1313/1992

Muun yleissivistävän koulutuksen lisäksi kansalaisopisto voi järjestää peruskoulun ja lukion opetusta sekä ammatillisen peruskoulutuksen yleissivistäviä opintoja siten kuin niistä erikseen säädetään tai määrätään.

Kansalaisopisto voi järjestää ammatillista lisäkoulutusta. Kansalaisopisto voi järjestää myös ammatillista perus- ja jatkokoulutusta siten kuin siitä erikseen säädetään tai määrätään.

Kansalaisopisto voi järjestää aikuiskoulutusta välittömästi tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa sekä opiston toimintaan läheisesti liittyvää neuvontaa, ohjausta ja muita vastaavia palveluja.

Kansalaisopiston ylläpitämislupaa koskevassa hakemuksessa tulee olla tiedot:

Jos hakijana on kuntayhtymä, on hakemukseen lisäksi liitettävä kuntayhtymän perussopimus. Jos hakijana on yhteisö tai säätiö, sen tulee esittää selvitys yhteisön tai säätiön merkitsemisestä asianomaiseen rekisteriin sekä yhtiöjärjestys tai säännöt.

Ylläpitämislupa sisältää 1 momentin 1-3 kohdassa mainitut asiat.

Sen lisäksi mitä kansalaisopistolaissa (722/92) säädetään, yksityisen kansalaisopiston johtosäännössä tulee määrätä:

Yksityisen kansalaisopiston avoimeksi tullut rehtorin tai opetushenkilöstöön kuuluva toimi on täytettävä toistaiseksi. Toimi voidaan kuitenkin täyttää määräajaksi, milloin se pätevien hakijoiden puuttumisen, opetustoimen uudelleen järjestelyn tai muun painavan syyn vuoksi on tarpeellista.

Tointa toistaiseksi täytettäessä se on julistettava haettavaksi.

Yksityisen opiston rehtorin ottaa johtokunta.

Päätöksistä, jotka koskevat toimien täyttämistä toistaiseksi, on ilmoitettava välittömästi opiston ilmoitustaululla.

Rehtorin virkaan tai toimeen on kelpoinen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on kansalaisopiston opetushenkilöstöön kuuluvalta edellytetty kelpoisuus.

Rehtorin viran tai toimen haltijalta vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut opetushallinnon tutkinnon, jonka perusteet määrää opetushallitus.

Opetushenkilöstöön kuuluvaksi viran- tai toimenhaltijaksi on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut virkaan tai toimeen soveltuvan korkeakoulututkinnon tai opistoasteen tutkinnon. Lisäksi vaaditaan, että hän on suorittanut vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajankoulutuksen kasvatustieteelliset opinnot tai että hänellä on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus taikka että hän on vuoden 1993 loppuun mennessä suorittanut opetusministeriön määräämän opettajaharjoittelun.

Tuntiopettajalla tulee olla tehtävän edellyttämä kokemus ja taito.

Opiskelijaksi ottamisesta ammatilliseen perus- ja jatkokoulutukseen on voimassa, mitä ammatillisten oppilaitosten opiskelijaksi ottamisesta säädetään ja määrätään.

Opiston työvuosi on kalenterivuosi. Opetusta on työvuoden aikana järjestettävä vähintään 33 viikkona.

Kansalaisopisto voi järjestää toiminnan kehittämiseksi tarpeellista kokeilua. Jos kokeilussa poiketaan kansalaisopistolain tai tämän asetuksen säännöksistä, kokeilusta on laadittava kokeiluohjelma opetushallituksen hyväksyttäväksi.

Kunnan hallintoelimen tai viranhaltijan ja yksityisen kansalaisopiston johtokunnan tai toimenhaltijan päätöksestä, joka koskee opiskelijaksi ottamista, ei saa valittaa. Valittaa ei myöskään saa päätöksestä, joka koskee yksityisen kansalaisopiston koulutuksen ja palvelusten hinnoittelua.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Ennen tämän asetuksen voimaan tuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Opiston rehtorin tai opetushenkilöstöön kuuluvaan virkaan tai toimeen on edelleen kelpoinen henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa kelpoinen mainittuun virkaan tai toimeen.

Tämän asetuksen 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu opetushallinnon tutkinto vaaditaan rehtorilta, joka nimitetään virkaan tai toimeen vuoden1993 jälkeen. Tätä ennen rehtorin virkaan tai toimeen nimitettävältä vaaditaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukainen rehtoriharjoittelu.