksymistä tai joka ei ole tehnyt ilmoitusta, tulee tehdä ennen tämän lain voimaantuloa aloitetusta 32 §:n 3 momentissa tarkoitetusta teollisesta käsittelystä ja varastoinnista ilmoitus kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle 1 päivään tammikuuta 1994 mennessä.

Kunnan kemikaalivalvontaviranomainen voi määrätä ehtoja ja rajoituksia 1 ja 2 momentissa tarkoitetulle vähäiselle teolliselle käsittelylle ja varastoinnille, jos toiminnasta todetaan aiheutuvan merkittävää terveys- tai ympäristövahingonvaaraa.