1257/1992

1. Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan kaikkeen ajoneuvoliikenteeseen tiellä.

2. Asetuksen säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta ajoneuvoliikenteeseen tiellä sellaisilla ajoneuvoilla, joihin ei sovelleta ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annettua asetusta (1256/92).

3. Tätä asetusta sovelletaan sotilasajoneuvoasetuksen (560/92) 2 §:ssä määriteltyihin sotilasajoneuvoihin panssariajoneuvoa lukuun ottamatta siten kuin sotilasajoneuvoasetuksessa säädetään tai sen nojalla määrätään.

4. Tätä asetusta sovelletaan erikoiskuljetuksiin siten kuin liikenneministeriön päätöksessä määrätään.

1. Ajoneuvojen, ajoneuvoluokkien ja ajoneuvon massojen määrittelyyn sovelletaan, mitä ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetussa asetuksessa säädetään.

2. Kytkentämassalla tarkoitetaan suurinta kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon todellista massaa. Puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun kytkentämassaan ei kuitenkaan lueta vetoajoneuvon vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa.

3. Tässä asetuksessa tarkoitetaan ministeriöllä liikenneministeriötä.

1. Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus ilman perävaunua on:

2. Ehtona linja-auton hyväksymiselle käytettäväksi 100 km/h nopeudella on, että linja-auto täyttää seuraavat edellytykset:

3. Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus, kun siihen on kytketty hinattava ajoneuvo, on:

4. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa omilla pyörillään tai apuvaunun avulla hinattaessa suurin sallittu nopeus on 60 km/h, jollei kummallekaan ajoneuvolle ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta.

5. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tiellä ajettaessa ei saa ylittää ajoneuvon rakenteesta tai rakenteeseen tai varustukseen nähden ylisuuresta kuormasta johtuvaa, viranomaisen määräämää enimmäisnopeutta.

Tarpeeton ja häiritsevä ajo taajamassa on kielletty. Ajoneuvon kulkureitti ja ajotapa on taajamassa muutenkin sovitettava sellaiseksi, ettei siitä tarpeettomasti aiheudu häiriötä.

1. Moottoriajoneuvon seistessä muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen vuoksi ei ajoneuvon moottoria saa käyttää enempää kuin kaksi minuuttia. Lämpötilan ollessa alle -15°C saa moottoria ennen ajoon lähtemistä kuitenkin käyttää enintään neljä minuuttia.

2. Joutokäynnin kielto ei koske kiireellisessä tehtävässä olevaa hälytysajoneuvoa eikä ajoneuvoa, jonka pääasiallisen käyttötarkoituksen edellyttämä lisälaite, kuten jätteenpuristin, kompressori, pumppu tai nostolava, vaatii toimiakseen moottorin käyttämistä.

1. Tieliikennelaissa (267/81) säädetty turvavyön käyttämisvelvollisuus ei koske:

2. Tieliikennelaissa säädetty moottoripyöräilijän, mopoilijan ja moottorikelkkailijan velvollisuus käyttää suojakypärää ei koske:

1. Ajopiirturissa saa samaa diagrammalevyä käyttää vain yksi kuljettaja.

2. Kuljettajan on säilytettävä itseään koskevat diagrammalevyt tai niiden jäljennökset viimeisten seitsemän vuorokauden ajalta siinä kuorma- tai linja-autossa taikka liikennetraktorissa, jota hän kulloinkin kuljettaa.

1. Radio- tai televisiovastaanotinta tai muuta äänentoisto- taikka viestintälaitetta ei saa ajon aikana käyttää siten, että se voi häiritä kuljettajan keskittymistä ajamiseen.

2. Radio- ja televisiovastaanottimen sekä muun äänentoistolaitteen käyttö luvanvaraisessa henkilötilausliikenteessä käytettävässä henkilöautossa (M ₁ -luokka) ja linjaliikenteessä olevassa linja-autossa (M ₂ - ja M ₃ -luokka) on kielletty, jos laitteen käyttö häiritsee matkustajaa.

Ohjauslaitteen osat on pidettävä sellaisessa kunnossa ja siten säädettyinä, ettei tarpeetonta väljyyttä tai kireyttä esiinny.

1. Jarrulaitteet on pidettävä siten säädettyinä, että ne ovat kuormittamattomat silloin, kun poljin tai muu käyttölaite on lepoasennossa ja että käyttölaitteella jarrujen ollessa kuormitetut on vielä riittävä liikkumavara kuormituksen suuntaan.

2. Jarrunesteenä saa käyttää vain sellaista nestettä, joka ei haitallisesti jäykisty -40°C lämpötilassa ja joka on tähän tarkoitukseen muutoinkin sopivaa. Jarrunesteen kiehumapisteen tulee olla vähintään 200°C.

1. Maastoajoneuvoa ei saa käyttää tiellä. Moottorireellä saa kuitenkin ylittää tien tai sillan. Jos moottorireellä suoritettava kuljetustehtävä tai maaston olosuhteet tekevät maastossa liikkumisen kohtuuttoman vaikeaksi taikka jos sitä on pidettävä tien turvallisen ylittämisen kannalta tarpeellisena, moottorirekeä saa kuitenkin tarpeellista varovaisuutta noudattaen muutoinkin tilapäisesti kuljettaa tiellä käyttäen tällöin ensisijaisesti tien auraamatonta osaa. Moottorikelkan käyttämisestä moottorikelkkailureitillä säädetään tieliikenneasetuksessa (182/82).

2. Traktoriin kytkettyä rekeä saa käyttää tiellä vain poikkeuksellisesti ja edellyttäen, ettei muulle liikenteelle aiheudu vaaraa tai haittaa. Rekeä saa kuormittaa olosuhteiden ja liikenneturvallisuuden sallimaan määrään.

Moottorikelkan hätäkatkaisin on kiinnitettävä kuljettajaan ennen moottorin käynnistystä, jos hätäkatkaisimen toimintaperiaate edellyttää kiinnittämistä. Tällainen hätäkatkaisin on pidettävä kiinnitettynä ajon aikana.

Autossa ja perävaunussa, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 tonnia, ohjautuva akseli on pidettävä lukittuna ajettaessa yli 60 km/h nopeudella.

1. Hinattaessa köyttä tai tankoa käyttäen ajoneuvoa, jota ei voi tai saa kuljettaa sen omalla voimakoneella, tulee ajoneuvojen välin olla vähintään kolme ja enintään kuusi metriä. Köyden tai tangon keskiosaan on kiinnitettävä selvästi näkyvä lippu. Ajoneuvoa, jonka jarrut ovat epäkunnossa, saa hinata vain tankoa tai puomia taikka apuvaunua käyttäen ja ajoneuvoa, jonka ohjaus on epäkunnossa, vain apuvaunun avulla tai hinauspuomin varaan nostettuna.

2. Kahden ajoneuvon samanaikainen hinaaminen samalla vetävällä ajoneuvolla on kielletty. Hinattavana oleva ajoneuvo ei ilman pakottavaa syytä saa olla vetävää ajoneuvoa painavampi. Hinattavana olevan ajoneuvon kuljettajalla tulee olla tällaisen ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajokortti.

Ajoneuvo on varustettava sen rekisteröidyn kokonaismassan ja akseleille kohdistuvien massojen edellyttämin renkain ja vantein. Renkaita, joissa kudos on näkyvissä tai jotka ilmeisesti ovat vaarassa räjähtää, ei saa käyttää.

1. Auton etupyörissä ei saa käyttää renkaita, joiden puutteellinen tasapaino voi haitata ohjausta. Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee auton, auton perävaunun ja sellaisen hinattavan laitteen renkaissa, jonka suurin sallittu nopeus on suurempi kuin 40 km/h, olla vähintään 1,6 mm. Akselilla, jolla on paripyörät, tämä vaatimus ei koske molempia pyöriä. Pääurilla tarkoitetaan leveitä uria renkaan kulutuspinnan keskialueella noin kolmen neljänneksen leveydellä kulutuspinnasta.

2. Henkilö- ja pakettiautossa (M ₁ - ja N ₁ -luokka), kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin erikoisautossa sekä kokonaismassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin perävaunussa (O2-luokka) on joulu-, tammi- ja helmikuun aikana käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 mm. Talvirenkaita ei tarvitse käyttää:

3. Henkilö- ja pakettiauton (M ₁ - ja N ₁ -luokka) sekä kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin perävaunun (O1- ja O2-luokka) ja erikoisauton samalle akselille asennettavien renkaiden on oltava mitoiltaan, rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset. Jos tällaisessa autossa tai perävaunussa käytetään muita kuin vyörenkaita, sellaiset on asennettava kaikkiin pyöriin. Muussakaan autossa, auton perävaunussa tai hinattavassa laitteessa ei samalla akselilla saa käyttää siinä määrin erilaisia renkaita, että siitä voi aiheutua haittaa tai vaaraa.

4. Milloin autossa tai sen perävaunussa rengasvaurion johdosta joudutaan tilapäisesti käyttämään vararengasta, siihen ei sovelleta 2 ja 3 momentin säännöksiä. Ajoneuvoa on tällöin kuitenkin kuljetettava erityistä varovaisuutta noudattaen.

5. Henkilöauton (M ₁ -luokka) taikka kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin perävaunun (O1- tai O2-luokka) ilmarenkaan paine ei saa ilman erityistä syytä poiketa renkaan tai ajoneuvon valmistajan suosituksen mukaisesta, ajoneuvon kuormitustilaa vastaavasta paineesta alaspäin enempää kuin 20 prosenttia.

1. Auton ja siihen kytketyn hinattavan ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään tai toista pääsiäispäivää ensinnä seuraavaan maanantaihin, myöhemmän näistä päivämääristä ollessa määräävä. Muunakin aikana nastarenkaita saa käyttää hälytysajoneuvossa, puolustusvoimien käytössä olevassa maastokäyttöön tarkoitetussa autossa ja perävaunussa, tienpitoon käytettävässä autossa ja perävaunussa sekä hinausautossa. Nastarenkaita saa käyttää muuna aikana myös auton tai hinattavan ajoneuvon kauppaan, korjaukseen tai katsastukseen liittyvissä tilapäisissä siirroissa sekä kaikissa autoissa ja hinattavissa ajoneuvoissa, milloin sää tai keli sitä edellyttää.

2. Kokonaismassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin perävaunussa (O2-luokka) on käytettävä nastarenkaita, jos vetoautossa on sellaiset.

3. Käytettäessä nastarenkaita henkilö- tai pakettiautossa (M ₁ - ja N ₁ -luokka) tai kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin perävaunussa (O1- ja O2-luokka) taikka erikoisautossa on nastarenkaat, paripyörien toisia pyöriä lukuun ottamatta, asennettava ajoneuvon kaikkiin pyöriin. Ajoneuvon eri renkaissa saavat nastamäärät poiketa enintään 25 prosenttia ajoneuvon sen renkaan nastamäärästä, jossa nastoja on eniten.

4. Milloin autossa tai siihen kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa rengasvaurion johdosta joudutaan tilapäisesti käyttämään vararengasta, siihen ei sovelleta tämän pykälän säännöksiä. Ajoneuvoa on tällöin kuitenkin kuljetettava erityistä varovaisuutta noudattaen.

5. Käytetyssä nastarenkaassa saa nastan ulkonema olla enintään 2,0 mm.

6. Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö voi myöntää yksittäiselle ajoneuvolle poikkeuksen 1 momentin nastarenkaiden sallittua käyttöaikaa koskevasta säännöksestä.

1. Moottoripyörän (L ₃ - ja L ₄ -luokka) ja L ₅ -luokan ajoneuvon etupyörässä ei saa käyttää rengasta, jonka puutteellinen tasapaino voi haitata ohjausta. Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,0 mm.

2. Moottoripyörässä, mopossa ja muissa L-luokkien ajoneuvossa ja niiden perävaunussa on käytettävä talvikäyttöön sopivia karkeakuvioisia renkaita 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuna aikana. Talvirenkaiden käyttöpakosta sanotussa momentissa autolle säädetyt poikkeukset ovat soveltuvin osin voimassa myös moottoripyörää, mopoa ja muita L-luokkien ajoneuvoja ja niiden perävaunua koskevina.

3. Liukuesteiden käyttö moottoripyörässä, mopossa ja muissa L-luokkien ajoneuvoissa ja niiden perävaunussa on sallittu 17 §:ssä henkilöautolle säädetyin ehdoin.

Traktorin, moottorityökoneen, maastoajoneuvon ja niiden perävaunun renkaat ja telaketjut saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa.

1. Autoa tiellä kuljetettaessa ei sen kokonaismassa saa ylittää seuraavia arvoja:

2. Neli- tai viisiakselisen auton kokonaismassa tonneina ei kuitenkaan saa ylittää viittä kertaa auton äärimmäisten akselien väliä metreinä.

3. Ajoneuvon massasta tulee vähintään 20 prosenttia kohdistua ohjaavaan akseliin tai akseleihin. Henkilöauton massasta, auton ollessa kuormattu täyttä kokonaismassaa ja täyttä taka-akselille kohdistuvaa massaa vastaavasti, tulee kuitenkin vähintään 30 prosenttia kohdistua etuakselille.

Edellä 20 §:n 2 momentin d kohdassa sekä 21 §:n 1 momentin c ja f kohdassa tarkoitettuna ilmajousitusta vastaavana jousituksena hyväksytään jousitus, joka täyttää EY:n neuvoston tiettyjen tieliikenteen ajoneuvojen painoista, mitoista ja muista teknisistä ominaisuuksista antaman direktiivin (85/3/ETY) muuttamisesta annetun neuvoston direktiivin (92/7/ETY) vaatimukset. Ilmajousitusta vastaavaksi jousitukseksi katsotaan myös jousitus, jossa teliakseleista kummankaan akselille kohdistuva massa ei ylitä 9,5 tonnia.

1. Auton ja perävaunun yhdistelmän kokonaismassa ei sitä tiellä kuljetettaessa saa ylittää seuraavia arvoja, jolloin akselien lukumäärää laskettaessa ei oteta huomioon akselille kohdistuvalta massaltaan alle viiden tonnin akselia:

2. Tielaitos voi määräämillään yleisillä teillä ja asianomaisen tienpitäjän suostumuksella muillakin teillä sallia auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmän käytön, kun maa on jäätyneenä, seitsemän- tai useampiakseliselle yhdistelmälle sallitun 56 tonnin sijasta enintään 60 tonnin kokonaismassalla.

3. Auton ja siihen kytketyn perävaunun muodostaman kokonaismassaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 270 kg jokaiselta 10 senttimetriltä, jonka ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän äärimmäisten akselien väli ylittää 1,80 metriä. Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja kokonaismassaltaan yli 10 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,0 metriä.

1. Auton pituus ei saa ylittää seuraavia arvoja:

2. Perävaunun pituus ilman kytkinlaitteita ei saa ylittää seuraavia arvoja:

3. Ajoneuvoyhdistelmän pituus ei saa ylittää seuraavia arvoja:

1. Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus on 4,0 metriä ja leveys 2,6 metriä.

2. Kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin perävaunun (O1- ja O2-luokka) leveys saa ylittää vetoauton leveyden. Jos perävaunun leveys on suurempi kuin 2,3 metriä, perävaunun leveys saa kuitenkin olla enintään 0,6 metriä vetoauton rekisteriin merkittyä leveyttä suurempi.

3. Muun kuin 2 momentissa tarkoitetun varsinaisen perävaunun leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 0,15 metriä. Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 0,35 metriä.

4. Auton ja perävaunun leveyttä määrättäessä ei taustapeilejä eikä suunta- ja sivuvalaisimia oteta huomioon, ei myöskään tienpitoon käytettävässä ajoneuvossa siihen tilapäisesti kiinnitettyjä laitteita.

1. Auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmän tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,5 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,0 metrin säteistä kaarta pitkin.

2. Auton ja puoliperävaunun yhdistelmän tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,5 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,3 metrin säteistä kaarta pitkin.

3. Yli 13 metriä pitkän linja-auton (M ₂ - ja M ₃ -luokka) tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 15 metrin säteistä ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 6,0 metrin säteistä kaarta pitkin. Lisäksi auton korin tulee olla siten mitoitettu, että lähdettäessä autolla liikkeelle ohjauksen ollessa 12,0 metrin säteistä kääntöympyrää vastaavassa asennossa tai, milloin kääntöympyrä on tätä suurempi, pienintä kääntöympyrää vastaavassa asennossa, korin äärimmäisen takakulman siirtymä auton sivun määräämästä pituussuuntaisesta pystytasosta mitattuna on enintään 0,8 metriä. Nivellinja-autolla saa tässä tarkoitettu sivusuuntainen siirtymä kuitenkin olla enintään 1,2 metriä.

1. Muiden kuin 20-25 §:ssä tarkoitettujen ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien massoihin ja päämittoihin sovelletaan jäljempänä 28-30 §:ssä säädetyin poikkeuksin, mitä 20-25 §:ssä säädetään.

2. Metalliteloin varustetun ajoneuvon kokonaismassa saa olla enintään 20 tonnia.

Kaksipyöräisen polkupyörän ja mopon (L ₁ -luokka) suurin sallittu leveys on 25 §:n 1 momentista poiketen 0,80 metriä. Useampipyöräisen polkupyörän ja L ₂ -luokan ajoneuvon suurin sallittu leveys on 1,25 metriä.

1. Traktoria ja moottorityökonetta, jonka leveys on suurempi kuin 2,6 metriä mutta ei kuitenkaan yli 3,0 metriä, saa kuljettaa tiellä siirrettäessä traktoria tai moottorityökonetta työpaikalta toiselle tai huoltotarkoituksessa.

2. Traktorin suurinta leveyttä mitattaessa ei oteta huomioon siihen liitettyä työvälinettä eikä levikepyöriä.

3. Traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka leveys on enintään 2,6 metriä siitä huolimatta, että sen leveys ylittää traktorin leveyden. Kuitenkin saa traktoriin, jonka leveys on yli 2,6 metriä, kytkeä enintään traktorin levyisen hinattavan laitteen ehdolla, ettei hinattavaa laitetta kuljeteta tiellä muulloin kuin siirrettäessä sitä työpaikalta toiselle tai huoltotarkoituksessa.

1. Maatalouteen tai tienpitoon käytettäviin työkoneisiin, työvälineisiin ja hinattaviin laitteisiin ei sovelleta 24 eikä 25 §:n päämittoja koskevia säännöksiä. Työkone tai laite ei kuitenkaan saa ilmeisesti vaarantaa muuta liikennettä, ja kaikki kohtuudella vaadittavat toimenpiteet ylileveyden poistamiseksi on suoritettava.

2. Ylileveiden työkoneiden, työvälineiden ja laitteiden merkitsemiseksi on ajoneuvon eteen ja taakse tai, jos työvälinettä tai laitetta vedetään, vetävän ajoneuvon eteen ja työvälineen taakse, asetettava pituudeltaan ja sijoitukseltaan ajoneuvon ja työvälineen suurinta leveyttä vastaava, vuorottaisin punaisin ja keltaisin poikkijuovin maalattu kilpi, jonka päissä on edessä valkoiset ja takana punaiset heijastimet. Vastaavat merkinnät voivat olla ajoneuvossa tai laitteessa.

3. Jos 1 momentissa tarkoitettu hinattava laite estää vetävässä ajoneuvossa tai siihen kytketyssä perävaunussa vaadittuja taka-, jarru- ja suuntavalaisimia tai -heijastimia näkymästä taakse, laite tulee varustaa vastaavin valaisimin ja heijastimin tai valaisimet tulee kiinnittää 2 momentissa tarkoitettuun kilpeen taikka hinattava laite varustaa irrallisella, sanotut valaisimet ja heijastimet käsittävällä laitteella. ^[1]

1. Moottorikäyttöiseen ajoneuvoon saa kerrallaan olla kytkettynä vain yksi hinattava ajoneuvo, jollei 35 §:n 4 momentista muuta johdu.

2. Ajoneuvoyhdistelmässä tulee massan jakautumisen olla sellainen, ettei hinattavan ajoneuvon kytkentämassa ylitä jäljempänä olevien kytkentäsääntöjen sallimaa enimmäismäärää.

3. Ajoneuvoyhdistelmässä tulee vetävän ja hinattavan ajoneuvon välisten kytkinlaitteiden olla tarkoituksenmukaiset ja luotettavat.

4. Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen kytkettävän hinattavan ajoneuvon tulee olla leveytensä, pituutensa ja muiden kytkentämittojensa sekä jarru- ja sähköjärjestelmiensä samoin kuin muiden kytkentälaitteidensa puolesta sopivia toisiinsa kytkettäviksi.

1. Henkilö- ja pakettiautoon (M ₁ - ja N ₁ -luokka) sekä erikoisautoon saa kytkeä O1- tai O2-luokan keskiakseliperävaunun ja sitä vastaavan hinattavan laitteen. Linja-autoon (M ₂ - ja M ₃ -luokat) saa kytkeä keskiakseliperävaunun tai kaksiakselisen varsinaisen perävaunun. Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla:

2. Kuorma-autoon (L ₂ - ja N3-luokka) saa kytkeä:

Perävaunun vetämiseen tarkoitetussa autossa tulee olla taustapeili korin kummallakin puolella. Kytkettäessä perävaunu vetoautoon on varmistauduttava siitä, että:

1. Moottoripyörään (L ₃ - ja L ₄ -luokat) ja L ₂ - ja L ₅ -luokan ajoneuvoon saa kytkeä yksiakselisen kokonaismassaltaan enintään 0,75 tonnin perävaunun (O1-luokka), jonka kytkentämassa on kuitenkin enintään puolet vetävän ajoneuvon omamassasta ja suurin leveys enintään 1,25 metriä.

2. Mopoon (L ₁ -luokka) ja polkupyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka leveys on enintään 1,25 metriä ja kytkentämassa enintään 50 kg.

1. Traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on:

2. Muuhun kuin liikennetraktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa 1 momentin rajoissa olla enintään 10 tonnia. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 a §:ssä tarkoitetuissa kuljetuksissa.

3. Traktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassaa määrättäessä saa traktorin omamassassa ottaa huomioon valmistajan suosituksen mukaisesti asennetut lisäpainot ja -rakenteet, kuitenkin enintään kolmasosan traktorin rekisteriin merkitystä omamassasta.

4. Maatalouteen käytettävän hinattavan laitteen saa tilapäisesti kytkeä traktoriin kytkettyyn perävaunuun.

5. Kävellen ohjattavaksi tarkoitettuun traktoriin saa kytkeä perävaunun edellyttäen, että traktori tai sen perävaunu on varustettu kuljettajan käytettäväksi tarkoitetuin jarruin. Perävaunun kuormaukseen sovelletaan traktorin perävaunun kokonaismassasta annettuja määräyksiä.

6. Kuormaa kantavaan runko-ohjauksella varustettuun traktoriin ei saa kytkeä hinattavaa ajoneuvoa.

1. Moottorityökoneeseen saa kytkeä vain sen poltto- ja voiteluaineiden sekä työhön liittyvien varusteiden kuljetukseen käytettävän hinattavan ajoneuvon, matkailuperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen. Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään kolmannes moottorityökoneen omamassasta.

2. Vetotrukkina käytettävään moottorityökoneeseen saa, käytettäessä sitä satama- tai terminaalialueella tyhjien ja kuormattujen perävaunujen tai konttien siirtoon, kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on enintään 1,5 kertaa vetotrukin kokonaismassan suuruinen. Vetotrukin kokonaismassaksi lasketaan trukin omamassa lisättynä perävaunusta trukkiin kohdistuvalla perävaunun massan osuudella.

3. Maastoajoneuvoon saa kytkeä perävaunun, jonka kytkentämassa on enintään 1,5 kertaa vetävän maastoajoneuvon omamassan suuruinen.

Tavara ja henkilöt on sijoitettava ajoneuvoon siten, etteivät ne estä kuljettajaa näkemästä tai haittaa ajoneuvon käsittelyä, ja siten, ettei ajoneuvoon määrätty valaisin, heijastin tai kilpi peity.

1. Autossa saa olla kuljettajan lisäksi enintään rekisteriin merkityn henkilöluvun mukainen määrä matkustajia.

2. Henkilöautossa (M ₁ -luokka) ja linjaliikenteeseen käytettävässä linja-autossa (M ₂ - ja M ₃ -luokka) saa kuitenkin rekisteriin merkityn matkustajamäärän kuljettaja mukaan lukien tilapäisesti ylittää 30 prosentilla. Henkilö- ja linja-autossa saa kuljettajan viereiselle istuimelle kuitenkin sijoittaa enintään rekisteriin merkityn määrän henkilöitä.

3. Matkustajien lukumäärää laskettaessa ei yhtä enintään 12-vuotiasta lasta oteta lukuun, mutta kahden tällaisen lapsen katsotaan vastaavan yhtä matkustajaa. Lasten ja muiden henkilöiden, kuljettaja mukaan luettuna, yhteenlaskettu lukumäärä ei kuitenkaan saa tilapäisestikään ylittää auton rekisteriin merkittyä henkilölukua enemmällä kuin 50 prosentilla.

4. Ministeriö voi määrätä millä tavalla ja millä ehdoilla 1-3 momentin säännöksistä voidaan poiketa koulu- ja päivähoitokuljetuksissa.

1. Moottoripyörällä, jota ei ole varustettu sivuvaunulla (L ₃ -luokka) saa kuljettajan lisäksi kuljettaa enintään yhtä henkilöä edellyttäen, että häntä varten on sopiva istuin ja jalkatuet. Sivuvaunulla varustetun moottoripyörän (L ₄ -luokka) sivuvaunussa saa olla enintään kaksi henkilöä.

2. Mopolla (L ₁ -luokka) saa kuljettaa enintään kymmenvuotiasta lasta, jos siinä on lasta varten tarkoituksenmukainen istuin ja tarpeelliset jalkojen suojukset.

3. L ₂ - ja L ₅ -luokan ajoneuvossa saa kuljettaa enintään rekisteriin merkityn henkilöluvun mukaisen määrän matkustajia.

Traktoriin ja moottorityökoneeseen saa kuljettajan lisäksi ottaa kuljetettavaksi enintään kaksi henkilöä, jos näille on järjestetty kiinteät, turvalliset pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden matkustajan istuimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun EY:n neuvoston direktiivin (76/763/ETY) mukaiset istuimet. Henkilöt eivät saa haitata näkyvyyttä eivätkä muutoinkaan ajoneuvon kuljettamista.

1. Henkilökuljetuksesta moottorikelkalla on voimassa soveltuvin osin mitä 39 §:ssä säädetään henkilökuljetuksesta moottoripyörällä.

2. Henkilökuljetukseen muulla moottorireellä kuin moottorikelkalla ja maastovaunulla sovelletaan vastaavaan käyttötarkoitukseen rakennetun auton henkilökuljetusta koskevia säännöksiä.

1. Polkupyörällä ei saa kuljettaa useampia henkilöitä kuin mille se on rakennettu.

2. Kaksipyöräisellä polkupyörällä saa viisitoista vuotta täyttänyt henkilö kuljettaa yhtä enintään kymmenvuotiasta lasta ja kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö kahta enintään kuusivuotiasta lasta. Lapsen kuljettaminen on kuitenkin sallittua vain, jos polkupyörässä on lasta varten sopiva istuin ja tarkoituksenmukaiset jalkojen suojukset. Kuljetettaessa kahta lasta tulee polkupyörässä olla kaksi erillistä jarrulaitetta.

1. Kuorma- ja pakettiauton (N-luokat) tavaratilassa tai kuormalavalla saa kuljettaa kuormaamiseen ja kuorman purkamiseen tarvittavaa apuväkeä määräpaikalle ja takaisin sekä työnantajan toimesta työntekijöitä, jos auto on varustettu katsastuksessa hyväksytyin istuimin tai penkein. Jos autossa on ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen 63 §:n 1 momentissa tarkoitetut istuimet, saa umpinaisessa tavaratilassa kuljettaa muitakin henkilöitä.

2. Kuorma-autoa (L ₂ - ja N3-luokka), jonka kuormalavalla ei ole istuimia tai penkkejä, saa käyttää tilapäisesti penkinpainajaisajoihin ja vastaaviin muihin tilaisuuksiin liittyviin henkilöiden kuljetuksiin edellyttäen, että auton kuljettajalla on vähintään kahden vuoden ajokokemus kuorma-autolla toisen palveluksessa tai luvanvaraisen liikenteen harjoittajana.

3. Kuorma- ja pakettiauton (N-luokat) tavaratilassa, jossa ei ole istuimia eikä penkkejä, saa kuljettaa kuormaamiseen ja kuorman purkamiseen tarvittavaa apuväkeä määräpaikalle ja takaisin.

4. Kuorma- ja pakettiautoa ei saa, jollei tieliikennelain 57 §:stä muuta johdu, käyttää muihin kuin edellä tässä pykälässä tarkoitettuihin henkilökuljetuksiin. Kuitenkin on tällaisen auton kuljettajalla oikeus säälittävissä tapauksissa ottaa tien varrelta kuljetettaviksi henkilöitä edellyttäen, että kuljetus voi tapahtua turvallisesti.

1. Puoliperävaunua saa käyttää henkilökuljetukseen noudattaen soveltuvin osin 43 §:n 2 momentin säännöksiä.

2. Traktoriperävaunulla saa kuljettaa omaa työväkeä sekä perävaunun kuormaamiseen tai kuorman purkamiseen tarvittavaa apuväkeä työ- tai määräpaikalle ja sieltä takaisin ehdolla, että kuljetus voi tapahtua turvallisesti.

3. Moottorikelkan perävaunulla saa kuljettaa henkilöitä moottorikelkkailureitillä. Perävaunussa ei kuitenkaan saa kuljettaa henkilöitä ajettaessa moottorikelkalla muulla tiellä kuin moottorikelkkailureitillä tai tällaista muuta tietä ylitettäessä.

4. Perävaunua ei saa käyttää muihin kuin edellä tässä pykälässä tarkoitettuihin henkilökuljetuksiin.

1. Ajoneuvoa ei saa siten kuormata, että kuorma sivusuunnassa ulottuu ajoneuvon korin tai kuormatilan ulkopuolelle, eikä niin, että ajoneuvolle tiellä sallittu korkeus ylittyy. Kuorma ei saa ylittää ajoneuvon etuakselin kohdalta mitattua leveyttä enempää kuin 0,35 metriä. Tämän momentin rajoituksia ei kuitenkaan sovelleta veneen kuljetukseen.

2. Kuorma saa ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle tiellä sallitun pituuden rajoissa ulottua ajoneuvon edessä enintään yhden metrin ja takana enintään kaksi metriä ajoneuvon uloimman osan ulkopuolelle.

3. Henkilöauton (M ₁ -luokka) katolla kuljetettavan tavaran massa saa autolle sallitun kokonaismassan rajoissa olla enintään 10 prosenttia auton omamassasta.

4. Mopolla (L ₁ -luokka) ja kaksipyöräisellä polkupyörällä saa kuljettaa enintään 50 kg tavaraa sekä L ₂ -luokan ajoneuvolla ja vähintään kolmipyöräisellä polkupyörällä enintään 100 kg tavaraa.

5. Moottorityökonetta ei saa, lukuun ottamatta 36 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kuljetuksia perävaunulla, käyttää muihin kuin itse työpaikalla suoritettaviin, työkoneen varsinaisesta käyttötarkoituksesta johtuviin kuljetuksiin.

1. Kuormasta on tehtävä mahdollisimman matala yhtenäinen kokonaisuus. Kuorman painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa.

2. Kuorma tulee mahdollisuuksien mukaan tukea tavaratilan etupäätyä vasten. Kuormassa olevien esineiden terävät osat on suunnattava taaksepäin.

3. Keskiakseliperävaunu on kuormattava siten, että sen kytkentämassasta enintään 10 prosenttia kuormittaa vetoautoa. Vetoautoon kohdistuva pystykuorma ei kuitenkaan saa ylittää auton valmistajan sallimaa arvoa.

1. Kuorma ei saa kuormakorissa siirtyä siten, että se voi haitata ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä. Kuorma ei saa oleellisesti liikkua kuormakoriin nähden, kun kuormaan vaikuttaa eteenpäin voima, joka vastaa kiihtyvyyttä 10 m/s ² , tai sivulle tai taaksepäin voima, joka vastaa kiihtyvyyttä 5 m/s ² .

2. Kuorman varmistamiseksi tulee käyttää kuorman tuentaa, sitomista, lukitsemista tai peittämistä. Kuorman varmistuksen lujuutta määritettäessä saa kitkan tarjoaman pidätyskyvyn ottaa huomioon.

3. Kuorma on suojattava kuormapeitteellä, jos on vaara, että kuorma pölyää tai varisee tielle ajoviiman vaikutuksesta.

1. Kuorman eteenpäin liikkumisen estävän sitomisvälineen on oltava mahdollisimman vaakasuorassa, eikä se ilman erityistä syytä saa olla yli 60° kulmassa vaakatasoon nähden. Sitomisväline ei saa olla ajoneuvon tai kuorman terävää reunaa vasten.

2. Sitomisvälineiden tulee olla kunnollisesti jännitettyjä, ja niiden jännitys on tarvittaessa tarkastettava kuljetuksen kestäessä. Yksittäisen siteen tai kiinnittimen irtoaminen, vaurioituminen tai löystyminen ei saa heikentää muuta kuorman sidontaa. Sitomisvälineen kiristyslaite on sijoitettava siten, ettei se lisää ajoneuvon leveyttä.

3. Kuljetettaessa puu- tai muuta vastaavaa pitkää tavaraa se on sidottava ajoneuvon alustaan tai kuormakoriin vähintään yhdellä sidoksella. Jos kuljetettavan tavaran nimellispituus on suurempi kuin kolme metriä, on käytettävä vähintään kahta sidosta. Jos kuljetettava esine tai tavaranippu on tuettu sivutolppia vasten, sen tulee nojata vähintään kahteen saman sivun pystytolppaan.

4. Kontti, jota ei voida lukita konttilukoilla, on sidottava vähintään neljällä sidoksella ylä- tai alakulmakiinnittimistä sekä tarvittaessa tuettava kuormakoriin.

5. Kuorman liikkumista eteenpäin estävien sidosten nimellislujuuksien summan kuormatilan molemmilta puolilta yhteen laskettuna on oltava vähintään kuorman painon suuruinen sekä sivulle ja taaksepäin vähintään puolet kuorman painosta, jollei kuorman tuenta ja kitka kuorman ja kuormatilan pohjan välillä tai kuorman laatu salli pienempää sidonnan lujuutta.

1. Milloin kuorma ulottuu edessä ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle tai takana yli yhden metrin ääriviivan ulkopuolelle, on kuorman uloin osa selvästi merkittävä. Merkintään on käytettävä punaista tai punakeltaista vähintään 300 mm x 300 mm suuruista merkkilippua.

2. Pimeän tai hämärän aikana tahi muulloinkin sääolosuhteiden taikka vastaavan syyn sitä edellyttäessä on kuormanulokkeen merkintään käytettävä edessä valkoista valoa eteenpäin näyttävää valaisinta ja valkoista heijastinta sekä takana punaista valoa taaksepäin näyttävää valaisinta ja punaista heijastinta.

1. Luvanvaraiseen henkilötilausliikenteeseen käytettävän henkilöauton (M ₁ - luokka) tunnusvalaisimen saa koululaiskuljetukseen käytettävässä autossa varustaa valaisimen päälle asennetulla koulukyytiä osoittavalla kuvulla.

2. Tunnusvalaisin on poistettava tai peitettävä, kun autoa ei käytetä 1 momentissa tarkoitetussa liikenteessä.

3. Tunnusvalaisimen saa poistaa käytettäessä autoa tietyn toimeksiantajan ajossa tämän kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tällöin on sopimus tai jäljennös siitä pidettävä ajossa mukana. Kun tunnusvalaisin on autosta poistettuna, sitä ei tieliikenneasetuksen säännöksiä sovellettaessa pidetä taksina. Tunnusvalaisimen ollessa poistettuna autolla ei saa kuljettaa muita kuin toimeksiantajan asiakkaita.

1. Hälytysajoneuvon varoitusvalaisinta saa käyttää vain ajoneuvon ollessa kiireellisessä tehtävässä tai milloin se liikenteen varoittamiseksi on muutoin tarpeen.

2. Hinausauton varoitusvalaisin on pidettävä toiminnassa valoisanakin aikana, milloin hinausautoa käytetään ajoneuvon nostamiseen tielle tai vetämiseen tien poikki siten, että se voi vaarantaa muuta liikennettä. Vahinkopaikalle ajettaessa ja ajoneuvoa sieltä pois hinattaessa ei valaisinta saa käyttää, jollei se ole erityisestä syystä tarpeen muun liikenteen varoittamiseksi.

3. Milloin muuhun ajoneuvoon kuin hinausautoon tai erikoiskuljetusautoon taikka sen varoitusautoon on asennettu kiertävää tai vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävä varoitusvalaisin, sitä saa käyttää vain, milloin ajoneuvon yleisistä liikennesäännöistä poikkeava kulku tai pysäköinti taikka ajoneuvon leveys tai pituus voi aiheuttaa vaaraa muulle liikenteelle.

4. N-luokan autoon asennettuja työ- ja apuvaloja ei saa pitää kytkettyinä autoa tiellä kuljetettaessa. Tämä kielto ei koske tiellä suoritettavaa työtä.

5. Perävaunun vetoon hyväksytyssä kuorma-autossa sallittua perävaunun tunnusvalaisinta saa käyttää vain perävaunun ollessa kytkettynä.

6. Tässä pykälässä tarkoitettuja valaisimia ei saa käyttää, ellei siihen ole tässä pykälässä tarkoitettua tarvetta.

1. Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö voi erityisestä syystä myöntää luvan sellaisen ajoneuvoyhdistelmän merkitsemiseksi rekisteriin, joka poikkeaa 26 §:n 1 momentin kääntyvyyttä koskevasta säännöksestä, jos yhdistelmän vetoautossa on vähintään neljä akselia ja poikkeus on vain vähäiseltä osin tarpeen.

2. Ajoneuvohallinnon yksikkö voi myöntää luvan sellaista mallia olevan traktorin, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon merkitsemiseksi rekisteriin, joka poikkeaa 20 §:n akselille ja telille kohdistuvia massoja, 21 §:n kokonaismassaa, 24 §:n 1 momentin pituutta, 25 §:n 1 momentin korkeutta ja leveyttä sekä 29 §:n 1 momentin traktorin ja moottorityökoneen leveyttä koskevista säännöksistä.

3. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen 20- 26 §:n säännöksistä siltä osin kuin sen myöntäminen ei 1 tai 2 momentin nojalla kuulu ajoneuvohallinnon yksikölle.

Autorekisterikeskuksen ajoneuvohallinnon yksikkö voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen 16 §:n 2 momentin, 17 §:n 1 momentin ja 18 §:n 2 momentin talvi- ja nastarenkaiden käyttöaikaa koskevista säännöksistä.

1. Muutoksenhausta hallintoviranomaisen tämän asetuksen nojalla antamaan päätökseen on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

2. Tämän asetuksen perusteella annettua päätöstä tai määräystä on noudatettava siitä huolimatta, ettei se ole tullut lainvoimaiseksi, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Joka rikkoo tätä asetusta, tuomitaan rangaistukseen niin kuin tieliikennelaissa säädetään.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

1. Asetuksen 5 §:ssä tarkoitettua joutokäyntikieltoa sovelletaan hälytysajoneuvoihin ja luvanvaraisessa liikenteessä oleviin moottoriajoneuvoihin 1 päivästä lokakuuta 1993.

2. Asetuksen 21 §:n 1 momentin e kohdan neliakselisen auton kokonaismassan rajoitus ja 2 momentin neliakselisen auton akselivälistä riippuvan massan rajoitus koskevat autoa, joka otetaan ensi kertaa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1994 tai sen jälkeen. Ennen sanottua päivää käyttöön otettavan auton tulee täyttää asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet säännökset moottorikäyttöisen ajoneuvon äärimmäisten akselien välistä riippuvasta kokonaismassasta.

3. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa tai, jos erillistä hyväksymistä ei vaadita, liikenteessä käytettyä ajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä ajoneuvoasetuksen (233/82) mukaisin ehdoin, jos ajoneuvo on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukainen. Jos tällaisen ajoneuvon rakennetta muutetaan ajoneuvon käyttämiseksi tässä asetuksessa sallituin, ajoneuvoasetuksen säännöksiä väljemmin ehdoin, ajoneuvon on täytettävä tämän asetuksen sekä ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen vaatimukset.