111/1992

Korkeakouluopintoja harjoittavalle, joka asuu pysyvästi Suomessa, myönnetään opintotukea siten kuin tässä laissa säädetään.

Tämän lain mukaiseen opintotukeen eivät ole oikeutettuja vanhuus-, työttömyys- tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevat eivätkä työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa olevat tai kuntoutusrahaa saavat.

Opintotuki myönnetään vähintään kaksi kuukautta kestäviin tutkintoon, vahvistetun oppimäärän suorittamiseen tai ammatillisen kelpoisuuden saavuttamiseen tähtääviin säännöllisiin opintoihin yliopistossa tai muussa korkeakoulussa.

Opintotuki myönnetään opintoihin ulkomailla, jos nämä vastaavat 1 momentissa tarkoitettuja opintoja Suomessa tai sisältyvät Suomessa suoritettavaan tutkintoon.

Opintotukena myönnetään tässä laissa säädetyin edellytyksin:

Opintotukea voi saada enintään 70 kuukaudeksi. Yhden perustutkinnon suorittamista varten opintotukea voi saada kuitenkin enintään 55 kuukaudeksi. Perustutkinnon suorittamisen yhteydessä käyttämättä jäänyt osa 55 kuukauden tukiajasta saadaan käyttää tukiajan pidennyksenä muita korkeakouluopintoja varten. Aikuisopintorahana myönnettävän tuen enimmäiskestosta päättää valtioneuvosto. Perustutkintoa lyhyempää koulutusta varten opintotukeen oikeuttavan enimmäisajan vahvistaa valtion opintotukikeskus. Ulkomailla suoritettavaan korkeakoulututkintoon myönnettävän opintotuen enimmäiskestosta päättää valtioneuvosto.

Opintotukea ei myönnetä kahta kuukautta lyhyemmäksi ajaksi.

Opintorahan määrä on vähintään seuraava, jollei 9 §:stä muuta johdu:

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle opiskelijalle myönnetään opetusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti korotettu opintoraha, kuitenkin enintään asianomaisessa kohdassa mainitun opintorahan kaksinkertainen määrä, jos opiskelijan vanhempien mahdollisuudet osallistua opiskelun aikaisen toimeentulon kustannuksiin ovat heidän taloudellisen asemansa vuoksi vähäiset.

Oikeus 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun korkeampaan opintorahaan iän perusteella alkaa sen kuukauden alusta, jona tuen saaja täyttää 20 vuotta.

Opintorahan enimmäismäärä voidaan valtion talousarviossa vahvistaa 1 momentissa mainittua korkeammaksi.

Aikuisopintorahaa saavalle ei myönnetä opintorahaa.

Aikuisopintorahaan on oikeutettu päätoimisesti opiskeleva:

Aikuisopintorahan määrä on 25 prosenttia opiskelijan opintoja edeltävästä vakiintuneesta kuukausitulotasosta, kuitenkin vähintään 1 570 markkaa ja enintään 2 800 markkaa kuukaudessa. Vähimmäismäärä voidaan valtion talousarviossa vahvistaa edellämainittua korkeammaksi.

Tarkempia määräyksiä aikuisopintorahan myöntämisestä ja määräytymisperusteista antaa valtioneuvosto.

Opintotuen asumislisään on oikeutettu:

Asumislisän myöntämisperusteet vahvistaa valtioneuvosto vuosittain ottaen huomioon asumiskustannuksissa tapahtuneet muutokset.

Opintolainan valtiontakaus myönnetään 4 luvun mukaisesti opiskelijalle, joka saa opintorahaa tai aikuisopintorahaa.

Opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärä tukikuukautta kohden on opintorahaa saavalle 1 200 markkaa ja aikuisopintorahaa saavalle 1 700 markkaa. Valtiontakauksen enimmäismäärää korotetaan niinä lukukausina, jolloin opiskelija saa opintotukea, sillä opintolainan lisäyksellä, jonka luottolaitos antaa opiskelijalle opintovuoden aikana erääntyvän tämän lain mukaisen opintolainan koron maksamiseksi.

Opintotukilain (28/72) mukaisen opintolainan korkokulujen huomioon ottamisesta valtiontakauksen enimmäismäärässä säädetään 27 §:n 3 momentissa.

Jos opiskelija tukikuukausien aikana saa muuta valtionverotuksessa huomioon otettavaa veronalaista tuloa tai toimeentulon turvaamiseen tarkoitettua apurahaa kuukautta kohden keskimäärin enemmän kuin 1 700 markkaa kuukaudessa, vähennetään opintorahaa ja opintolainan valtiontakausta siten kuin asetuksella säädetään.

Opintotuki myönnetään hakemuksesta enintään opintovuodeksi kerrallaan. Tarkempia säännöksiä tuen hakemisesta ja myöntämisestä annetaan asetuksella.

Opintoraha, aikuisopintoraha sekä opintotuen asumislisä maksetaan opiskelijalle opintokuukausittain.

Jos opintotuen saamiselle ei ole edellytyksiä, opintotuki peruutetaan. Opintotuen maksaminen voidaan myös keskeyttää opiskelijan pyynnöstä.

Aiheettomasti maksettu opintoraha, aikuisopintoraha sekä opintotuen asumislisä peritään saajalta takaisin. Takaisin perimisestä voidaan luopua, jos periminen olisi kohtuutonta tai perittävä määrä on vähäinen eikä tuen maksaminen ole johtunut tuen saajan vilpillisyydestä.

Takaisin perimistä koskeva opintotukiviranomaisen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin lainvoimainen tuomio. Päätös saadaan panna täytäntöön, vaikka siihen on haettu muutosta, jollei muutoksenhaun johdosta toisin määrätä.

Aiheettomasti maksettu opintotuki saadaan periä takaisin myös siten, että se vähennetään vastaisista opintotukieristä. Opintotukierästä ei saa ilman tuen saajan suostumusta vähentää enempää kuin kolmanneksen.

Opiskelija on velvollinen antamaan opintotukiviranomaiselle opintotuen myöntämistä ja maksamista varten tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Opintotukiviranomaisella on oikeus saada 1 momentissa tarkoitetut tiedot asianomaiselta valtion tai kunnan viranomaiselta, vakuutuslaitokselta, oppilaitokselta sekä työttömyyskassalta.

Luottolaitos on velvollinen toimittamaan puolivuosittain valtion opintotukikeskukselle lainansaajittain tiedot nostettujen valtion takaamien opintolainojen markkamäärästä.

Edellä 8 §:ssä tarkoitettu valtiontakaus on voimassa enintään 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta.

Opintolainan valtiontakauksen voimassaolon edellytyksenä on, että luottolaitos lisää puolivuosittain opintotukeen oikeuttavien lukukausien aikana opintolainaan opintovuoden aikana erääntyvät korot.

Valtiontakaus annetaan omavelkaisena julkisen valvonnan alaisen luottolaitoksen myöntämän opintolainan koko nimelliselle määrälle, opintolainan korolle, viivästyskorolle sekä lainan irtisanomisesta aiheutuviin hyväksyttäviin kuluihin.

Opintolainan valtiontakaus voidaan evätä, jos opintotuen hakijalle aikaisemmin myönnetty opintolaina on takausvastuun perusteella valtion perittävänä.

Opintolainan valtiontakauksiin ei sovelleta, mitä määräajasta velkomisasioissa sekä julkisesta haasteesta velkojille annetussa asetuksessa säädetään takauksen vanhentumisesta. Takausmiehen edesvastausvelvollisuuden tarkemmasta määräämisestä annetun asetuksen 4 §:n säännöstä ei niin ikään sovelleta tässä laissa tarkoitettuihin lainoihin niiden lyhennysmaksujen osalta.

Milloin lainansaaja on laiminlyönyt koron tai lyhennysmaksun suorittamisen ja eräpäivästä on kulunut vähintään kolme kuukautta, luottolaitoksella on oikeus ilmoitettuaan laiminlyönnistä vähintään kuukautta aikaisemmin valtion opintotukikeskukselle vaatia laina heti kokonaisuudessaan takaisin maksettavaksi.

Milloin lainansaaja on kuollut, luottolaitos voi vaatia opintolainan maksamista valtion opintotukikeskukselta. Opintolaina katsotaan kokonaisuudessaan erääntyneeksi, kun maksuvaatimus on esitetty valtion opintotukikeskukselle.

Opintolainan valtiontakaukseen perustuva takaussaatava saadaan ilman tuomiota tai päätöstä ulosottaa lainan saajalta siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään. Mitä sanotussa laissa säädetään saamisen vanhentumisesta, ei kuitenkaan koske edellä tässä momentissa tarkoitettua valtion takautumisoikeutta.

Takaisinperinnässä voidaan myöntää maksuaikaa taikka käyttää muita maksujärjestelyjä, jos siihen on lainansaajan maksukykyyn liittyvä perusteltu syy taikka maksamatta jääneiden määrien kertyminen voidaan siten turvata.

Opintolainan valtiontakaukseen perustuvan takaussaatavan sekä sille kertyneiden korkojen maksamisesta valtiolle myönnetään vapautus, kun lainansaaja on kuollut.

Maksuvapautus voidaan myöntää myös, jos lainansaaja on pysyvästi työkyvytön tai hänen määräaikainen työkyvyttömyytensä on kestänyt yhteensä vähintään viisi vuotta ja takaisinperintää olisi lainansaajan taloudellisten olojen perusteella pidettävä kohtuuttomana.

Lainansaajan on maksettava valtion koko takaussaatavalle 16 prosentin vuotuinen korko.

Opintotuen myöntämisestä ja muista sitä koskevista asioista päättää valtion opintotukikeskus, jollei määrättyjä tehtäviä ole asetuksella siirretty oppilaitoksen opintotukilautakunnalle.

Opintotukilautakunnan tai valtion opintotukikeskuksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla opintotuen muutoksenhakulautakuntaan 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä annetaan päätöksen tehneelle opintotukiviranomaiselle. Muutoksenhaussa noudatetaan muutoin, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupa voidaan myöntää vain, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen on 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

Opintotukea koskeva päätös voidaan antaa hakijalle tiedoksi toimittamalla se hänelle postitse hänen ilmoittamaansa osoitteeseen. Hakijan katsotaan, jollei muuta näytetä, saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on jätetty postin kuljetettavaksi.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1992.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Lakia sovelletaan kesäopintoja varten myönnettävään opintotukeen jo 1 päivästä kesäkuuta 1992 lähtien.

Jos tämän lain mukaiseen opintotukeen oikeutettu on saanut ennen tämän lain voimaantuloa opintotukea opintotukilain (28/72) nojalla korkeakoulututkintoa varten, voidaan hänelle suorittaa opintotukea tätä tutkintoa varten yhteensä enintään seitsemää opintovuotta vastaavaksi ajaksi.

Ennen tämän lain voimaantuloa korkeakoulun perustutkinnon suorittanut voi saada opintotukea tämän lain voimaantulon jälkeen aloitettavia korkeakouluopintoja varten enintään 27 kuukaudeksi.

Opintotukilain perusteella määräytyvänä korkotukiaikana tämän lain mukaisen opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää korotetaan, sen lisäksi mitä 8 §:n 2 momentissa säädetään, opiskelijalle opintotukilain mukaisesta opintolainasta opintovuonna maksettavaksi tulevan koron määrällä.